Kasvihuonekaasuinventaario

 

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö vastaa YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion toteutuksesta ja raportoinnista Suomessa. Näiltä sivuilta löytyvät kasvihuonekaasujen kansallisen arviointijärjestelmän kuvaus, raportointiin liittyvät tärkeimmät sopimukset ja ohjeistot sekä viimeisimmät inventaariolaskelmat ja -raportit. Lisäksi kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö tuottaa EU:n ilmastopolitiikkaa varten seurantaindikaattoreita. Palvellakseen myös muita asiakkaitaan Tilastokeskus laatii vuosittain suomenkielisen yhteenvetoraportin kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä Suomessa ja teollistuneissa maissa.

Raportointi kattaa seitsemän varsinaista kasvihuonekaasua (HFC- ja PFC-yhdisteiden ryhmiin kuuluu useampia kaasuja):

  • hiilidioksidi (CO2)
  • metaani (CH4)
  • dityppioksidi (N2O)
  • HFC-yhdisteet
  • PFC-yhdisteet
  • rikkiheksafluoridi (SF6)
  • typpitrifluoridi (NF3)
  • Lisäksi raportoidaan hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx), rikkidioksidin (SO2) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (NMVOC) päästöt. Kioton pöytäkirjan toisen kauden velvoitteet koskevat kuitenkin vain yllä lueteltuja varsinaisia kasvihuonekaasuja.

Päästöt raportoidaan seuraavilta sektoreilta:

  • energia: polttoaineiden energiakäyttö sekä polttoaineiden tuotantoon, jakeluun ja kulutukseen liittyvät haihtuma- ja karkauspäästöt
  • teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö: teollisuusprosesseista vapautuvat, raaka-aineiden ja polttoaineiden raaka-ainekäytöstä aiheutuvat päästöt, F-kaasujen käytöstä aiheutuvat päästöt sekä päästöt dityppioksidin käytöstä teollisissa ja lääketieteellisissä sovelluksissa
  • maatalous: kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt, lannankäsittelyn CH4- ja N2O-päästöt, maaperän N2O-päästöt, kasvintähteiden pellolla polton N2O-päästöt sekä kalkituksen ja urealannoituksen CO2-päästöt
  • maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF): CO2-päästöt ja -poistumat maankäyttöluokista metsämaa, viljelysmaa, ruohikkoalueet, kosteikot, rakennetut alueet ja muu maa. Lisäksi raportoidaan mm. puutuotteiden, maastopalojen ja metsäkulotuksen päästöt sekä pellonraivauksen, metsälannoituksen, ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden N2O-päästöt ja ojitettujen metsämaiden ja turvetuotantoalueiden CH4-päästöt
  • jäte: kaatopaikat, kompostointi ja jätevesien käsittely
  • lisäksi raportoidaan teollisuusprosesseissa ja energiasektorilla NMVOC- ja CH4-päästöistä syntyvät epäsuorat CO2-päästöt

Ajankohtaista

 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 48,1 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä (CO2-ekv.) Kokonaispäästöt vuonna 2020 laskivat 9 prosenttia (4,7 milj. tonnia CO2-ekv.) edellisvuoteen verrattuna ja olivat 32 prosenttia vertailuvuoden 1990 tasoa alempana.

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain vuosina 1990–2020.

 

Kokonaispäästöjen aikasarjan 1990-2020 viivakaavio ja sektoreiden energia, teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö, maatalous ja jäte muutosprosentit infograafina kaaviossa. Kokonaispäästöt  vaihtelevat vuosittain. Päästöt ovat laskeneet 32 prosenttia vertailuvuodesta 1990.Vuoden 2020 päästöt olivat 48,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina eli 9 prosenttia alhaisemmat kuin edellisvuonna.

 

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen UNFCCC:lle 15. tammikuuta 2022 lähetettyyn raportointiin vuosien 1990–2020 päästöistä.

Päivitetty 17.1.2022