Julkaistu: 3.7.2003
Taantuma iski menestyjien tuloihin
Suomen talouden kasvuvauhdin pysähtyminen vuonna 2001 näkyy myös kotitalouksien saamien tulojen kasvuvauhdin tasaantumisena. Monet vuosina 1998-2000 kotitaloustulojen kasvun kärkisijoilla olleista alueista saavat vuoden 2001 vertailussa tyytyä varsin vaatimattomaan kasvuun. Taantuma on koetellut varsinkin tieto- ja viestintäalan siivittämänä huimaan kasvuun yltäneitä seutuja. Ääriesimerkki on Salon seutu, missä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kääntyivät vuonna 2001 laskuun.
Suuret ja keskisuuret yliopisto- ja korkeakoulukaupungit kehysalueineen ovat monipuolisen tuotantorakenteensa ansiosta säilyttäneet kotitalouksiensa tulokehityksen koko maata parempana. Lappeenrannan, Jyväskylän ja Tampereen seutukuntien kotitalouksien tulot ovat kasvaneet noin 3 prosenttiyksikköä koko maata nopeammin. Myös Joensuun, Rovaniemen, Turun ja Kuopion seutukuntien kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on kasvanut vähintään yhden prosenttiyksikön nopeammin kuin maassa keskimäärin.
Yliopistoseutujen muodostamien kasvukeskusten yleisestä kehityssuunnasta on kuitenkin kaksi merkittävää poikkeusta. Helsingin ja Oulun seuduilla kotitalouksien palkka-, omaisuus- ja muiden tuotannontekijätulojen (yhteiseltä nimeltään ensitulot) kasvu lähes pysähtyi. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot vähenivät Helsingin seudulla. Oulun seudulla ne jäivät edellisen vuoden tasolle. Osasyynä Helsingin ja Oulun samoin kuin Salon seudun koko maata heikompaan kehitykseen on luovutusvoittojen, muiden omaisuustulojen sekä työsuhdeoptioiden raju supistuminen. Toinen syy tulojen tyrehtymiseen on palkkasumman hidas kasvu. Sen jääminen väestömuutosta pienemmäksi on lisännyt rahamääräisinä maksettujen sosiaalietuuksien määrää Helsingin, Oulun ja Salon seutujen lisäksi myös Jyväskylän ja Tampereen seuduilla.
Lähde: Aluetilinpito 1995- 2001. Kotitalouksien aluetilit.
Päivitetty 3.7.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi