Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 14.10.2014

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli vuoden 2013 lokakuussa 2 928 euroa. Kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 284 euroa. Kokonaisansiot sisältävät säännöllisen työajan palkan lisäksi kaikki palkanlisät ja luontoisedut, mutta eivät kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä, kuten tulospalkkioita.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani ammattiryhmittäin (Ammattiluokitus 2010) vuonna 2013

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani ammattiryhmittäin (Ammattiluokitus 2010) vuonna 2013

Tarkasteltaessa kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansioita ammatin pääryhmän mukaan johtajat 1) erottuvat muista ammattiryhmistä suurimmilla mediaaniansioillaan (5 580 euroa). Toiseksi suurimmat mediaaniansiot olivat erityisasiantuntijoilla, 3 873 euroa.

Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden mediaaniansiot olivat lähes samansuuruisia, 2 864 ja 2 840 euroa. Pienimmät mediaaniansiot olivat palvelu- ja myyntityöntekijöillä ja muilla työntekijöillä. Kokoaikaisista palvelu- ja myyntityöntekijöistä puolet ansaitsi kuukaudessa vähemmän kuin 2 352 euroa.

Johtajien ansioissa suurin hajonta

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot vaihtelevat ammattien sisällä ja ammattiryhmien välillä. Suurinta ammattiryhmän sisäinen ansioiden hajonta oli johtajilla. Kymmenen prosenttia johtajista ansaitsi vähemmän kuin 3 381 euroa, ja kymmenen prosenttia johtajista ansaitsi enemmän kuin 9 094 euroa; ero ensimmäisen ja yhdeksännen desiilin välillä oli liki kolminkertainen.

Muissa ammattiryhmissä kokonaisansioiden hajonta oli pienempää. Ammattiryhmästä riippuen kokonaisansiot olivat ylimmässä desiilissä 1,6–2,3 kertaa suurempia kuin ensimmäisessä desiilissä. Yleisesti ottaen ero kokonaisansioissa ensimmäisen ja yhdeksännen desiilin välillä oli sitä suurempi, mitä korkeampi mediaaniansio ammattiryhmässä oli.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 1. ja 9. desiilissä ammattiryhmittäin (Ammattiluokitus 2010) vuonna 2013

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot 1. ja 9. desiilissä ammattiryhmittäin (Ammattiluokitus 2010) vuonna 2013

Erot ammattiryhmien välillä palkkajakauman häntäpäässä (1. desiili) olivat pienempiä kuin palkkajakauman yläpäässä (9. desiili). Useimmissa ammattiryhmissä kymmenen prosenttia palkansaajista ansaitsi vähemmän kuin 2 200 euroa. Pienimmät ansiot olivat ammattiryhmässä muut työntekijät, jossa kymmenen prosenttia kokoaikaisista palkansaajista ansaitsi vähemmän kuin 1 693 euroa kuukaudessa. Ammattiryhmä muut työntekijät koostuu siivoustyöntekijöistä sekä eri aloilla toimivista avustavista työntekijöistä.

Kokonaisansioiden hajonta kasvoi ammattiryhmien välillä yhdeksännessä desiilissä. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden 9. desiili asettui kolmen tuhannen euron korville, kun taas prosessi- ja rakennustyöntekijöistä kymmenen prosenttia ansaitsi enemmän kuin neljätuhatta euroa kuukaudessa. Johtajista kymmenen prosenttia ansaitsi enemmän kuin yhdeksäntuhatta euroa kuussa.

Palkanlisät kasvattavat kokonaisansioita

Erilaiset palkanlisät muodostavat merkittävän osan ansioista etenkin ylimmissä desiileissä. Vuonna 2013 johtajilla luontoisetujen määrä ylimmässä desiilissä oli keskimäärin 600 euroa kuukaudessa. Erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla luontoisetujen merkitys oli vähäisempi.

Vuorotyölisät ja ylityökorvaukset kasvattavat huomattavasti kokonaisansioita ylimmässä desiilissä palvelu- ja myyntityöntekijöillä, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä. Prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä vuorotyölisät ja ylityöansiot muodostivat 21 prosenttia ylimmässä desiilissä kokonaisansioista. Vastaava lukema palvelu- ja myyntityöntekijöillä oli 13 prosenttia.

Kokonaisansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksettavan palkan lisäksi yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat, työaikalisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palvelusvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, varallaolo- ja päivystyskorvaukset ja luontoisedut, mutta eivät kertaluonteisesti maksettavia palkaneriä, kuten tulospalkkioita.


1) Palkkarakennetilasto ei sisällä yritysten ylintä johtoa.

Lähde: Palkkarakenne 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (257,5 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 14.10.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pra/2013/pra_2013_2014-10-14_tie_001_fi.html