Olen tarkastellut blogeissani väestöllisen keskipisteen liikkumista vuosittain. Viime vuonna korostin sen kiihtymistä koronahidastumisen jälkeen. Nyt pisteen vauhti on kiihtynyt entisestään.
Hämeenlinnan Hauholla on edelleen kunnia pitää pisteensä. Se on nyt viilettänyt pellonlaidalta Lakeentien pohjoispuolelta sen eteläpuolelle 1 027 metrin päähän metsikköön. Piste sijaitsee Lakeensuon ja Järventaustansuon välillä ajopolun varrella. Sen tarkka sijainti on 24,6556 astetta itäistä pituutta ja 61,0631 astetta pohjoista leveyttä (ETRS-TM35FIN-koordinaatteina N: 6772081, E: 373472). Tiedot perustuvat vuoden 2023 lopun väestötietoihin
Väestölliset keskipisteet kertovat sekä väestön muuttoliikkeistä että väestönlaskennan kehityksestä. Väestöllinen keskipiste – niin sanottu Weberin piste – on siis piste, joka minimoi etäisyyden jokaisen asukkaan asuinpisteeseen. Väestöllisen keskipisteen laskentaa menetelmineen käsittelin vuonna 2019 blogitekstissäni.
Piste on siirtynyt 1 016 metriä suoraan etelään ja 151 metriä länteen. Viime kerralla siirtymä länteen oli 158 metriä ja sitä edellisellä 198 metriä, joten läntinen siirtymä on selvästi hidastunut. Totesin jo viimevuotisessa blogissani, että vuoden 2021 kaltainen ”pako” Helsingistä on hidastunut. Piste sijaitsee suoraan pohjoiseen Helsingin länsinaapurista, Espoosta.
Tarkastellaan seuraavaksi alaikäisiä eli alle 18-vuotiaita ja eläkeikäisiä eli vähintään 65-vuotiaita. Lasten väestöllinen keskipiste liikkuu vauhdilla yli 1 700 metriä lännemmässä kuin koko väestön keskipiste – edelleen länteen kallistuen. Viimeisin siirtymä oli 1 560 metriä. Keskipiste pysyi yhä Hauholla mutta vain juuri ja juuri. Lasten väestöllinen keskipiste on nyt 500 metriä etelämpänä kuin koko väestön keskipiste.
Eläkeläisten piste taas valuu etelään hyvin rauhallisesti. Nämä alle 400 metrin siirtymät – hieman itään kallistuen – tapahtuvat yli 20 kilometriä pohjoisemmassa ja yli kaksi kilometriä idemmässä kuin koko väestöllisen keskipisteen siirtymät. Eläkeläisten piste on niin ikään Hauholla, Hämeenlinnan pohjoisosassa, 1200 metrin päässä vuoden 1996 väestöllisestä keskipisteestä!
Etelä siis vetää kaikkia puoleensa, mutta lasten painopiste on lännemmässä ja etelämmässä ja senioreiden taas pohjoisemmassa ja idemmässä.
Pirkanmaa oli kansallisessa muuttoliikkeessä edelleen vetovoimaisin maakunta viime vuonna, mutta maahanmuuton aiheuttama väestönlisäys oli Uudellamaalla omaa luokkaansa. Läntinen Varsinais-Suomi kasvatti väestöään kolmanneksi eniten. Suurin osa siitäkin oli maahanmuuton ansiota. Luonnollinen väestönlisäys on ollut plussalla ainoastaan Uudellamaalla. Voit tarkastella aluettaisia väestömuutoksia eri ikäryhmissä tarkemmin väestörakennetilastosta.
Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.
Syntyvyyden lasku on vähentänyt lasten määrää pitkällä aikavälillä merkittävästi. Toisaalta maahanmuutto on jossain määrin paikannut kehitystä – ja samalla moninaistanut Suomen lasten joukkoa. Enemmistö ulkomaalaistaustaisista lapsista on nykyisin Suomessa syntyneitä.
Vuoden 2021 lopun tiedoin päivitetty pistekartta kertoo paitsi aiempaakin voimakkaammasta hidastumisesta pohjoinen-etelä-suunnassa myös liikahduksesta länteen.
Osakeasuntojen hintatilastossa on otettu käyttöön uudet alueluokitukset ja keskineliöhinnoissa huomioimme nyt myös tontin omistustiedon. Käyttäjälle vähemmän näkyvä – mutta sitäkin tärkeämpi – menetelmäuudistus parantaa asuntojen hintakuvauksen tarkkuutta ja laatua.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Väestöllisellä keskipisteellä tarkoitetaan pistettä, josta on lyhin etäisyys kaikkiin asuinpisteisiin. Piste suuntaa etelään länteen kallistuen – sen matka etelään on kuitenkin viime mittauksista myös hidastunut.
Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.
Lasten määrä ja osuus Suomen väestössä ovat vähentyneet ennätyksellisen pieniksi. Tilastoissa se näkyy muun muassa lapsiperheiden vähenemisenä ja perhekoon pienenemisenä sekä huoltosuhteen heikkenemisenä. Joka kolmas lapsi syntyy Uudellemaalle. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta alkaen. Nykyisin noin joka kymmenes lapsi on ulkomaalaistaustainen.
