Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

7. Sähköinen kauppa

Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tavaroiden ja palvelujen tilauksia. Maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä, vaan ne voivat tapahtua oston yhteydessä tai jälkikäteen.

Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat tai lehtien lukuoikeudet, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin verkkokauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty automaattinen tiedonsiirto. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.

7.1 Verkkokauppa

Verkkokaupalla tarkoitetaan tässä yrityksen vastaanottamia tuotteiden tai palvelujen tilauksia, jotka on tehty yrityksen omilla verkkosivuilla (verkkokaupassa, mobiililaitteiden sovelluksilla, verkkosivuilla olevalle sähköiselle lomakkeelle, extranetissä tai palveluiden varaamissovelluksilla) tai sähköisellä markkinapaikalla.

Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 23 prosenttia ilmoitti myyvänsä verkkokaupalla. Verkkokauppaa käytiin useimmin majoitus- ja ravitsemistoiminnan (55%) ja vähittäiskaupan (53%) toimialoilla. Myös tukkukaupan (41%) ja informaation ja viestinnän (34%) toimialoilla myytiin verkkokaupalla selvästi yleisemmin kuin muilla toimialoilla. Harvimmin myyntiä verkkokaupalla tehtiin rakentamisen (4%), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (8%) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (9%) toimialoilla. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna verkkokaupan yleisyys on selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, reilussa kolmanneksessa yrityksistä.

Kuvio 22. Verkkokaupan yleisyys vuonna 2020¹

Kuvio 22. Verkkokaupan yleisyys vuonna 2020¹
¹ Osuus luokan yrityksistä

Verkkokaupalla myyvistä yrityksistä 68 prosenttia myi tavaroita, 28 prosenttia palveluita ja 14 prosenttia sähköisiä tuotteita.

Verkkokauppaa tehdään yleisimmin omien verkkosivujen kautta, markkinapaikkojen kautta myi vain noin neljä prosenttia yrityksistä. Suurin osa verkkokauppaa tekevistä yrityksistä myy ainakin omilla sivuillaan. Pelkästään markkinapaikoilla myyminen on harvinaista. Markkinapaikoilla myyminen oli selvästi yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa niiden kautta myi 19 prosenttia yrityksistä. (Liitetaulukko 9).

Verkkokaupan myynnin arvo on suurimmalla osalla yrityksistä pieni. Vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla sai 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan verkkokaupalla sai kahdeksan prosenttia yrityksistä. Verkkokauppaa harjoittavista yrityksistä 73 prosenttia sai vähintään yhden prosentin liikevaihdostaan verkkokaupalla. Näistä yrityksistä 36 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan verkkokaupalla ja 18 prosenttia vielä vähintään neljänneksen.

Verkkokaupan myynnin kokonaisarvo oli noin 23 miljardia euroa vuonna 2020. Summa vastaa noin 6,8 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Noin 63 prosenttia yritysten yhteenlasketusta verkkokaupasta kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 37 prosenttia kotitalouksien tekemistä tilauksista.

Kuvio 23. Yritysten yhteenlasketun verkkokaupan jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2020, %

Kuvio 23. Yritysten yhteenlasketun verkkokaupan jakautuminen asiakasryhmittäin vuonna 2020, %

Verkkokauppa suuntautuu suurimmalla osalla yrityksiä kotimaahan (97%), mutta 30 prosenttia yrityksistä myy verkossa myös muihin EU-maihin. EU:n ulkopuolelle myy vain 18 prosenttia verkkokauppaa käyvistä yrityksistä.

Muista EU-maista verkkokaupalla tilauksia saaneilta yrityksiltä kysyttiin myös EU:n sisäisen verkkokaupan ongelmista. Jonkin kysytyistä ongelmista oli kohdannut 39 prosenttia verkkokaupalla muihin EU-maihin myyvistä yrityksistä. Yleisimmin kohdattu ongelma oli tuotteiden toimituksen tai tuotepalautusten korkeat kulut (22%).

Kuvio 24. Yritysten kohtaamat ongelmat verkkokaupassa niiden myydessä muihin EU-maihin¹

Kuvio 24. Yritysten kohtaamat ongelmat verkkokaupassa niiden myydessä muihin EU-maihin¹
¹Osuus kaikista vähintään 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä, jotka saivat tilauksia verkkokaupalla muista EU-maista

Kaikista yrityksistä 17 prosenttia sanoi aloittaneensa tai lisänneensä pyrkimyksiä myydä verkkokaupalla vuonna 2020 koronaepidemian vuoksi. Yleisimmin pyrkimyksiä oli lisätty majoitus- ja ravitsemistoiminnan (53%) ja vähittäiskaupan (42%) toimialoilla.

Kuvio 25. Yritys aloitti tai lisäsi pyrkimyksiä myydä verkkokaupalla koronaepidemian vuoksi vuonna 2020¹

Kuvio 25. Yritys aloitti tai lisäsi pyrkimyksiä myydä verkkokaupalla koronaepidemian vuoksi vuonna 2020¹
¹ Osuus luokan yrityksistä

7.2 Myynti automaattisen tiedonsiirron välityksellä

Myynti automaattisella tiedonsiirrolla määriteltiin kyselyssä vastaajille seuraavasti:

Myynnillä automaattisen tiedonsiirron välityksellä tarkoitetaan tässä asiakkaiden tekemiä tilauksia:

  • EDI:llä (Electronic Data Interchange).

    • EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä.

    • Suomessa käytetään usein termiä EDI/OVT. Esimerkkejä EDI:stä: EDIFACT, ODETTE, XML/EDI.

    • EDIFACT on YK:n sanomastandardi. XML/EDI:llä tarkoitetaan XML-standardin käyttöä yritysten liiketoimintaan liittyvien tietojen siirrossa toiselle organisaatiolle, esim. xCBL, RosettaNet, PapiNet, ebXML.

  • Mukaan luetaan myös automaattiset järjestelmän luomat kysyntään perustuvat tilaukset (demand driven orders).

  • Mukaan lukien tilaukset, jotka vastaanotetaan suoraan ERP järjestelmään.

Yrityksistä 11 prosenttia käytti automaattista tiedonsiirtoa myyntitilauksien vastaanottoon. Automaattisen tiedonsiirron käyttö tilausten vastaanottoon on toimialoista selvästi yleisintä tukkukaupassa (32%) ja teollisuudessa (21%).

Suuruusluokittain tilausten vastaanotto automaattisella tiedonsiirrolla on painottunut vahvasti suurimpiin yrityksiin (28%).

Kuvio 26. Yritys on vastaanottanut tilauksia automaattisella tiedonsiirrolla vuonna 2020¹

Kuvio 26. Yritys on vastaanottanut tilauksia automaattisella tiedonsiirrolla vuonna 2020¹
¹Osuus luokan yrityksistä.

Automaattisella tiedonsiirrolla tehdyn myynnin arvo kaikissa vähintään kymmenen hengen yrityksissä oli vuonna 2020 noin 51 miljardia euroa. Summa vastaa 15,2 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suuri osa tästä summasta syntyy sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin automaattisen tiedonsiirron välityksellä vastaanotetuista tilauksista. Automaattisella tiedonsiirrolla myyvistä yrityksistä 76 prosenttia sai vähintään kymmenen prosenttia liikevaihdostaan automaattisella tiedonsiirrolla. Vähintään puolet liikevaihdostaan myynnistä automaattisella tiedonsiirrolla sai kolmannes sillä myyvistä yrityksistä.

Automaattisella tiedonsiirrolla tehty myynti suuntautuu maantieteellisesti hyvin samoin tavoin kuin verkkokauppa. Suurimmalla osalla se suuntautuu kotimaahan (95%) ja 24 prosenttia yrityksistä myy automaattisella tiedonsiirrolla myös muihin EU-maihin. EU:n ulkopuolelle myy automaattisella tiedonsiirrolla vain 9 prosenttia yrityksistä.


Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2021, Tilastokeskus

Lisätietoja: Aarno Airaksinen 029 551 3206, yritys.ict@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja


Päivitetty 3.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-2957. 2021, 7. Sähköinen kauppa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/icte/2021/icte_2021_2021-12-03_kat_007_fi.html