Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Epävarmuuden keskellä on uuden kasvun aineksia

6.3.2014

Suomen talouden tila on OECD:n tuoreen maaraportin mukaan varsin haastava suhdanteiden ja syvän rakennemuutoksen kourissa. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset asemoida itsensä globaalien arvoketjujen erikoistumista vaativiin tehtäviin. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä koko ajan.

Suomen talouden tila on OECD:n tuoreen maaraportin mukaan varsin haastava suhdanteiden ja syvän rakennemuutoksen kourissa. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset asemoida itsensä globaalien arvoketjujen erikoistumista vaativiin tehtäviin. Uusia mahdollisuuksia on etsittävä koko ajan.

Suomen julkinen sektori on vaikeuksissa muun muassa väestön ikääntymisen ja terveyspalvelujen lisääntyvän kysynnän takia. Samanaikaisesti talouskasvu on kituliasta, mikä johtuu paljolti rakenteellisista tekijöistä, kuten heikentyneestä kilpailukyvystä sekä elektroniikka- ja metsäsektoreiden nopeasta alamäestä.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa vuodesta 2000 lähtien Suomi on itse asiassa pärjännyt hyvin verrokkimaihin nähden (Kuvio 1). Suomen ja Ruotsin bkt:n kasvu vuosina 2000–08 oli selvästi ripeämpää kuin Tanskan tai Saksan. Finanssikriisin jälkeen Saksa ja Ruotsi ovat pärjänneet Suomea ja Tanskaa paremmin. On huomattava, että vuosina 2000–13 talous on Suomessa kokonaisuudessaan kasvanut enemmän kuin Saksassa tai selvästi enemmän kuin Tanskassa.

Kuvio 1: Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu

Lähde: Suomi maaraportti 2014. OECD

Vuoden 2009 kriisi iski Suomeen pahemmin kuin moniin muihin maihin. Vienti- ja investointikysyntä on viime vuosina ollut heikkoa ja talouden rakennemuutos käynnissä. Maailmantalouden koheneminen hitaasti tukee Suomen toipumista, mutta viennin ja investointien ripeämpi kasvu edellyttää aktiivista innovaatiotoimintaa sekä kilpailukyvyn kohentamista.

Työttömyys on Suomessa pysynyt varsin kohtuullisena tuotannon laskuun verrattuna, mistä on osin kiittäminen aktiivisia työmarkkinatoimia. Tuotantorakenteen muutos korkean tuottavuuden teollisuudesta heikomman tuottavuuskehityksen palveluihin on mahdollistanut sen, että työllisyys on heikentynyt hitaammin kuin tuotanto.

Suomen kehitys on haavoittuvainen globaalin kehityksen ja etenkin Venäjän suhteen. Alhainen korkotaso vauhdittaa toimeliaisuutta, mutta OECD:n mukaan velkaantuminen sisältää riskejä pidemmällä aikavälillä.

Suomen osaava työvoima ja hyvä yrittäjäympäristö mahdollistavat kuitenkin osaamis- ja innovaatiovetoisen paluun talouskasvuun. Globaalin kysynnän, rakennemuutoksien ja kilpailukyvyn kohentumisen kautta kasvava vienti vauhdittaa talouden elpymistä.

OECD ennakoi Suomen talouden kasvuksi 1,1 prosenttia tälle vuodelle ja 1,9 vuodelle 2015. EU-komission tuoreet kasvuarviot Suomelle ovat selvästi maltillisempia: 0,2 prosenttia tälle vuodelle ja 1,3 ensi vuodelle.

Kokonaisviennin OECD arvioi kasvavan 3,8 prosenttia tänä vuonna ja 4,8 prosenttia vuonna 2015. Kokonaistuonnin ennustetaan kasvavan tänä vuonna 4,1 ja ensi vuonna 3,6 prosenttia.

Syvä rakennemuutos käynnissä

Elektroniikka- ja metsäsektoreiden romahdusta paikkaamaan ei ole vielä syntynyt korvaavia toimialoja. Muut toimialat – kuten palvelut – eivät ole onnistuneet kompensoimaan menetyksiä tuotannossa ja viennissä.

Suomen vienti on heikentynyt viennin rakenteen sekä vientihintojen heikon kehityksen vuoksi. Kilpailijamaihin verrattuna Suomi on menettänyt vientimarkkinoita selvästi nopeimmin viime vuosina (Kuvio 2).

Kuvio 2: Viennin markkinaosuuksien kehitys*

Viennin markkinaosuuksien kehitys*

Lähde: Suomi maaraportti 2014. OECD

* viennin ja vientimarkkinoiden kehityksen suhde. Lasku tarkoittaa vientimarkkinaosuuksien menetystä.

Myös hintakilpailukykymme on heikentynyt, sillä yksikkötyökustannuksien nousu vuodesta 2000 lähtien on ollut nopeaa ja nopeampaa kuin useissa muissa EU-maissa (Kuvio 3). Suomen yksikkötyökustannukset ovat kohonneet vuodesta 2000 selvästi kilpailijamaita Saksaa ja Ruotsia nopeammin. Tilannetta parantaa lähivuosina jo sovittu maltillinen palkkaratkaisu.

Kuvio 3: Yksikkötyökustannusten kehitys

Yksikkötyökustannusten kehitys

Lähde: Suomi maaraportti 2014. OECD

Globaaleihin arvoketjuihin on integroiduttava

Etenkin elektroniikkateollisuudessa Suomi hyödynsi 1990-luvulta lähtien tehokkaasti globaaleja arvoketjuja. Nyt elektroniikkateollisuuden hyydyttyä Suomen tulee aktiivisesti etsiä tuotannon ja viennin vauhdittamiseen uusia mahdollisuuksia globaaleista arvoketjuista, etenkin niiden vaativista tehtävistä. Tällaisia lupaavia aloja ovat mm. peliteollisuus sekä bio- ja vihreät teknologiat.

Arvoketjujen myötä tapahtuva erikoistuminen lisää tuottavuutta. Suomen kilpailukykyinen toimintaympäristö, johon kuuluvat vahva sosiaalinen turvaverkosto, koulutus ja työmarkkinat, edesauttaa yritysten toimintaa ja arvon kanavoitumista suomalaisyrityksille globaaleista arvoketjuista.

Suomen 3,5 prosentin t&k-panostus suhteessa bkt:hen on yksi OECD-maiden suurimpia. Tästä yksityinen sektori rahoittaa kaksi kolmannesta. Suomen sijoitus on kolmas kilpailukykyä tutkivan World Economic Forumin indeksissä, mutta tästä huolimatta talouskasvun edistämiseksi tarvitaan uusia toimia ja kilpailua tulee vapauttaa ja tehostaa eri toimialoilla.

Luottoehdot kiristyneet

Luottoehtoja on tiukennettu, mutta siitä huolimatta pk-yritysten lainansaanti pankeista Suomessa on helpompaa kuin useimmissa muissa euromaissa. Yritysten lainatarve ei kuitenkaan ole kasvanut, koska investoinnit ovat olleet jäissä taloudellisen epävarmuuden vallitessa.

Myös kotitalouksien velkaantuminen on pysähtynyt jatkuttuaan yli vuosikymmenen. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaiset kotitaloudet ovat vähiten velkaantuneita.

Vihreä kasvu ajurina

Suomi on muiden Pohjoismaiden tavoin on asettanut yhdeksi politiikkatoimien prioriteetiksi ilmastonmuutoksen torjunnan sekä vihreän kasvun edistämisen. Hallitus edistää energiatehokkuutta monin toimin, esimerkiksi verotuksella. Useat puhtaat teknologiat ovat kehitysvaiheessa ja clean tech -sektori kasvaa nopeasti. Tätä tukevat Suomen suhteelliset vahvuudet, jotka ovat korkeassa teknologiassa sekä metsien hyödyntämisessä.

Paperin globaali kysyntä on heikentynyt ja metsäteollisuus ollut vaikeuksissa. Bioenergian hyödyntäminen ja kehitystyö ovat metsäteollisuudellemme kuitenkin oivallinen mahdollisuus.

Suomi on vahva innovaattori puhtaissa teknologioissa sijoittuen neljänneksi Cleantech Innovation -indeksissä 2012. OECD mainitsee hallituksen kunnianhimoisen ohjelman puhtaiden innovaatioiden edistämiseksi yhdessä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Cleantech tarjoaa hyvän perustan vahvistaa talouskasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja.

Lähde: OECD Economic Surveys FINLAND, Helmikuu 2014.

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön ekonomisti.

 

Hyvä pohja ponnistaa

Kovista ajoista huolimatta OECD muistuttaa raportissaan Suomen vahvuuksista:

  • Suomi sijoittuu seitsemänneksi onnellisuusmittarilla (World Happiness Report 2013)
  • Suomi sijoittuu OECD Better Life Indexin kaikissa osissa OECD-maiden keskivertoa paremmin
  • tulonjaon epäoikeudenmukaisuus on OECD-maiden alhaisimpia
  • työpaikat ja ansiotaso ovat lähellä OECD-keskivertoa huolimatta pitkittyneestä kriisistä
  • asuntotilanne on parempi kuin OECD-maissa keskimäärin
  • ympäristön laatu on erittäin hyvä ja luonnonvaroja paljon, ne tarjoavat hyvät lähtökohdat vihreälle kasvulle
  • koulutusjärjestelmä on erinomainen huolimatta heikentyneistä PISA-tuloksista

 

tk-icons