Yleisen arvonlisäverokannan nostaminen vaikuttaa eniten pienituloisimpiin

Maksettujen arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa alv-kannan korottamisen myötä pieni­tuloisimmilla 0,71 ja suuri­tuloisimmilla 0,41 prosentti­yksikköä. Lukuja on korjattu 19.4. klo 15.  Uusissa luvuissa on huomioitu alennetun 10 prosentin kannan hyödykkeiden (pl. sanoma- ja aikakauslehdet) siirto 14 prosentin alv-kantaan.

Alkuviikosta uutisoitiin hallituksen sopineen yleisen arvonlisävero­kannan korottamisesta 25,5 prosenttiin.

Viime viikolla valmistuneella kotitalouksien kulutus -tilaston aineistolla voi laskea arvonlisävero­kannat kulutus­menoille per kotitalous ja tarkastella niitä väestö­ryhmittäin.

Maksettujen arvonlisä­verojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista on laskettu tämänhetkisen yleisen alv-kannan (24 %) mukaan sekä korotettuna hallituksen kaavailemaan 25,5 prosenttiin. Alennetuissa verokannoissa on huomioitu makeisten siirtyminen yleiseen alv-kantaan sekä muiden paitsi sanoma- ja aikakauslehtien siirtäminen 14 prosentin alv-kantaan. Kuviossa 1 on esitetty näiden osuuksien erotus prosentti­yksikköinä tulo­kymmenyksittäin.

Keskeinen johtopäätös on, että yleisen arvonlisävero­kannan nousu kärjistäisi entisestään eroa tulojakauman ääripäissä.

Muutos vaikuttaisi suhteellisesti eniten pienituloisimpiin, joilla maksettujen arvonlisä­verojen osuus käytettävissä olevista rahatuloista kasvaisi 0,71 prosentti­yksikköä, kun suuri­tuloisimmilla se kasvaisi 0,41 prosentti­yksikköä.

Tarkempaa analyysiä arvonlisä­verojen väestö­ryhmittäisestä kohdentumisesta on tulossa Tieto&trendit -artikkelina alkusyksystä.

Kirjoittaja on yliaktuaari ja työskentelee Tilastokeskuksen yhteiskunta­tilastoissa kulutus­tutkimuksen parissa.

Aiheesta aiemmin:

Arvonlisävero häivyttää progression vaikutuksen pieni­tuloisimmilta