Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Käsitteet ja määritelmät

Ammatillinen koulutus

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.

Huomautus:

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Erityinen tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa erityinen tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty kirjallinen erityisen tuen antamista koskeva päätös. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden toteuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja se muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta.

Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin.

..

Erityisopetukseen otetut tai siirretyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otetuilla ja siirretyillä vuosina 1995-2010 tarkoitetaan peruskoulun oppilaita, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Otto- tai siirtopäätös on tehty kunnallisen toimielimen päätöksellä ja se on edellyttänyt asiantuntijoiden ja vanhempien kuulemista sekä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Tarpeen vaatiessa oppiaineiden oppimääriä on voitu yksilöllistää yleisopetusta suppeammiksi. Oppivelvollisuutta on voitu myös pidentää, mikäli oppilaan ei ole ollut mahdollista saavuttaa perusopetukselle asetettuja tavoitteita yhdeksässä vuodessa.

Vuodesta 2011 lähtien erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat on rinnastettu erityisen tuen saaneisiin peruskoulun oppilaisiin.

Erityisopetuksen järjestämispaikka

Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetuksen järjestämispaikat olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:

1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä: oppilas on kokonaan integroitu yleisopetuksen ryhmään.

2. Opetus osittain yleisopetuksen ryhmässä: oppilas opiskelee osin erityisluokassa tai erityisryhmässä ja osin yleisopetuksen ryhmässä.

3. Erityisryhmä, erityisluokka: oppilas opiskelee erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen järjestämispaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen toteutuspaikka".

Erityisopetuksen opetusjärjestelyt

Peruskoulun erityisopetustilastossa erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetusjärjestelyt olivat vuosina 2001-2010 seuraavat:

1. Opetusjärjestelynä yleisopetus: oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisia oppimääriä.

2. Osa oppimääristä yksilöllistetty: oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

3. Kaikki oppimäärät yksilöllistetty: oppilas opiskelee kaikissa oppiaineissa yleisopetusta suppeampia, yksilöllistettyjä oppimääriä.

Vuodesta 2011 alkaen "erityisopetuksen opetusjärjestelyt" -käsitettä vastaa käsite "oppiaineiden oppimäärät".

Erityisopetuksen toteutuspaikka

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, opetuksen toteutuspaikat ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:

1. Opetus kokonaan yleisopetuksen ryhmässä

2. Opetuksesta 51-99 % yleisopetuksen ryhmässä

3. Opetuksesta 21-50 % yleisopetuksen ryhmässä

4. Opetuksesta 1-20 % yleisopetuksen ryhmässä

5. Opetus kokonaan erityisryhmässä tai -luokassa.

Vuosina 2001-2010 "erityisopetuksen toteutuspaikka" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen järjestämispaikka".

Erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa eri-tyisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestettiin vuosina 1995-2010 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille ja järjestetään vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaville oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Erityisopetusta on myös osa-aikainen erityisopetus, jota oppilaan on mahdollista saada muun opetuksen ohessa, mikäli hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:

Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:

Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Opiskelija

Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä.

Huomautus:

Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.

Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.

Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.

Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.

Opiskelija

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksessa kirjoilla olevia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita, ammattitutkintokoulutuksen ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijoita.

Oppiaineiden oppimäärät

Peruskoulun erityisopetustilastossa oppilaiden, joilla on erityisen tuen päätös, oppiaineiden oppimäärät ovat vuodesta 2011 alkaen seuraavat:

1. Kaikkien aineiden oppimäärät opetetaan yleisen oppimäärän mukaan

(ei yksilöllistettyjä oppimääriä)

2. Yhden oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty

3. Kahden-kolmen oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty

4. Vähintään neljän oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty

5. Oppilas opiskelee toiminta-alueittain.

Vuosina 2001-2010 "oppiaineiden oppimäärät" -käsitettä vastaa käsite "erityisopetuksen opetusjärjestelyt".

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Oppimäärä

Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö.

Huomautus:

Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.

Osa-aikainen erityisopetus

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisella erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota oppilas voi saada muun opetuksen ohessa, jos hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös tehostetun tai erityisen tuen aikana.

Osa-aikaisen erityisopetuksen syy

Peruskoulun erityisopetustilastossa osa-aikaisen erityisopetuksen syyt olivat lukuvuosina 2001/2002-2009/2010 seuraavat:

1) puhehäiriö

2) luku- ja kirjoitushäiriö tai -vaikeudet

3) matematiikan oppimisen vaikeudet

4) vieraan kielen oppimisen vaikeudet

5) sopeutumisvaikeudet tai tunne-elämän häiriö tai

6) muut vaikeudet oppimisessa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen peruste määräytyi erityisopetuksen saannin ensisijaisen syyn mukaan.

Tehostettu tuki

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa tehostettu tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkitsemispalveluja). Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, joka laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Yleissivistävä koulutus

Koulutus, jonka tarkoituksena on antaa tietoja ja taitoja, jotka auttavat toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa.

Huomautus:

Yleissivistävää koulutusta ovat esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja muut ei-ammatilliset opinnot esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppimisen tuki [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1595. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.8.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/erop/kas.html