Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 25.5.2015

Tuloerot ja köyhyysriski Suomessa EU:n keskitasoa pienemmät

Tuloerot ovat Suomessa edelleen EU:n keskitasoa pienemmät, vaikka ne kasvoivat kansainvälisesti verraten nopeasti 1990-luvun lopulla. Joka neljäs EU-kansalainen elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, kun Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviä on 16 prosenttia väestöstä. Tiedot ilmenevät EU:n tulo- ja elinolotilastosta, jossa Suomen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aineistoon.

Tuloerot Euroopan maissa vuonna 2012, Gini-indeksi (%)

Tuloerot Euroopan maissa vuonna 2012, Gini-indeksi (%)
Lähde: Eurostat, EU:n tulo- ja elinolotilasto (EU-SILC 2013, tulojen viitevuosi 2012, paitsi Yhdistynyt kuningaskunta 2013). Gini-indeksi saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Tulokäsite: käytettävissä olevat rahatulot (pl. myyntivoitot) kulutusyksikköä kohti.

Pienimmät suhteelliset tuloerot Euroopassa vuonna 2012 olivat Norjassa ja Islannissa ja suurimmat Bulgariassa ja Latviassa. Väestön suurituloisimman kymmenesosan keskitulot olivat Suomessa 5,2-kertaiset pienituloisimpaan kymmenesosaan verrattuna, kun suurten tuloerojen maissa ne olivat yli kymmenkertaiset. Yleisin tuloeromittari eli Gini-indeksi oli Suomessa 25,4, kun EU-maiden keskiarvo oli 30,5. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Joka neljäs EU-kansalainen elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviä oli 16 prosenttia väestöstä vuonna 2012. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien osuus väestöstä oli suurin Bulgariassa (48 prosenttia) ja matalin Islannissa (13 prosenttia). Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviä ovat pienituloiset, aineellista puutetta kokevat tai vajaatyöllisessä taloudessa asuvat henkilöt. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vajaat 17 prosenttia EU:n jäsenmaiden väestöstä vuonna 2012. Suomen pienituloisuusaste oli tuolloin EU-maista kolmanneksi matalin, 11,7 prosenttia. Kreikassa, Romaniassa, Bulgariassa, Liettuassa ja Espanjassa yli viidennes väestöstä oli pienituloisia.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien väestöosuus jaettuna pienituloisiin sekä muihin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviin Euroopassa vuonna 2012

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien väestöosuus jaettuna pienituloisiin sekä muihin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviin Euroopassa vuonna 2012
Lähde: Eurostat, EU:n tulo- ja elinolotilasto (EU-SILC 2013, tulojen viitevuosi 2012, paitsi Yhdistynyt kuningaskunta 2013).

Köyhyys- tai syrjäytymisuhkaa mittaava niin sanottu AROPE-indikaattori (At Risk of Poverty or Social Exclusion) on osa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden seurantaa. Pienituloisia ovat henkilöt, jotka asuvat kotitaloudessa, jonka tulot kulutusyksikköä 1) kohti ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Vajaatyöllisiä henkilöitä ovat kaikki ne alle 60-vuotiaat, joiden kotitalouden työpanos on tutkimusvuoden aikana alle 20 prosenttia kotitalouden mahdollisesta työpanoksesta. Mahdollinen työpanos tarkoittaa kotitalouden 18–59-vuotiaiden henkilöiden (pl. 18–24-vuotiaat epäitsenäiset) yhteenlaskettuja teoreettisia työkuukausia vuodessa. Vakavaa aineellista puutetta kokeviksi katsotaan ne henkilöt, joiden kotitaloudessa koetaan puutetta vähintään neljällä mittarilla yhdeksästä. Mittarit ovat: maksuvaikeuksien kokeminen, vaikeudet selviytyä yllättävistä menoista tai että taloudella ei ole varaa puhelimeen, pesukoneeseen, televisioon, autoon, proteiinipitoiseen ateriaan joka toinen päivä, viikon lomaan vuodessa tai pitää kotiaan riittävän lämpimänä.


1) Kooltaan ja rakenteeltaan erilaisten kotitalouksien tulot tulot on jaettu ns. kulutusyksiköillä. Kulutusyksiköt perustuvat Eurostatin käyttämään asteikkoon. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Lähde: Tulonjakotilasto 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (537,3 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 25.5.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. tulot, asuminen ja asumismenot 2013. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2013/04/tjt_2013_04_2015-05-25_tie_001_fi.html