Tietoaika: Elokuu 1996

Sisältö

  • Relander: Tilastojen EU-harmonisointi on kuviteltua isompi urakka
  • Kansainvälisten järjestöjen tilastoja Internetissä
  • Kuuselan kuviot
    Viivakuviostakin monta muunnosta
  • Suomi henkilöpalveluissa itsepalveluyhteiskunta
  • Kuusamo ja Kauniainen kesämökkikuntien ääret
  • Suomen maatalouden rakenne EU-luokittelulla: Viljavaltaista, sekalaista ja Tanskan kaltaista
  • Suomen keksijät kirivät pistesijoille
  • Huoltosuhde ei hyvää lupaa
  • Kotimaan katsaus
    Teollisuuden investointien kasvu viime vuonna 19 %
    Teollisuus piristyi toukokuussa
    Rakennuskustannusindeksi uudistettu
    Luottokanta pieneni, uusia luottoja lisää
    Liikenne lisäsi inflaatiota
    Joka viides opiskelee saksaa yläasteella
    Vieraskielisiä vuodessa lisää 10 %
    Yhä enemmän keskeyttämisiä ammatillisissa oppilaitoksissa
  • Ulkomaan sivut
    Terveysrahojen tehossa suuria eroja
  • Kansainvälinen katsaus

Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

Tilastojen EU-harmonisointi on kuviteltua isompi urakka

Euroopan talous- ja rahaliiton toteutuminen on vielä avoin kysymys. Siitä huolimatta käytännön valmisteluja EMU:n toteutumisen varalta tehdään jo kuumeisesti eri tahoilla. Esimerkiksi pankeissa ja yrityksissä yhteiseen valuuttaan siirtyminen edellyttää muutoksia kassa- ja seurantajärjestelmiin, tietokoneohjelmiin jne.

Mittavia valmisteluja on tehty myös tilastoalalla. Rahaunioni edelyttää tilastoperustan huomattavaa uusimista, laajentamista ja yhdenmukaistamista. Tämän työn laajuus ja tärkeys EMU-hankkeen onnistumisen kannalta on tullut monelle yllätyksenä. Edelleenkin tunnutaan kuviteltavan, että luotettavia tilastoja voidaan luoda melkeinpä tyhjästä, lyhyellä valmisteluajalla ja ilman suurempia kustannuksia.

Toistaiseksi ratkaisemattomia ongelmia on muiden muassa EMU:n lähestymiskriteereiden mittaamisessa. Vaikutuksiltaan merkittävin hanke lienee kansantulotilastojen yhdenmukaistaminen. Runsaasti ongelmia on myös tulevan Euroopan Keskuspankin edellyttämien tilastotarpeiden tyydyttämisessä; esimerkiksi suhdannetilastojen kehittämisestä on laajoja suunnitelmia.

EMU-hanke perustuu ratkaisevilta osin tilastojärjestelmiin, joille muiden muassa EU-komissio, Eurostat ja EMI ovat asettaneet kireitä nopeus- ja laatuvaatimuksia. Kaikki kansalliset tilastovirastot eivät näihin vaatimuksiin kykene vastaamaan. Priorisointia joudutaan tekemään.

Kansantulotilastojen yhdenmukaistaminen on tärkeä siksi, että suuri osa EU:n budjetista on sekä tulojen että menojen osalta sidoksissa bruttokansantuotteen tasoon. Lisäksi tavoiteltava tilastostandardi (EKT95) on EU-maissa laillisesti sitova. Se määrittelee yksityiskohtaisesti sovellettavat tilastomääritykset, luokitukset ja jopa tavan kerätä tietoja.

Kansantulotilastojen EU-harmonisointi on jatkunut ja jatkuu vielä vuosia. Tämän hankkeen alustavia johtopäätöksiä on jo näkynyt julkisuudessa. Pohjoismaiden tilastojärjestelmät näyttävät pärjäävän kohtuullisesti, samoin Ranska ja Englanti. Toista ääripäätä edustavat Kreikka, Portugali ja Belgia; näiden osalta puhutaan jopa parinkymmenen prosentin korotustarpeesta bruttokansantuotteen tasoon.

Viimeistään tämänkaltaisten lukujen julkaiseminen herättää varmasti keskustelua rahaliiton ja yleensäkin EU:n tilastoperustn luotettavuudesta. Näinkin merkittävät erot bkt-lukujen kattavuudesta tietenkin vääristävät myös näihin tilastolukuihin sidottua politiikkaa. Nyt tavallaan hyviä tilastomaita saatetaan 'rangaista' ylisuurilla jäsenmaksuilla ja liian pienillä tulonsiirroilla, samalla kun eräät maat näyttävät saavan itsellensä etua heikkolaatuisilla tilastoillaan.

Kansantulotilastojen harmonisointi- ja kattavuushankkeet ovat myös paljastaneet sen, miten hataralla pohjalla tilastojen kansainvälinen vertailtavuus on ollut. Tietojen keruu- ja käsittelymenetelmät poikkeavat eri maissa. Perustilastojen ja rekistereiden osalta tilanne on kirjava. Nämä eroavuudet heijastuvat myös talouksien rakenteellisia ja institutionaalisia eroja, joiden takia yksityiskohtaisten tilastosuositusten antaminen ja niiden toteuttaminen on ongelmallista. Maittaisten erojen kanssa onkin elettävä ja näistä johtuvat erot on hyväksyttävä.

Kun EU-alueella tilanne on tällainen, mikä se mahtaa olla maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi YK on arvioinut, että kansantulotilastot kykenevät rekisteröimään vain ehkä noin kolmasosan maailman kokonaistuotannosta. Mene ja tiedä.