Tietoaika:Heinäkuu 1996

Sisältö

  • Relander: Suuret koulutusinvestoinnit -laihoin tuloksin
  • Lähes puolet suomalaisista ei tunnista inflaatiopeikkoa
  • Tilastokeskus keventää yritysten vastaustaakkaa
  • Tilastolaitokset Internetissä
  • Kuuselan kuviot
    Kuviot kohdallaan
  • Oy Suomi Ab:n organisaatio
  • Työllisistä yli puolet piällysmiehiä
  • Yli puolet lapsista asuu ahtaasti
  • Budjettivaikeuksia joka toisessa kodissa
  • Muuttajia maailmassa 125 miljoonaa
  • Poismuuttajien Väli-Suomi
    Helsingin seutu lähes Pohjanmaan vauhdissa
  • Asutus tiivistyy, autiot alueet kasvavat
  • Kotimaan katsaus
    Tuotanto taas plussan puolelle
    Alkuvuoden kasvu palveluista
    Teollisuuden kasvu hiipui alkuvuonna
    Omakotikiinteistöjen hinnoista tietoa
    Kaupan myynti laski maaliskuussa
    Suomalaista suositaan yhä enemmän
    Metsien myynti nosti maanviljelijöiden tuloja
    Ylivelkaantuneiden määrä kasvaa
    Palkat nousivat 5,1 prosenttia
    Uusikaupunki pieneni eniten
    Marski tuttu, Manta outo
  • Ulkomaan sivut
    EU:n ulkokaupan tase vahvasti plussalla
    Paljon melua...
    Työttömyys ennallaan EU:ssa
    Lapsikuolleisuus vähenee -erot kehitysmaiden välillä kasvat
    Työttömyys ennallaan EU:ssa
  • Kansainvälinen katsaus

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Suuret koulutusinvestoinnit -laihoin tuloksin

Taloutemme toimintaympäristö on 1990-luvulla muuttunut poikkeuksellisen rajusti. Menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on tullut entistä tärkeämmäksi. Suuntaus kohti tietointensiivistä tuotantoa on voimistunut. Korkeateknologisten alojen osuus viennistä ja teollisuustuotannosta on nopeasti noussut. Myös perinteisillä tuotannonaloilla prosessien ja markkinoiden vaativuustaso on kohonnut. Kaikki nämä ovat tuoneet lisävaateita työvoiman tieto- ja koulutustasoon.

Tilastokeskus on viime kuukausina julkaissut useita tilastoja, jotka viittaavat väestön ja työvoiman koulutustason nopeaan nousuun. Vuodesta 1990 vuoteen 1995 esimerkiksi korkeakoulututkintojen määrä lisääntyi yli 23 %.; tohtoritutkinnoissa kasvua oli 55 %. Myös ammatillisten tutkintojen määrä on lisääntynyt yli viidesosan vuosikymmenen alun tasolta. Aikuiskoulutukseen osallistui viime vuonna 1,5 miljoonaa henkilöä, noin puolet 18-64-vuotiaista. Etenkin työvoimapoliittinen koulutus on viime vuosina rajusti lisääntynyt.

Työllisistä jo lähes joka viidennellä on korkea-asteen koulutus. Vastaavasti perusasteen koulutuksen varassa olevien osuus on pudonnut runsaaseen neljäsosaan. Työllisten koulutustaso on kohonnut senkin takia, että työttömyys on kohdistunut voimakkaimmin juuri vähemmän koulutettuihin.

Kansainvälisestikin verrattuna Suomi panostaa runsaasti koulutukseen. Julkiset koulutusmenomme suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat edelleen lähes kansainvälistä huippua, vaikka ovatkin viime vuosina hieman supistuneet. Yrityssektorin tukema henkilöstökoulutus on laman jälkeen kääntynyt uudelleen nousuus. Myös tutkimus- ja kehityspanoksemme on kohonnut hyvään kansainväliseen keskikastiin.

Koulutusjärjestelmien kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin ratkaisee teollisuusmaiden menestymisen - tästä ollaan harvinaisen yksimielisiä. Panostus koulutukseen on pitkävaikutteinen investointi. Paitsi investointien määrä myös niiden laatu ratkaisee. Myönteisiä tuloksia joudutaan odottamaan mahdollisesti pitkäänkin, eikä niiden ilmaantuminen ole itsestäänselvyys. Työvoiman koulutustason nousu ja tietointensiivinen tuotanto edellyttäisivät myös organisaatiorakenteiden, johtamistapojen ja työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittämistä.

Toistaiseksi olemme hallinneet tämän kokonaisuuden heikosti. Bruttokansantuotteemme henkeä kohden tai etenkin työllistä kohden ei ole alkuunkaan sillä tasolla, millä sen pitäisi olla ottaen huomioon korkeasti koulutetun työvoiman ja nykyaikaisen pääomakantamme. Tässä mielessä investointien tehokkuus on ollut heikko kansainvälisesti verrattuna.

Yksilölle koulutus kuitenkin kannattaa - ainakin työllistymisen näkökulmasta. Tämä oli keskeinen johtopäätös toukokuun lopulla julkaistussa Tilastokeskuksen tutkimuksessa, jossa verrattiin tutkinnon suorittaneiden työttömyyttä ja sen kestoa eri koulutusasteilla ja -aloilla. Peruskoulusta työmarkkinoille tulleiden työttömyysriski on 1990-luvulla ollut viisinkertainen korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin ja kaksinkertainen keskiasteen tutkinnon suorittaneisiin.