Uudessa saamelaiskäräjälakiesityksessa kielikriteeri laajenisi kolmannesta sukupolvesta neljänteen polveen. Kieli kuvaa yhteisöön kuulumista ja yhteyttä elävään saamelaiseen kulttuuriin, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogissaan.

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Äidinkielitietojen perusteella Oulussa asuu jo enemmän saamelais­taustaisia kuin Utsjoella, kertoo Tilastokeskuksen jo perinteinen saamelaisten kansallis­päivän blogi.

Suuntaa-antavakin arvio saamenkielitaustaisten lasten ja nuorten alueellisesta jakaumasta voi tarjota vanhemmille tärkeää tietoa saamenkielisen opetuksen mahdollisuudesta ja palvella kuntien päättäjiä opetuksen järjestämisessä, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogikirjoituksessaan.

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide, toivottaa Juho Keva (vasemmalla) pohjois­saamen kielellä. Koltta­saamelainen Aki Harju toivottaa puolestaan Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid. Inarin­saameksi otsikon toivotus kuuluu Pyeri Säämi aalmug­peivi puohháid.