Globaali kestävä kehitys on vaarassa – YK:n pääsihteerin raportti vaatii lisätoimia

Koronan katastrofaaliset vaikutukset kestävän kehityksen toimeenpanoon ovat nyt kolmantena koronavuotena kiistattomat. Vuosien ja jopa vuosikymmenten myönteinen kehitys on koronan takia pysähtynyt tai kääntynyt huonompaan suuntaan.

YK:n pääsihteerin vuosittaisen kestävän kehityksen edistymistä arvoivan raportin mukaan pääseminen takaisin kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen korkeintaan 1,5 asteen lämpenemistavoitteisiin edellyttää vähähiilisten, kestävän ja osallistuvan talouden mukaisten muutosten aikaansaamista. Hiilidioksidipäästöjä tulee alentaa ja luonnonvaroja säästää, minkä lisäksi on muutettava nykyisiä ruokajärjestelmiä ja luotava parempia työpaikkoja. Lisäksi on edistettävä siirtymistä vihreämpään ja oikeudenmukaisempaan talouteen.

Samanaikaisesti pandemian vastainen ponnistelu on kiireellisesti kaksinkertaistettava ​​ja pyrittävä siihen, että 70 prosenttia ihmisistä kaikissa maissa on rokotettu tämän vuoden puoliväliin mennessä. Lisäksi tarvitaan täysimittainen muutos kansainvälisiin rahoitus- ja velkamarkkinoiden rakenteisiin, jotta maiden finanssipoliittinen kiikkumavara ja maksukyky voidaan turvata.

Kansainvälisenä varanto- ja reservivaluuttana toimivat Kansainväliset valuuttarahaston (International Monetary Fund, IMF) luomat ja käyttämättömänä olevat erityisnosto-oikeudet (special drawing rights, SDR) tulee kanavoida uudelleen niitä tarvitseviin maihin. Lisäksi on tarjottava tehokasta velkahelpotusta sekä keskeytettävä tai peruutettava kaikki IMF:n perimät lainojen lisämaksut. Osallistavan globaalin talouden luominen vaatii uuden sosiaalisen sopimuksen luottamuksen pohjaksi, yhteistyötä globaalien julkishyödykkeiden tuottamiseksi ja radikaaleja uusia taloustaitoja.

YK:n pääsihteerin mukaan avainasemassa kaikissa näissä kohdissa on tilastoseurantajärjestelmien parantaminen. Vaikka huomattavaa edistystä on tapahtunut, on merkittäviä tietopuutteita edelleen olemassa. Puutteita on maantieteellisen kattavuuden, ajantasaisuuden ja erittelytasojen suhteen, minkä takia kehityksen seuranta on vaikeaa.

Suuremmat investoinnit tieto- ja tilastoseurantaan ovat ratkaisevan tärkeitä kriisien ennaltaehkäisyssä ja aikaisempien toimien käynnistämisessä, tulevien tarpeiden ennakoinnissa, kriisien eskaloitumisten estämisessä ja Agenda 2030:n toteuttamistoimien suunnittelussa.

Korona iski pahasti kestävään kehitykseen

YK:n pääsihteerin raportin mukaan koronan katastrofaaliset vaikutukset kestävän kehityksen toimeenpanoon ovat kiistattomat. Nykyisten, puutteellistenkin tilastotietojen mukaan vuosien ja jopa vuosikymmenten myönteinen kehitys on koronan takia pysähtynyt tai kääntynyt huonompaan suuntaan.

Vuoden 2021 lopussa yli 5,4 miljoonaa ihmistä oli suoranaisesti kuollut koronaan ja arvioiden mukaan ylikuolleisuutta oli lähes 15 miljoonan ihmisen verran. Terveydenhuolto oli globaalisti ylikuormittunut ja monet keskeiset terveyspalvelut olivat keskeytyneet.

Koronan takia köyhyyteen vajosi 75–95 miljoonaa ihmistä lisää, miljardit lapset jäivät vaille koulutusta, yli 100 miljoonaa lasta ei saavuttanut lukutaidon vähimmäistasoa ja sosioekonomiset vaikutukset heikensivät etenkin naisten yhteiskunnallista asemaa.

Uhkana myös konfliktit ja ilmastonmuutos

Maailmassa on myös käynnissä eniten väkivaltaisia konflikteja sitten vuoden 1945. Vuoden 2020 lopussa noin kaksi miljardia ihmistä asui konfliktien koettelemissa maissa, ja pakolaisten määrä saavutti korkeimman tasonsa vuonna 2021.

Helmikuun lopulla 2022 alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut yhden nykyajan suurimmista pakolaiskriiseistä. Ukrainasta oli paennut huhtikuussa 2022 yli 5,3 miljoonaa pakolaista ja maan sisäisiä pakolaisia oli 7,7 miljoonaa.

Lisäksi elintarvikkeiden, kuten vehnän ja auringonkukkaöljyn, mineraalien ja energian viennin vaikeutuminen Ukrainasta ja Venäjältä uhkaa kymmeniä köyhempiä maita. Tämä uhkaa merkittävästi kestävän kehityksen tavoitteiden (sustainable development goals, SDG) saavuttamista.

Vuonna 2020 koronarajoitukset ja talouden taantuma laskivat tilapäisesti maailman energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Päästöt nousivat kuitenkin jo vuonna 2021 kuudella prosentilla talouden elpyessä. Nykyisten ilmastositoumusten perusteella globaalien päästöjen odotetaan lisääntyvän lähes 14 prosentilla kuluvan vuosikymmenen aikana, mikä voi johtaa ilmastokatastrofiin, ellei välittömiin toimiin ryhdytä.

YK-kokous pohtii kestävän kehityksen edistämistä

Uusia toimia kestävän kehityksen toimeenpanoon pohtii heinäkuun alussa New Yorkissa järjestettävä YK:n maailmanlaajuisen korkean poliittisen tason kokous (High-level Political Forum, HLPF). Kokouksen teemana on ”parantuminen koronavirustaudista ja kestävän kehityksen ohjelman 2030 täysimääräisen täytäntöönpanon edistäminen”.

Kokouksessa 44 maata esittelee vapaaehtoisen maaraportin (Voluntary National Review, VNR) kestävän kehityksen edistymisestä ja maiden omista toimista. VNR-raportit perustuvat SDG-tilastoliitteeseen, jonka tehtävänä on todentaa tapahtunut kehitys. Niiden kokoamisesta vastaavat kansalliset tilastovirastot.

Kokouksessa keskustellaan, millä politiikoilla koronakriisistä toipuva maailma voisi kääntää kriisin kielteiset vaikutukset toteuttamaan Agenda 2030:n mukaisia tavoitteita. Koronan vaikutukset kaikkiin 17 kestävän kehityksen SDG-tavoitteeseen pyritään huomioimaan.

HLPF keskittyy tällä kertaa erityisesti laadukkaan koulutuksen (SDG 4), sukupuolten tasa-arvon (SDG 5), vedenalaisen elämän (SDG 14), maanpäällisen elämän (SDG 15) sekä yhteistyön ja kumppanuuksien (SDG 17) tavoitteisiin.

HLPF-kokouksen lopuksi laaditaan ministerijulistus kestävän kehityksen toimeenpanon jatkamisesta. Suomi pyrkii kokouksessa painottamaan Agenda 2030:n toimeenpanon kiireellisyyttä ja vaikuttamaan siihen, että HLPF:n ministerijulistus tuo lisäarvoa toimeenpanolle. Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johtaa opetusministeri Li Andersson. Erityisesti Suomi korostaa koronan pahentaman globaalin koulutuskriisin ratkaisemista ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen tärkeyttä.

Kirjoittaja on tutkimuspäällikkö Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen kestävän kehityksen SDG-indikaattoreiden kokoamisesta.

Lähteet:

YK: Progress towards the Sustainable Development Goals. Report of the Secretary-General.