Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 11.12.2013

Itä-Suomen bruttokansantuote asukasta kohden kasvoi suuralueista eniten

Suuraluetasolla tarkasteltuna asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen volyymin kasvu oli voimakkainta Itä-Suomessa, 5,8 prosenttia. Myös Länsi-Suomessa päästiin selkeästi koko Suomea nopeampaan kasvuun. Pohjois-Suomessa sen sijaan ei tapahtunut muutosta vuoden 2010 tasoon nähden. Suomen asukasta kohden lasketusta tuotannon kasvusta jäivät jälkeen myös Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa. Ne olivat kuitenkin edelleen absoluuttiselta tasoltaan (bkt/capita) kaksi korkeinta suuraluetta, kun taas Itä-Suomen käypähintainen bruttokansantuote oli vuonna 2011 suuralueiden matalin, reilut 27 400 euroa asukasta kohden. Tiedot perustuvat aluetilinpidon tuotanto- ja työllisyystietoihin vuodelta 2011.

Bruttokansantuote asukasta kohden, volyymin muutos suuralueittan vv. 2010–2011, %

Bruttokansantuote asukasta kohden, volyymin muutos suuralueittan vv. 2010–2011, %

Maakunnittaisista tilastotiedoista nähdään, että vuonna 2011 alueen asukaslukuun suhteutettu markkinahintainen bruttokansantuote oli korkein Uudellamaalla, 46 292 euroa. Kärkikolmikkoon sijoittuivat jälleen myös Ahvenanmaa ja Pohjanmaa. Matalin bruttokansantuote asukasta kohden oli edelleen Kainuussa, vajaa 25 000 euroa. Uudenmaan asukaslukuun suhteutettu bruttokansantuote oli maakuntien keskiarvoa noin 47 % suurempi. Myös Ahvenanmaan poikkeaa selkeästi maakuntien keskiarvosta. Näin suurta eroa alueiden välillä voidaan selittää mm. toimialarakenteella, taloudellisen toiminnan keskittymisellä pääkaupunkiseudulle, sekä yritysten tekemillä liiketoiminnallisilla ja kirjanpidollisilla järjestelyillä yrityksen toimipaikkojen kesken.

Alueelliset tuotannon ja työllisyyden aikasarjat vuosilta 2000-2011 noudattavat kansantalouden tilinpidon käyttämää TOL2008-toimialaluokitusta. Tietokantataulukoissa on edelleen tarjolla pidempi aikasarja vuosilta 1975-2008, joka on tehty vuoden 2010 aluejaolla ja vanhemmalla toimialaluokituksella (TOL2002). Aluetilinpidossa väkiluku on sama kuin keskiväkiluku, eli kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo.

Liitetaulukossa 1 on esitetty asukaslukuun suhteutetun bruttokansantuotteen volyymin muutos suuralueittain vv. 2010-2011.

Uudellamaalla käytettävissä olevien tulojen kasvu verrattain heikkoa

Suomen maakunnista kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden kasvoivat nimellisesti eniten Etelä-Pohjanmaalla, 5,5 prosenttia vuosien 2010 ja 2011 välillä. Lähes yhtä nopeaan kasvuun yltivät Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan maakunnat. Manner-Suomessa käytettävissä olevien tulojen kasvu asukasta kohden oli heikointa Uudellamaalla, vain 2,7 prosenttia vuodesta 2010. Yleisesti ottaen kasvu on ollut uusimpien tilastotietojen mukaan hitaampaa lähes kaikissa maakunnissa verrattuna edellisvuoden vastaavaan, jolloin palattiin talouskriisiä edeltävälle noin 5 prosentin kasvu-uralle koko maassa. Maakuntien keskimääräinen kasvu käytettävissä olevissa tuloissa per asukas oli vajaa 4 prosenttia.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden, muutos maakunnittain vv. 2010–2011, %

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot asukasta kohden, muutos maakunnittain vv. 2010–2011, %

Käytettävissä olevat tulot saadaan, kun kotitalouksien saamista palkoista ja muista palkansaajakorvauksista, omaisuus- ja muista tuloista sekä sosiaalietuuksista vähennetään maksetut tuloverot, sosiaaliturvamaksut ja muut maksetut tulonsiirrot. Manner-Suomen maakunnissa asuvan kulutukseen ja säästämiseen jäävät tulot olivat enimmillään uusimaalaisilla, 22 261 euroa asukasta kohti. Tulojen kasvukärkeä pitävän Etelä-Pohjanmaan käytettävissä olevat tulot olivat sen sijaan 17 586 euroa per asukas, mikä oli keskimääräistä suomalaista vajaa 1 900 euroa vähemmän. Ahvenanmaa piti edelleen paikkansa Suomen maakuntien huipulla, 23 146 euroa, huolimatta verrattain vaatimattomasta 2,6 prosentin nimelliskasvusta.

Koko maan keskiarvo oli 19 475 euroa, eli 674 euroa edellisvuotta enemmän. Keski-Pohjanmaalla oli edelleen vähiten käytettävissä olevia tuloja asukasta kohden. Ääripäiden, Ahvenanmaan ja Keski-Pohjanmaan, välinen ero laski hienoisesti alle 6 000 euroon. Mediaanimaakunta oli vuonna 2011 Etelä-Karjala, 18 423 euroa per asukas, mikä on vain hieman maakuntien välistä keskiarvoa pienempi. Selkeän eron muun maan tasoihin tekevät jälleen Ahvenanmaa ja Uusimaa, joista jälkimmäiseen on vuoden 2011 alussa liitetty Itä-Uudenmaan maakunta. Vuonna 2010 Itä-Uudenmaan maakunta sijoittui heti Uudenmaan jälkeen käytettävissä olevissa tuloissa per asukas.

Aluetilinpidon tiedot julkaistaan koko aikasarjalle uusimman tilastovuoden mukaisella kuntajaolla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin kotitalouksien aluetilien tietoihin vuodelta 2011. Laskelmissa on käytetty heinäkuussa 2013 tarkistettuja kansantalouden tilinpidon lukuja. Tietokantatauluissa uusimmat luvut ovat vertailukelpoisessa aikasarjassa vuosille 2000-2011. Tarjolla on myös aikasarja 1995-2008, jonka laadinnassa käytetyt kansantalouden tilinpidon luvut ovat vuodelta 2010.

Liitetaulukossa 2 on esitetty asukaslukuun suhteutettujen käytettävissä olevien tulojen muutos maakunnittain vv. 2010-2011.


Lähde: Aluetilinpito 2011, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aku Alanen 09 1734 3320, Olli Pirinen 09 1734 3365, Eljas Tuomaala 09 1734 2723, aluetilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (245,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 11.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Aluetilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-3393. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/altp/2011/altp_2011_2013-12-11_tie_001_fi.html