Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2022, helmikuu

Julkaistu: 27.1.2022

Syntyvyys noussut viime vuodesta

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli joulukuun lopussa 5 549 599. Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2021 aikana 15 806 hengellä. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 22 305 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 7 760 vähemmän kuin kuolleita.

Väestönlisäys kuukausittain 2018–2021*

Väestönlisäys kuukausittain 2018–2021*

Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2021 syntyi 49 583 lasta, mikä on 3 120 lasta enemmän kuin vuonna 2020. Kuolleiden määrä oli 57 343, mikä on 1 855 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ennakkotietojen mukaan syntyvyys nousi edellisvuodesta. Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2021 oli 1,46, kun vuonna 2020 se oli 1,37. Kokonaishedelmällisyysluku nousi toista vuotta peräkkäin, mutta se on silti mittaushistorian neljänneksi matalin. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Tyttöjen elinajanodote lyheni

Kuolleiden määrä oli korkein vuositasolla vuoden 1944 jälkeen. Kuolleiden naisten määrä oli suurin vuoden 1919 jälkeen.

Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan 79,2 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,5 vuotta vuonna 2021. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2020 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen lyheni 0,2 vuotta. Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa. Elinajanodoteluvut revisioituvat lopullisessa tilastossa yleensä hieman alaspäin ennakkotilaston luvuista.

Nettomaahanmuutto poikkeuksellisen suuri

Ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2021 aikana 34 445 henkeä ja Suomesta ulkomaille 12 140 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 547 enemmän ja maastamuuttoja 2 944 vähemmän kuin edellisvuonna. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 8 129 ja maastamuuttajista 7 996. Nettomaahanmuutto oli vuonna 2021 poikkeuksellisen suuri, 22 305 henkeä.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden 2021 aikana ennakkotietojen mukaan 305 030. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 8 178 muuttoa vuoden 2021 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi vuonna 2021 Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla, Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa.

Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 12 734 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 4 717 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Pirkanmaalla, 9,0 promillea, ja Uudellamaalla, 7,4 promillea. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 7,1 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 1 377 henkeä. Satakunnan väkiluku väheni 1 089 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurimman väestötappion, 8,5 promillea, koki Kymenlaakso.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 7 507 henkeä, ja Pirkanmaa, 5 011 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa, 9,6 promillea, sekä Varsinais-Suomi, 6,2 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Kymenlaaksossa, 162 henkeä. Keski-Pohjanmaan maakunnassa tappio oli 27 henkeä. Muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suurin Kymenlaaksossa, 1,0 promillea väestöstä.

Uudellamaalla suurin muuttotappio muihin maakuntiin

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin vuoden 2021 aikana 140 522. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kanta-Häme ja Keski-Suomi. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 3 378 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 6,4 promillea, ja Pohjois-Savossa, 3,0 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Uudellamaalla, 2 575 henkeä. Suhteellisesti suurin muuttotappio maakuntien välisessä muutossa oli Pohjanmaalla, 4,1 promillea väestöstä.

Solmittujen avioliittojen määrä väheni edelleen

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 solmittiin 19 428 avioliittoa, joista 19 056 oli eri sukupuolta olevien parien ja 372 samaa sukupuolta olevien parien avioliittoja. Saman sukupuolen avioliitoista 264 oli kahden naisen ja 108 kahden miehen avioliittoja. Solmittujen avioliittojen kokonaismäärä väheni yhdessä vuodessa 2 654:llä, selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna.


Lähde: Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, Joonas Toivola 029 551 3355, Juhana Nordberg 029 551 3051, info@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (287,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 27.01.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. joulukuu 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.8.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2021/12/vamuu_2021_12_2022-01-27_tie_001_fi.html