Asumisen hinnat

Kirjaudu tietokantaan (tilaajille)


Asumisen hinnat -tietokannan tilastotiedot kuvaavat vanhojen osakeasuntojen ja omakotitalojen velattomia neliöhintoja, hintojen muutoksia ja kauppojen lukumääriä. 

Tietosisällön keskeiset muuttujat ovat

  • myytyjen asuntojen neliöhinta
  • nimellishintaindeksi ja reaalihintaindeksi
  • nimellishintaindeksin ja reaalihintaindeksin vuosi- ja neljännesmuutokset
  • myytyjen asuntojen lukumäärä
  • neliöhintojen jakaumatiedot.

Vanhojen omakotitalojen tietoihin sisältyy myös myytyjen asuntojen pinta-ala.

Tietojen avulla voi tarkastella asuntomarkkinoiden kehitystä ja kaupankäynnin aktiivisuutta eri alueilla. Erilaista näkökulmaa alueellisten asuntomarkkinoiden seurantaan tuovat tiedot maakuntien hintakehityksestä ilman maakuntakeskuksia.

Taulukoiden muuttujat

Voit tutustua palvelun taulukoiden sisältöön mallitaulukoiden avulla. Mallitaulukoissa ei näytetä tuoreimpia tietoja.

Asumisen hinnat -tietokannan mallitaulukot:

Tietojen lähde

Vanhojen osakeasuntojen tiedot perustuvat Verohallinnon varainsiirtoveroilmoituksiin ja vanhojen omakotitalojen tiedot Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin tietoihin.

Mistä asti ja millä aluejaottelulla tiedot julkaistaan?

Vanhojen osakeasuntojen neliöhintoja ja kauppojen lukumääriä on vuodesta 1990 alkaen. Ne ovat saatavilla koko maan, pääkaupunkiseudun, kuuden suurimman kaupungin ja muun Suomen tasolla, sekä maakunnittain, kunnittain ja postinumeroalueittain. 

Vanhoista omakotitaloista tietoja on vuodesta 2010 alkaen. Ne ovat saatavilla suuraluejaottelulla sekä väkilukuluokituksella.

Tietojen tarkentuminen

Vanhojen osakeasuntojen hintojen kuukausitilastossa on ensimmäisellä julkaisukerralla mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin 60 prosenttia kaikista kaupoista. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Uusinta tietoa kauppamäärästä ei ole suositeltavaa käyttää kuvaamaan kaupankäynnin aktiivisuutta. 

Vanhojen omakotitalojen tiedot eivät tarkennu.

Neliöhinnan ja hintaindeksin muutosten ero

Neliöhinnat muuttuvat eri tavoin kuin hintaindeksi, koska hintaindeksissä on otettu huomioon eri ajankohtina myytyjen asuntojen ominaisuudet (esimerkiksi valmistumisvuosi, pinta-ala ja sijainti) ja niiden hintavaikutukset. Hintaindeksin perusteella voidaan seurata asuntojen hintojen muutosta eri ajankohtiin verrattuna, eli sitä, miten paljon enemmän tai vähemmän tyypillinen asunto maksaa nyt kuin aiemmin. Neliöhinnan perusteella saadaan kuvaa alueen hintatasosta.

Käsitteet

Asunnon neliöhinta
Asuntojen hintatilastoissa käytetään velatonta neliöhintaa, eli velkaosuus sisältyy hintaan. Julkaistava hintakäsite on neliöhinta (€/m2).
Asunnon pinta-ala
Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Asunnon pinta-alaan lasketaan myös aputilojen (kodinhoitotilan, vaatehuoneen tms.), kylpy-, askartelu- ja takkahuoneen, huoneistokohtaisen saunan sekä pesu- ja pukuhuoneen pinta-ala sekä työtiloina käytetyt huoneet, jos niissä ei työskentele palkattuja työntekijöitä.
Omakotitalojen keskipinta-ala tarkoittaa asuinpinta-alaa (m²)
Asunto
Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Sisäänkäynniksi luetaan esim. omakotitaloissa erillinen ns. ulkoveranta (eteinen). Mikäli käynti asuinhuoneistokokonaisuuteen tapahtuu toiseen asuinhuoneistoon varsinaisesti kuuluvien tilojen läpi, ei edellistä pidetä erillisenä asuinhuoneistona, vaan nämä kokonaisuudet muodostavat yhden asuinhuoneiston.
Huoneluku
Huone on ikkunallinen tila, jonka lattiapinta-ala on vähintään 7 m² ja keskikorkeus vähintään 2 metriä. Eteistä, vilpolaa, makuualkovia tai muuta vastaavaa ei katsota huoneeksi. Huonelukuun ei sisälly keittiötä. Huonelukuluokkaan 3+ kuuluvat asunnot, joissa on vähintään kolme huonetta.
Kauppojen lukumäärä
Kuvaa vanhoissa osakeasunnoissa alueella tehtyjen asuntokauppojen tiedossa olevaa kauppojen lukumäärää. Lukumäärätieto tarkentuu seuraavien julkistusten myötä siten, että vuoden lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Kauppojen lukumäärässä ovat mukana myös alueella tehdyt HITAS- ja ARA –asuntojen kaupat, jotka eivät sisälly hintaindekseihin ja neliöhintoihin. Viimeisimmän ajankohdan lukumäärätiedolla ei voida kuvata asuntokaupan aktiivisuutta ja on suositeltavaa seurata useamman ajankohdan lukumäärätietoja.
Vanhojen omakotitalojen lukumäärätiedot ovat lopulliset. Tietoihin eivät sisälly vuokratontilla sijaitsevat myydyt asunnot.
Kiinteistö
Verohallinnon kiinteistörekisteriin merkitty maa- tai vesialue, jolla on oma kiinteistötunnus. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet.
(Nimellis)hintaindeksi
Kuvaa hintojen muutosta suhteessa indeksin perusajankohtaan (vrt. reaalihintaindeksi).
Omakotitalokiinteistö
Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla on vain asuin- ja sivurakennuksia, eikä kiinteistö sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinrakennus- tai asuinpientalokortteli.
Omakotitalotontti
Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla ei ole rakennuksia. Kiinteistö ei myöskään sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinpientalokortteli.
Pisteluku
Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailuajankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.
Rahoitustyyppi

Luokitus, joka kuvaa asunnon tai kiinteistön rahoituslähdettä.

Arava-asunto on valtion ARAVA-lainalla tuotettu asunto, jonka vuokra määräytyy kustannusvastaavuusperiaatteella. Suurin osa arava-asunnoista on kuntien omistuksessa.

Vapaarahoitteiset asunnot ovat muita kuin arava-asuntoja.

Reaalihintaindeksi
Kertoo reaalisen hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (esim. 2000, 1983 tai 1970) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin pisteluku vastaavan ajankohdan ja vastaavan perusvuoden kuluttajahintaindeksin pisteluvulla.
Talotyyppi
Luokitus, joka luokittelee asunnot eri tyyppeihin, esimerkiksi kerrostalot, rivitalot ja pientalot.
Uusi asunto
Uudella asunnolla tarkoitetaan tilastovuonna, kahtena edeltävänä vuonna valmistunutta tai myöhemmin valmistuvaa asuntoa, joka myydään ensimmäistä kertaa.
Vanha asunto
Vanhalla asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka on valmistunut aiemmin kuin tilastovuotta edeltävänä vuonna.