Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 4 323 saman sukupuolen parin muodostamaa perhettä. Näiden perheiden määrä kasvoi edellisvuodesta 303 perheellä. Neljännes saman sukupuolen parien perheistä oli lapsiperheitä. Perhetilaston mukaan 1 807 lasta kasvaa sateenkaariperheissä. Vaikka osa kirjosta jää yhä piiloon, on sateenkaariperheiden näkyvyys lakimuutosten myötä parantunut.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Lasikatto on ohuin Pohjoismaissa
Ovi raottui naisille tasan 110 vuotta sitten, kun säätyvaltiopäivät antoivat naisille oikeuden äänestää ja asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Missä ollaan nyt?
The Economistin naisten tasa-arvoa työelämässä mittaavassa ns. lasikatto-indeksivertailussa Suomi sijoittui neljänneksi vuonna 2015.
Suomi on vertailun kärkeä, kun mitataan sukupuolten välistä eroa korkeakoulutuksessa: suomalaisnaisista 49 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun vastaava luku suomalaisilla miehillä on 35 prosenttia.
Pohjoismaat sijoittuvat vertailussa kärkisijoille, mikä ei ole yllätys, sillä naisten osallistuminen työmarkkinoille on Pohjoismaissa samaa tasoa miesten kanssa.
Norjassa sukupuolten välinen palkkaero on vain 6,3 prosenttia, kun se OECD-maissa keskimäärin on 15,5 prosenttia (Suomessa 20,2 %).
Islannissa pörssiyhtiöiden hallituspaikoista 44 prosenttia on naisilla. Naisten vahvaa osallistumista hallitustyöskentelyyn selittävät myös naiskiintiöt, joita on käytössä muissakin Pohjoismaissa.
Norjassa ja Islannissa myös poliittisissa puolueissa on vapaaehtoiset naiskiintiöt, samoin kuin Ruotsissa, jossa 44 prosenttia parlamentin edustajista on naisia.
Viidenneksi sijoittuneessa Unkarissa naisten ja miesten välinen palkkaero on vertailun pienin, 3,8 prosenttia. Lisäksi unkarilaisilla äideillä on 71 viikon palkallinen (100 % palkka) äitiysloma, ja alhaiset päivähoitomaksut.
Vertailun häntäpäähän sijoittuvat Japani, Turkki ja Etelä-Korea, joissa miehet ovat paremmassa asemassa niin koulutuksen, työllisyyden kuin johtotehtävien osalta. Näissä maissa myös naisten ja miesten välinen palkkaero on suuri, Etelä-Koreassa 36,7 prosenttia.
"Lasikatto"-indeksi 2015
Lähde: The Economist. Daily chart, 3.3.2016
Lasikatto-indeksi on yhteismittari, jossa mukana ovat kymmenen muuttujaa: naisten ja miesten välinen ero työllisyysasteessa, palkoissa ja korkea-asteen koulutuksessa; päivähoitomaksujen suuruus; palkallisen äitiys-, ja isyysloman pituus; naisten suorittama akateeminen GMAT-testi (Graduate Management Admission Test); naisten osuus johtajista ja pörssiyhtiöiden hallituksissa sekä maiden parlamenteissa. Jokaisen maan tulos on näiden kymmenen indikaattorin painotettu keskiarvo.
Lähde: The Economist, The best and worst places to be a working woman.
Lisää sukupuolten tasa-arvosta Tilastokeskuksen teemasivulta.
Lue samasta aiheesta:
Kaikki tytöt eivät ole samalla viivalla, mitä tulee mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa. Vähiten vapaa-ajallaan liikkuvat ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset tytöt.
Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.
Korona-ajan arki on vaihdellut sen mukaan, ovatko palkansaajat olleet lähi- vai etätyössä. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen näyttää eronneen naisten ja miesten välillä – etenkin perheellisillä. Pandemian alussa etätyö saattoi näyttäytyä auvoisena yhteisenä kotiaikana, mutta kriisin jatkuessa kotityöt ja hoiva nähtiin taakkana ja huonoa omaatuntoa saatettiin kokea joka suuntaan.
Korona-aika on vaikeuttanut sekä yrittäjien toimeentuloa että jaksamista. Kevään 2020 sulkutila toi monelle yrittäjälle kuitenkin pakollisen mutta tarpeellisen hengähdystauon, joka pandemian pitkittyessä muuttui epävarmuuden kokemukseksi. Korona-aikaa leimasi ennakoimattomuus ja epävarmuus tulevasta.
Ylempien toimihenkilöiden ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuudet painottuivat vuoden 2021 palkansaajissa koronaa edeltäneeseen aikaan nähden.
Vasta eri näkökulmat huomioivan tiedon avulla väkivalta tulee ilmiönä näkyväksi, jolloin sen vakavuus ja seuraukset voidaan tiedostaa ja siihen pystytään aktiivisesti puuttumaan. Korona-ajan poikkeuksellisuus osoittaa ilmiön säännöllisen ja myös kriisiajat kattavan tilastoinnin tärkeyden.
Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeusluvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.