Tämän vuoden alussa sosiaali-, terveys- ja pelastusalan toiminnot ja palkansaajat siirtyivät 21 hyvinvointialueelle. Kuntasektorin muutos koskee lähes viidesosaa kaikista työllisistä. Hyvinvointialueiden palkansaajista neljännes on sairaanhoitajia, kuntasektorilla 40 prosenttia opettajia.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Palkoista riittää porinaa
”Älkää naurattako, kuka näitä tilastoja tekee, vaimo valtiolla siivoojana jo 17v, kuukausipalkka 1750€/kk, työaika 37,5h/vko.” kommentoi nimimerkki Siivoojan mies Ilta-Sanomien julkaisemaa juttua 4.5.2017.
Siivoojan mies ei ole kommenttinsa kanssa yksin. Palkat herättävät runsaasti keskustelua, ja Tilastokeskuksen julkaisemia ansiotietoja ruoditaan keskustelupalstoilla kovin sanoin.
Tilastokeskus julkistaa erillisiä palkkatilastoja yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtion ansioista. Palkkatilastot perustuvat työnantajien palkanlaskentajärjestelmien pohjalta raportoimiin tietoihin.
Esimerkiksi kuntasektorin ja valtion palkoissa julkaistut tiedot koostuvat kaikista sektoreilla työskentelevien palkansaajien ansiotuloista. Valtion palkkatilastossa tämä tarkoittaa, että tiedot saatiin vuoden 2016 aineistoon noin 72 000 palkansaajan ansioista.
Miten tästä aineistosta julkaistavat ansiotiedot voivat olla niin eriäviä niiden ansioiden kanssa, joita ihmiset tienaavat? Vai ovatko ne?
Tilastokeskuksen julkaisemissa luvuissa on tavallisesti ansiokäsitteenä säännöllisen työajan ansio. Tähän käsitteeseen luetaan peruspalkan lisäksi maksetut vuosisidonnaiset lisät, henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut. Pitkälti siis samat asiat, joita arkikielessäkin sisällytetään bruttopalkan käsitteeseen. Tilastokeskuksen julkaisemat ansiotiedot ovat bruttomääräisiä.
Mikä selittää erot kokemuksen ja julkaistujen lukujen välillä?
Säännöllisen työajan ansiot vaihtelevat eri ammattiryhmien välillä, mutta myös ammattiryhmien sisällä. Otetaan esimerkiksi sairaanhoitaja. Jos sairaanhoitaja tekee kolmivuorotyötä, voi säännöllisen työajan ansio olla lisien takia huomattavasti korkeampi kuin määritelty peruspalkka. Toinen sairaanhoitaja saattaa taas tehdä työvuoroja aina vain aamuvuorossa, jolloin säännöllisiä lisiä ei muodostu yhtä paljon.
Molemmat hoitajat ovat kuitenkin mukana aineistossa samalla ammattinimikkeellä – säännöllisen työajan ansio vain vaihtelee taustatekijöiden perusteella.
Tilastokeskuksen julkaisemat luvut ansiotiedoista ovat aina luokituksiin perustuvia. Palkansaajajoukko tietyn luokituksen sisällä voi kuitenkin olla hyvin monimuotoinen. Samalla ammattinimikkeellä voidaan tehdä hyvinkin erilaisia töitä, ja henkilöstön ikä sekä koulutustausta voivat vaihdella laidasta laitaan.
Siivoojan mieheltä haluaisin kysyä, puhuuko hän netto- vai bruttopalkasta. Millä työajalla hänen vaimonsa työskentelee, kuinka paljon palkka sisältää työaikalisiä?
Kokoaikaisten siivoojien määrä valtiolla oli 322 vuonna 2006, kymmenen vuotta myöhemmin enää 40. Vuonna 2006 säännöllisen työajan ansion mediaani oli 1 711 euroa, vuonna 2016 se oli 2 269 euroa.
Huomattavaa on, että puolet palkansaajista ansaitsee mediaaniansiota vähemmän. Valtiolla oli vuonna 2016 siis parikymmentä siivoojaa, jotka ansaitsivat vähemmän kuin 2 269 euroa kuukaudessa.
Rakennemuutoksella on varmasti ollut vaikutuksensa palkkatasoon. Julkisella sektorilla siivouspalveluita ostetaan paljon yksityisiltä toimijoilta, ja omilla palkkalistoilla on yhä vähemmän siivoojia. Uusia ei palkata enää yhtä paljon kuin aikaisemmin, ja se näkyy ikärakenteessa.
Vuonna 2016 suurin osa valtion siivoojista oli 55–59-vuotiaita. Iällä ei suoranaisesti ole vaikutusta palkkaan, mutta esimerkiksi henkilökohtaisten lisien kautta vanhemman henkilöstön ansiot ovat pääsääntöisesti korkeammat kuin nuorempien.
Lue samasta aiheesta:
Koronakeväänkin kehityskulut näkyvät tulorekisterissä. Rekisteristä voidaan tulevaisuudessa tuottaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä nopealla aikataululla, mutta työtä rekisterin parissa vielä tarvitaan.
Palkansaajien palkkatulot supistuivat toukokuussa 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Yksityisellä sektorilla palkkatulot pienenivät 8 prosenttia. Julkisella sektorilla palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia edellisvuodesta, sillä lomarahoja maksettiin jo toukokuussa.
Koronapandemian tutisuttaessa taloutta monet indikaattorit osoittavat jyrkkää nousua tai laskua. Palkansaajien palkkatuloissa muutos on ollut maltillisempaa. Palkkasummat kasvoivat edellisvuodesta maaliskuussa ja näyttäisivät huhtikuussa pienentyneen pelättyä vähemmän.
Vuoden 2019 kuluessa palkkasumman kasvu hidastui edellisvuoteen verrattuna muutamaa toimialaa lukuun ottamatta. Palkkojen kasvu hyytyi etenkin rakentamisen alalla.
Sopimuskorotukset nostivat suomalaisten palkansaajien ansiotasoa vuodesta 2005 vuoteen 2018 yli 25 prosenttia, kun taas palkkaliukumien summa jäi alle kymmeneen prosenttiin. Toimialoittaiset vaihtelut palkkaliukumissa olivat kuitenkin merkittäviä. Palkkaliukumia oli yleensä enemmän kuukausipalkkaisilla palkansaajilla.
Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon on tehty palkansaajien tuntiansiolaskentaan muutos, jonka sivutuotteena keskimääräiset ansiot laskevat etenkin miesvaltaisilla aloilla. Sen johdosta EU-määritelmän mukainen sukupuolten välinen palkkaero supistuu 0,7 prosenttiyksikköä.
Kuntasektorin palkkatilastoissa yleislääkärien ansiot olivat suuremmat kuin yli- ja erikoislääkärien. Ero ansioissa johtuu ILOn ohjeistusta noudattavasta luokittelusta, jonka mukaan yli- ja erikoislääkärien kanssa samaan ammattiluokkaan määritellään myös erikoistuvat lääkärit.