Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Sektorikohtainen katsaus vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen tietoihin

Kotitaloudet

Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kotitalouksien käytettävissä oleva tulo nousi peräti 9,6 prosenttia vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Suurimpia yksittäisiä menoeriä ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut. Erittäin suuri nousu kotitalouksien käytettävissä olevassa tulossa johtuu suurimmaksi osaksi veronpalautuskäytännön muutoksesta: aiemmin kaikki veronpalautukset maksettiin joulukuussa, mutta tänä vuonna veronpalautuksia ruvettiin maksamaan porrastetusti kotitalouksille heinäkuusta alkaen. Koska veronpalautukset huomioidaan maksetuissa veroissa vähennyksenä, kotitalouksien maksamat verot pienenivät reilun 1,6 miljardia euroa edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Veronpalautuskäytännön muutos tulee näkymään myös vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä, jolloin kotitalouksien maksamat verot edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna tulevat nousemaan merkittävästi, mikä todennäköisesti tulee vastaavasti pienentämään kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa. Näin suuri kasvu kotitalouksien käytettävissä olevassa tulossa on siis poikkeustilanne, joka näkynee päinvastaisena seuraavalla neljänneksellä ja tasoittuu sitten tulevina vuosina, jos veronpalautukset maksetaan jatkossakin porrastetusti.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvatti tulopuolelta lähinnä saatujen palkansaajakorvauksen kasvu lähes 0,8 miljardilla eurolla sekä edellä selostettu maksettujen verojen pieneneminen reilulla 1,6 miljardilla eurolla. Omaisuustuloissa, yrittäjätuloissa ja saaduissa sosiaaliturvamaksuissa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Myös maksetut sosiaaliturvamaksut samoin kuin omaisuusmenot pysyivät käytännössä samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kulutusmenojen arvioidaan kasvaneen reilut 900 miljoonaa euroa vuodentakaisiin lukuihin verrattuna

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti (nimellisesti) 8,2 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna (reaalisesti) 6,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon kasvuun vaikuttanut veronpalautuskäytännön muutos heijastuu myös oikaistun käytettävissä olevan tulon muutokseen. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 2,6 prosenttia, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisellä neljänneksellä. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on positiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä oli 13,5 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta, eli sama kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset kasvoivat reilun 4 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yrityssektorin voitot edelleen kasvussa

Vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 0,5 prosenttiyksiköllä 33,6 prosenttiin. Yritysten voittoaste on pitkään ollut kasvussa. Edellisen vuoden kolmannella neljänneksellä voittoaste oli 31,5 prosenttia. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoasteen kasvun selittää tuotoksen merkittävä kasvu. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä laski hieman edellisen neljänneksestä, 25,9 prosenttiin.

Kausitasoittamattomista luvuista laskettu rahoitusylijäämä, eli nettoluotonanto, koheni vuoden takaisesta neljänneksestä 3,3 miljardilla eurolla 4,8 miljardiin euroon. Rahoitusylijäämään kasvuun vaikuttaa viime vuoden kolmannella neljänneksellä nähty merkittävä varastojen kasvu.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot pienenivät

Sektorin kausitasoitettu arvonlisäys vuoden kolmannella neljänneksellä laski 3,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuotos kasvoi 7,7 prosenttia ja välituotekäyttö 18,0 prosenttia. Muutokset vuodentakaisiin arvoihin selittyvät pitkälti sektorilla tapahtuneilla kansainvälisillä konsernimuutoksilla. Sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä pieneni 11,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavan neljänneksen 808 miljoonasta eurosta 713 miljoonaan euroon. Palkansaajakorvaukset puolestaan kasvoivat 2,7 prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikentyi merkittävästi vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot pienenivät vuoden 2019 heinä-syyskuussa 1140 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 850 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) heikentyi liki kahdella miljardilla eurolla, ollen lähes kolme miljardia. Alasektoreista työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot olivat rahoitusylijäämäisiä. Työeläkelaitosten rahoitusylijäämä kasvoi selvästi ja muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä supistui hieman. Valtio- ja paikallishallinto olivat puolestaan alijäämäisiä. Kummankin sektorin alijäämä kasvoi vuodentakaisesta, erityisesti paikallishallinnon, jonka alijäämä oli 1,9 miljardia suurempi kuin vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä. Paikallishallinnon alijäämän kasvua selittää veronpalautuskäytännön muutos ja toisaalta palvelujen hankintojen kautta kasvaneet menot sekä investoinnit. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä.

Sektoritilit neljännesvuosittain -tilastossa tarkastellaan julkisyhteisöjä kokonaisuutena. Tarkemmin julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä saa tietoa Julkisyhteisöjen tulot ja menot -tilastosta, jossa myös alasektorit on eritelty http://www.stat.fi/til/jtume/index.html.

Vaihtotase ylijäämäinen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä

Tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 15,4 miljardia vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Tavaroiden vienti oli lähes edellisvuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Palveluiden vienti oli 7,9 miljardia, mikä oli 17,1 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden tuonti Suomeen oli 15,5 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo väheni 0,2 miljardilla eurolla (1,0 prosentilla). Palveluiden tuonti oli 7,6 miljardia, mikä oli 6,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,2 miljardia ylijäämäinen.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 1,1 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,6 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 0,8 miljardia ylijäämäinen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 13.12.2019 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2018 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.


Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen


Päivitetty 20.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 3. vuosineljännes 2019, Sektorikohtainen katsaus vuoden 2019 kolmannen vuosineljänneksen tietoihin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.2.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sekn/2019/03/sekn_2019_03_2019-12-20_kat_001_fi.html