Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Poikkeusvuosi ja museokortti taskussa

22.7.2021
Kuva: Inari Gustafsson

Suomi lukuina -taskutilasto kertoo meistä suomalaisista. Kesäkuun alussa julkaistu vuoden 2021 taskutilasto (pdf) tiivistää pieneen pakettiin olennaisimmat tiedot siitä, miten ja millaisessa yhteiskunnassa ja ympäristössä elimme, asuimme ja kasvoimme vuonna 2020.

Vaikka koronapandemia jatkuu, on nimenomaan vuosi 2020 historiaa tulevaisuudessa taaksepäin katsovien silmissä erityinen. Pandemia merkitsi maailmanlaajuista kriisiä, sukupolvikokemusta, globalisaation keskellä eristäytynyttä maailmaa ja itsestäänselvyyksistä luopumista.

Taskutilastoa selaillessani huomioni kiinnittyi museovierailujen määrään. Vuoden 2020 ennakkotiedon mukaan vierailujen määrä oli 4,5 miljoonaa, siis lähes sama kuin kymmenen vuotta aiemmin – pandemiasta huolimatta.

Viime vuosien ajan museovierailujen määrä oli kasvanut melko tasaisesti, ja kasvua lienee vauhdittanut erityisesti museokortti, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 toukokuussa.

Toki korona vähensi museovierailuja merkittävästi. Vuonna 2019 käyntejä oli 7,6 miljoonaa. Korona vaikutti merkittävästi juuri taide- ja kulttuurialaan sekä ravintolatoimintaan, kun museot, elokuvateatterit ja ravintolat suljettiin kävijöiltä.

Koronan aiheuttaman patoutuneen sosiaalisten suhteiden tarpeen lisäksi olen ainakin itse kärsinyt myös taiteennälästä. Nyt rajoitusten höllennyttyä olenkin kesäiltoina ja -viikonloppuina nauttinut museoista, taide-elämyksistä ja taiteen tuomista ajatuksista.

Taskutilasto kertoo, että vuonna 2020 Suomen viidestä ja puolesta miljoonasta asukkaasta Helsingissä asui 656 920 henkilöä. Tämäkin kirjoitus on Helsinki-keskeinen: asun, työskentelen ja opiskelen Helsingissä – ja Helsingin museot ovat minulle myös kaikista tutuimpia.

Kesäviikonloppuna ehdin kuitenkin harrastaa myös korona-ajan juttua, kotimaanmatkailua, ja vierailin Mänttä-Vilppulassa ja Hämeenlinnassa. Ja Helsinki-keskeisyydestäni huolimatta oma suosikkini, Maija Isolan maalauksia esittelevä näyttely, löytyi Hämeenlinnan taidemuseosta.

Alla on muutama kesäsuositukseni museoiden ja taidekokemuksien nälkään. Ensimmäisenä kannattaa suunnata Helsingin Taidehalliin Tony Vaccaron Elämä on ihanaa -näyttelyyn, joka on nähtävissä enää elokuun kahdeksanteen päivään saakka.

Entinen pomoni totesi joskus, että ennen sitä kaipasi elämään viinaa (ja naisia), mutta nykyään taide on se, mikä tuo merkitystä elämään.

Ehkä pomo oli trendin jäljillä. Taskutilaston mukaan 30 vuotta sitten Suomessa kului asukasta kohti olutta yli kymmenen litraa ja väkeviä alkoholijuomia yli kolme ja puoli litraa enemmän kuin vuonna 2019. Museokäyntien määrän sitä vastoin voi ennustaa pian palaavan viime vuosien nousutrendille.

 

Kirjoittaja opiskelee politiikkaa ja viestintää Helsingin yliopistossa ja työskentelee Tieto&trendit-toimituksessa korkeakouluharjoittelijana.

Helsingin Taidehalli

Tony Vaccaro: Elämä on ihanaa

Tony Vaccaron valokuvat kuvaavat muotia, elämää ja tunnelmia 1950–70-luvuilla. Muun muassa Georgia O’Keeffen ja Leonard Cohenin lisäksi kuvissa esiintyy myös Vaccaron kumppani ja vaimo, Marimekon mallina työskennellyt Anja Lehto. Näyttelyssä esillä on myös muutamia valokuvia Vaccaron uran alkuvaiheilta toisen maailmansodan taisteluista ja sodanjälkeisestä Euroopasta.

Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki

Stanley Kubrick: valokuvaaja

Uwa Iduozee: Blind Spot(s)

Ennen elokuvauraansa Stanley Kubrick työskenteli Look-lehdelle ja kuvasi ihmisiä, julkisuuden henkilöitä ja elämää New Yorkissa. Näyttely kurkistaa aikaan ennen Tohtori Outolempeä ja Kellopeliappelsiinia, mutta elokuvistakin tuttu kerronta välittyy valokuvissa.

Uwa Iduozeen valokuvat Yhdysvalloista kuvaavat vuotta 2020: kuvissa näkyvät niin koronapandemia, Black Lives Matter -liike kuin presidentinvaalitkin. Blind Spot(s) keskittyy rakenteelliseen rasismiin ja sen kuvaukseen.

Hämeenlinnan taidemuseo

Vahva ja värikäs sivellin – Maija Isolan maalauksia 

Uusi kauneus – modernismin helmiä norjalaisen keräilijän Nicolai Tangenin kokoelmasta 

Marimekolle muun muassa Unikko-kuosin suunnitelleen Maija Isolan maalaukset ovat monelle kangasmalleja tuntemattomampia. Vaikka teosten tyylit vaihtelevat muun muassa Isolan elämänvaiheiden ja asuinpaikkojen mukaan, unenomaiset ja surrealistiset teemat toistuvat läpi tuotannon.

Uusi kauneus -näyttely esittelee Nicolai Tangenin pohjoismaisen taiteen yksityisestä kokoelmasta erityisesti suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Ainakin kesäisenä sunnuntaina näyttelyssä oli hyvin tilaa kierrellä: museovierailu on aina lähes maaginen kokemus, jos teoksia saa katsella omassa rauhassa ja hiljaisuudessa.

Hämeen linna

Nick Ervinck – GNI-RI 

Linnan historiasta kertovien pysyvien näyttelyiden lisäksi Hämeen linnassa on esillä nykytaiteilija Nick Ervinckin teoksia. Keskiaikaisen linnan ympäristössä muun muassa pelimaailmasta ja taidehistoriasta inspiraationsa saaneet veistokset ja 3D-printit ovat vaikuttava kokemus.

Helsinki Biennaali

Helsinki Biennaali ei varsinaisesti ole museo, vaan kahden vuoden välein toistuva nykytaidetapahtuma. Vallisaaressa esillä on 41 taiteilijan teoksia, ja taidetta on ulkotilojen lisäksi nähtävissä vanhoissa ruutikellareissa ja tyhjentyneissä asuinrakennuksissa.

Täällä erityisen kiinnostavaa on taideteosten lisäksi ympäristö: nykytaide asettuu historialliseen kontekstiin vielä viime vuosiin asti yleisöltä suljetussa saaressa. Sama meri -teemainen tapahtuma rakentuu riippuvuuden ympärille: teokset käsittelevät esimerkiksi ilmastonmuutosta, identiteettejä ja luontoa.

Serlachius-museot Gösta ja Gustaf, Mänttä-Vilppula

Banksy. A Visual Protest 

Jani Leinonen: Totuus – The Truth 

Santeri Tuori: Posing Time 

Simon Patterson: Päästä varpaisiin 

Banksyn näyttely taidemuseo Göstassa on vetänyt runsaasti kävijöitä Mänttä-Vilppulaan kesän aikana. Anonyyminä esiintyvä, yhteiskuntakriittinen taiteilija on tunnettu erityisesti graffititeoksistaan. Kyseessä ei ole virallinen näyttely, ja Serlachius-museoihin on Banksyn näyttelyn ajan ilmainen sisäänpääsy.

Mänttä-Vilppulassa kannattaa ehdottomasti suunnata myös Gustaf-museoon. Näyttelyissä pääsee tutustumaan Gustaf Serlachiuksen elämään, selluloosatehtaan historiaan ja Simon Pattersonin nykytaiteeseen.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons