Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 6.4.2017

Palkansaajien mediaaniansio suurin informaation ja viestinnän toimialalla

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 2 963 euroa kuukaudessa vuonna 2015. Suurin mediaaniansio, 3 944 euroa, oli informaation ja viestinnän toimialalla. Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät, ylityöansiot ja luontoisedut, mutta eivät tulospalkkioita tai lomarahoja. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani keskeisimmillä toimialoilla (TOL 2008) vuonna 2015

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani keskeisimmillä toimialoilla (TOL 2008) vuonna 2015

Pienin mediaaniansio oli majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla. Toimialan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 2 268 euroa kuukaudessa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa osa-aikaisten osuus palkansaajista oli 38 prosenttia. Mikäli osa-aikaiset palkansaajat huomioidaan, oli toimialan kokonaisansion mediaani 2 004 euroa kuukaudessa vuonna 2015.

Mediaani tarkoittaa järjestetyn ryhmän keskimmäistä havaintoa. Puolet tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä (esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkansansaajat) ansaitsee mediaania enemmän ja puolet mediaania vähemmän. Kokoaikainen palkansaaja tarkoittaa työntekijää, joka on tehnyt täyttä työviikkoa koko tilastointikuukauden.

Toimiala määritellään palkansaajan työpaikan pääasiallisen toiminnan mukaan. Esimerkiksi toimiala rakentaminen (F) sisältää kaikki alalla työskentelevät palkansaajat toimihenkilöistä työntekijöihin. Lisätietoja toimialaluokituksesta, ks. http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html

Informaation ja viestinnän sekä koulutuksen toimialoilla eniten asiantuntijoita

Vuonna 2015 erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus toimialan kaikista palkansaajista oli suurin informaation ja viestinnän, koulutuksen sekä tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Näillä toimialoilla myös kokonaisansioiden mediaani oli suurin.

Palkansaajien ammattirakenne on keskeinen toimialojen välisiä ansioeroja selittävä tekijä. Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden kokonaisansiot ovat kaikilla toimialoilla keskimäärin suuremmat kuin ei-johtotehtävien ammattiryhmissä toimivilla.

Informaation ja viestinnän toimialalla, jolla vuonna 2015 toimi pääasiassa media- ja ohjelmistoalan yrityksiä, erityisasiantuntijat ja asiantuntijat kattoivat yhteensä 84 prosenttia alan kokoaikaisista palkansaajista. Toimialan yleisimpiä asiantuntija-ammatteja olivat mm. sovellussuunnittelija, atk-tukihenkilö, käytön operaattori, käytön tukihenkilö ja lehti-, radio- ja televisiotoimittaja.

Erityisasiantuntijoiden osuus oli suurin koulutuksen toimialalla, jossa 77 prosenttia kaikista kokoaikaisista palkansaajista kuului kyseiseen ammattiluokkaan. Koulutuksen toimialalla työskenteleviä erityisasiantuntijoita olivat korkeakoulujen, ammattikoulujen, lukioiden, peruskoulujen ja päiväkotien opettajat.

Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus toimialan (TOL 2008) kaikista kokoaikaisista palkansaajista vuonna 2015

Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus toimialan (TOL 2008) kaikista kokoaikaisista palkansaajista vuonna 2015
Erityisasiantuntijoihin luokitellaan palkansaajat, jotka työskentelevät vaativissa asiantuntijatehtävissä tai esimies- ja päällikkötason tehtävissä. Asiantuntijatehtävissä työn taitotaso on matalampi, mutta kuten erityisasiantuntijoilla, työnkuva on tekniikan, tieteen, taiteen, hallinnon tai liike-elämän asiantuntemusta soveltavaa. Lisätietoja ammattiluokittelusta, ks. http://stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2010/index.html

Asiantuntijoiden ansioissa vaihtelua toimialoittain

Ammattirakenne vaikuttaa koko toimialan ansiotasoon. Toimialoilla joilla erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus palkansaajista on suuri, on tyypillisesti muita toimialoja suurempi mediaaniansio. Mutta millä alalla erityisasiantutijat ja asiantuntijat ansaitsevat parhaiten?

Toimialoittainen vertailu heittää kuperkeikkaa, kun tarkastellaan vain erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden mediaaniansioita toimialan kaikkien työntekijöiden sijaan. Esimerkiksi tarkasteltaessa kaikkia palkansaajia, koulutuksen toimialan palkansaajien mediaaniansio oli toiseksi suurin, mutta koulutuksen erityisasiantuntijoiden mediaaniansio (3 683 euroa kuukaudessa) oli alle kaikkien erityisasiantuntijoiden mediaanin (3 946 euroa).

Vuonna 2015 erityisasiantuntijat ansaitsivat eniten rahoituksen ja vakuutuksen toimialalla. Kokonaisansioiden mediaani oli 4 868 euroa kuukaudessa. Kaupan toimialalla erityisasiantuntijoiden vastaava ansio oli 4 785 euroa kuukaudessa. Pienin erityisasiantuntijoiden mediaaniansio, 3 008 euroa kuukaudessa, oli toimialalla taiteet, viihde ja virkistys.

Erityisasiantuntijat eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, vaan tyypilliset erityisasiantuntija-ammatit vaihtelevat toimialoittain. Esimerkiksi teollisuudessa erityisasiantuntijoiden tehtävät painottuvat insinöörityyppisiin tehtäviin, kuten tuotekehitykseen, suunnitteluun sekä valmistuksen ja käytön suunnitteluun.

Rahoituksen ja vakuutuksen toimialalla tyypilliset tehtävät vaihtelevat rahoitus- ja sijoitusneuvonnasta laskentatoimeen ja sovellussuunnitteluun. Vastaavasti taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialalla yleisiä erityisasiantuntijoiden ammatteja ovat kirjastonhoitaja, näyttelijä ja muusikko.

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansion mediaani toimialan (TOL 2008) ja ammattiluokan (AML 2010) mukaan vuonna 2015, euroa kuukaudessa

Toimiala Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Muut ammattiryhmät pl. johtajat
Teollisuus (C) 4 572 3 554 2 806
Rakentaminen (F) 4 290 3 520 2 868
Kauppa (G) 4 785 3 519 2 394
Kuljetus ja varastointi (H) 4 558 3 460 2 781
Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 3 414 2 719 2 220
Informaatio ja viestintä (J) 4 365 3 631 2 792
Rahoitus- ja vakuutus (K) 4 868 4 194 2 770
Tieteellinen ja tekninen toiminta (M) 4 250 3 210 2 468
Hallinto- ja tukipalvelut (N) 3 735 2 968 2 182
Julkinen hallinto (O) 3 960 2 942 2 867
Koulutus (P) 3 683 2 683 2 194
Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 3 322 2 802 2 383
Taiteet, viihde ja virkistys (R) 3 008 2 652 2 370
Muu palvelutoiminta (S) 3 572 2 759 2 145
Yhteensä 3 946 3 146 2 540

Muut ammattiryhmät pl. johtajat -luokka koostuu muista ammattiluokituksen 2010 pääryhmistä. Luokka sisältää toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät, palvelu- ja myyntityöntekijät, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät, prosessi- ja kuljetustyöntekijät, muut työntekijät sekä sotilaat. Tässä yhdistelmäluokassa kokonaiskuukausiansioiden mediaani ei yltänyt yhdelläkään toimialalla yli 3 000 euron vuonna 2015.

Vuoden 2015 palkkarakennetilasto kuvaa noin 1,6 miljoonan palkansaajan ansiotietoja. Tilaston tiedot on kerätty kuukausipalkkaisilta palkansaajilta syys-, loka- tai marraskuulta ja tuntipalkkaisilta palkansaajilta vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Tämä julkaisu täydentää 29.9.2016 julkaistua palkkarakennetilaston ennakkoa toimiala- ja maakuntakohtaisilla ansiotiedoilla.

Palkkarakennetilasto mittaa kokonaisansioita. Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palvelusvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, osin varallaolo- ja päivystyskorvaukset, palkan ei-tehdyltä työajalta, yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat ja luontoisedut. Kokonaisansiot eivät sisällä kertaluonteisesti maksettavia palkaneriä, kuten tulospalkkioita ja lomarahoja.


Lähde: Palkkarakenne 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (275,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 6.4.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pra/2015/pra_2015_2017-04-06_tie_001_fi.html