Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2021, 4. vuosineljännes

Julkaistu: 17.12.2021

Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä tavaravienti kasvoi ohi pandemiaa edeltäneestä tasosta, mutta palveluvienti ei

Kuluneen vuoden kolmannella neljänneksellä ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan. Yhteenlaskettu tavara- ja palveluvienti kasvoi jopa 5,0 miljardin euron verran suhteessa vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen, kun taas tavara- ja palvelutuonti kasvoi 4,1 miljardin euron verran. Nykyisten tietojen valossa kasvu oli jopa korkeampi kuluneella neljänneksellä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, jolloin vienti ja tuonti kasvoivat vastaavasti 3,4 miljardin ja 3,5 miljardin euron verran. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä vienti oli toipunut jopa siinä määrin, että tavara- ja palveluviennin yhteenlaskettu arvo oli 1,6 miljardia euroa korkeampi kuin vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta.

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Tavaraviennin ja toisaalta palveluviennin tilanne ei kuitenkaan vuoden 2021 kolmannella vuosineljänneksellä ollut aivan samanlainen. Tavaraviennin arvo kasvoi suhteessa edellisvuoden vastaavaan neljännekseen vajaa 4,0 miljardia euroa ja suhteessa kahden vuoden takaiseen tilanteeseen 2,7 miljardia euroa. Tavaraviennin kasvu oli siis niin voimakasta, ettei tavaravienti pelkästään palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolleen vaan jopa meni yli siitä. Tilanteen erikoisuudesta kertoo jotain sekin, että tavaraviennin taso oli maksutaseen vuodesta 2006 alkavan aikasarjan mukaan tätä korkeampi viimeksi vuoden 2008 toisella neljänneksellä.

Vaikka palveluviennin taso kohentuikin edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna 1,1 miljardin euron verran, sen arvosta toisaalta puuttui toissavuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna myös 1,1 miljardia euroa. Palveluviennin palautuminen jäi siis tietyssä mielessä puolitiehen.

Tavara- ja palvelutuonnin kehitys ei ole sekään aivan vastaavaa kuin viennissä. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä tavaratuonti oli edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaa 3,2 miljardia euroa suurempi ja toissavuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaa 1,6 miljardia euroa suurempi. Tavaraviennin lailla myös tavaratuonti siis palautui ja meni ohi pandemiaa edeltäneestä tasosta, mutta vähemmissä määrin.

Palvelutuonti vuorostaan kasvoi kuluneella neljänneksellä vajaan 1,0 miljardin euron verran suhteessa vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen. Verrattuna vuoden 2019 vastaavaan neljännekseen palvelutuonti taas vähentyi 0,6 miljardin euron verran. Palvelutuonnin taso oli siis jossain määrin palveluvientiä lähempänä vuoden 2019 kolmannen neljänneksen tasoa.

Kuljetus- ja matkailupalvelut edelleen palveluiden ulkomaankaupan heikomman kehityksen taustalla

Kuten jo aiempien vuosineljännesten ja niitä koskevien julkistusten kohdalla on todettu, myös vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä erityisesti kuljetuspalveluiden ja matkailun heikko kehitys selittää palveluiden ulkomaankaupan alempaa tasoa.

Kuljetus- ja matkailupalvelujen yhteenlaskettu vienti kasvoi kuluneella neljänneksellä vajaan 0,3 miljardin euron verran vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Jonkinasteista toipumista siis tapahtui, mutta vuorostaan vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna kuljetus- ja matkailupalveluiden viennin arvo oli edelleen 1,3 miljardia euroa vähäisempi. Toisin sanoen kuljetus- ja matkailupalveluiden viennin arvo oli kuluneella neljänneksellä vain 45 prosenttia kahden vuoden takaisesta arvostaan.

Kuljetus- ja matkailupalveluiden tuonnissa tilanne oli samansuuntainen. Vuodentakaiseen verrattuna niiden yhteenlaskettu arvo kasvoi 0,4 miljardia euroa, mutta kahden vuoden takaiseen verrattuna tuonnin arvo vähentyi vajaa 1,2 miljardia euroa.

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti kasvoi jälleen kerran

Muun palveluviennin kohdalla kehitys oli kokonaisuudessaan suotuisampaa. Näiden palveluerien viennin suhteen kasvua kertyi vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen verrattuna 0,8 miljardia euroa. Lisäksi kuljetus- ja matkailupalveluista poiketen muu palveluvienti myös kasvoi vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna 0,2 miljardin euron verran. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden (TTT) viennin taso oli kuluneella neljänneksellä selvästi tavanomaista korkeampi, mikä selittää pitkälle positiivista kehitystä.

TTT-vienti oli myös vuoden 2020 viimeisen vuosineljänneksen palveluviennin korkean tason taustalla, joskin silloin sen arvo oli kuluneen neljänneksenkin arvoa suurempi. TTT-vienti oli vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä siis arvoltaan 3,1 miljardia euroa. Edellisvuoteen verrattuna palveluerä kasvoi 0,7 miljardin euron verran ja toissavuoteen verrattuna 0,4 miljardin euron verran. Vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna TTT-viennin kasvu kompensoikin muiden palveluerien heikompaa kehitystä.

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Tuotannollisten palveluiden arvo laski kahden vuoden takaiseen verrattuna 0,1 miljardin euron verran ja palveluerän arvo oli myös vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen verrattuna alhaisempi. Muiden liike-elämän palveluiden vienti oli arvoltaan vajaa 0,1 miljardia alempi kuin kaksi vuotta sitten, mutta toisaalta vuodentakaiseen verrattuna näitä palveluita vietiin Suomesta 0,1 miljardin euron verran enemmän. Vaikka näissä palveluerissä ei ollut vastaavaa kasvua kuin TTT-viennissä, niin toisaalta niiden alempi taso suhteessa aikaan ennen pandemiaa ei ollut myöskään vaikutukseltaan yhtä suurta kuin kuljetus- ja matkailupalveluiden supistuminen.

Jos kuljetus- ja matkailupalveluiden tuonti lasketaan pois, muiden palveluiden tuonti kasvoi kuluneella neljänneksellä vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen verrattuna 0,5 miljardia euroa ja vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna vajaa 0,6 miljardia euroa. Toisin sanoen, mikäli kuljetuspalveluiden tuonti ja suomalaisten matkailu ulkomailla olisi ollut pandemiaa edeltäneellä tasollaan Suomen koko palvelutuonti olisi kasvanut kuluneella neljänneksellä toissavuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna. Palvelutuonnin alempi taso johtui siis pitkälti nimenomaan kuljetus- ja matkailupalveluista. Sama huomio pätee toki myös palveluvienninkin kohdalla.

Palvelutuonnin kehitys ei ollut yhdenmukaista palveluviennin kanssa siinä suhteessa, että eri palveluerien tuonnin suhteen televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden kasvulla oli vähäisempi merkitys. Myös muiden palveluerien tuotteita on tuotu Suomeen enemmän kuin vuoden 2020 tai vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. TTT-tuonti kasvoi vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen verrattuna vajaa 0,1 miljardia euroa, kun taas tuotannollisten palveluiden tuonti kasvoi 0,1 miljardia euroa. Eniten kasvoi muiden liike-elämän palveluiden tuonti vajaan 0,4 miljardin euron verran suhteessa edellisvuoden vastaavaan neljännekseen. Muut liike-elämän palvelut ovat perinteisesti olleet suurin yksittäinen palvelutuonnin erä. Mainitut palveluerät selittävät myös kasvua vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna.

Vienti erityisesti Eurooppaan ja Amerikkaan kasvanut edellisvuodesta

Yhteenlasketun tavara- ja palveluviennin arvo kasvoi siis vuoden 2020 kolmanteen vuosineljännekseen verrattuna noin viisi miljardia euroa kuluneella neljänneksellä. Kasvua tapahtui maantieteellisesti laajalla alueella siten, että vienti kaikkiin maanosiin kohentui vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Vienti Eurooppaan kasvoi absoluuttisesti mitattuna eniten 3,4 miljardin euron verran, mikä siis vastaa kahta kolmasosaa Suomen koko viennin kasvusta. Suhteellisesti eniten kasvoi vuorostaan vienti Amerikkaan 1,1 miljardin euron tai 44 prosentin verran suhteessa vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen. Amerikan reilun miljardin euron kasvu kattaa 23 prosenttia koko viennin kasvusta. Valtaosa kasvusta siis selittyy Euroopan ja Amerikan vientimarkkinoiden suotuisammalla kehityksellä.

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Viennin kasvu ei kuitenkaan ollut sisällöltään täysin yhdenmukaista. Euroopassa kasvu johtui pääasiassa tavaraviennistä, joka kasvoi 3,0 miljardin euron verran, kun taas palveluvienti Eurooppaan kasvoi 0,4 miljardin euron verran. Palveluilla oli suurempi merkitys Amerikan vientimarkkinoiden kohdalla, jossa niiden vienti kasvoi vajaan 0,8 miljardin euron verran. Tavaraviennin arvo Amerikkaan kasvoi 0,4 miljardin euron verran.

Amerikan viennin taustalla oli pääasiassa Yhdysvaltoihin vienti, joka kasvoi vajaan 1,1 miljardin euron verran. Kasvun suuruudesta huolimatta viennin taso ei kuitenkaan yltänyt vuoden 2020 lopun poikkeuksellisen korkealla asteelle. Euroopan kohdalla Suomen vienti kasvoi niin Saksaan, Alankomaihin, Venäjälle kuin Britanniaankin. Etenkin vienti Ruotsiin kasvoi, yhteensä vajaan 0,7 miljardin euron verran.

Yhteenlasketun tavara- ja palvelutuonnin kasvu oli vientiä keskittyneempää Eurooppaan. Jos Suomen tuonti kasvoi kokonaisuudessaan 4,1 miljardin euron verran, tästä kasvusta 77 prosenttia tuli Euroopasta peräisin olleesta tuonnista. Aasialla oli viennistä poiketen suurempi merkitys tuonnin kasvun kohdalla. Tuonti Aasiasta kasvoi reilun 0,6 miljardin euron verran, mikä vastaa 16 prosenttia koko tuonnin kasvusta. Tuonti Amerikasta taas kasvoi vähemmissä määrin 0,3 miljardin euron verran.

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään laatuselosteessa kuvattuja määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kasperi Lavikainen 029 551 3674, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (304,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 17.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 3. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.5.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tpulk/2021/03/tpulk_2021_03_2021-12-17_tie_001_fi.html