Julkaistu: 9.9.2003
Odotuskupla vai todellinen suhdannekäänne?
TALOUSYKSIKÖIDEN odotuksia peilaavat indikaattorit antavat suhdannekehityksestä edelleen jossain määrin erilaisen kuvan kuin 'kova' tilastofakta niin Suomessa kuin muuallakin. Tuleva kehitys vasta osoittaa sen, onko nyt kyse jonkinasteisesta 'odotuskuplasta' vaiko todellisesta suhdannekäänteestä.
Kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä bruttokansantuotteen kasvu hieman vauhdittui Yhdysvalloissa ja Japanissa. Sen sijaan Euroopassa bkt supistui muun muassa Saksassa ja Ranskassa.
SUOMESSA kokonaistuotannon kuukausikuvaaja kääntyi kesäkuussa nousuun lähes vuoden kestäneen kasvuttoman kauden jälkeen. Myös teollisuustuotanto osoitti elpymisen merkkejä heinäkuussa.
Yhden kuukauden tiedoista ei elpymistä kuitenkaan vielä voida vahvistaa. Trendisarjan loppupää muuttuu herkästi uusien havaintojen myötä. Vientitoimitukset ovat viime kuukausina edelleen vähentyneet. Elokuussa sekä teollisuuden että kuluttajien luottamusindikaattorit notkahtivat hieman alaspäin, mikä sekin viittaa epätietoisuuden jatkumiseen tulevasta kehityksestä.
Ekonomistien näkemykset ovat edelleen varauksellisia suhdannekäänteen kestävyyden ja tulevan elpymisen voimakkuuden suhteen. Tämän varauksellisuuden taustalla on se, että nykyinen kansainvälinen taantuma näyttää jättävän jälkeensä poikkeuksellisen runsaasti tasapainottomuuksia ja epävarmuustekijöitä.
Aktiivisella korko- ja finanssipolitiikalla taantumaa on monissa maissa kyetty lieventämään, mutta julkisen sektorin ja kotitalouksien velkaantumisen kustannuksella. Yritysten parantuneen tuloskunnon takana ovat pääosin työvoimavähennykset ja kustannussaneeraus, joilla puolestaan on negatiivisia vaikutuksia markkinoiden kysyntään. Tämänkertainen taantuma ei myöskään - ainakaan suuremmassa määrin - näytä jättävän jälkeensä patoutunutta kulutuskysyntää, joka usein aikaisemmin on vauhdittanut taantuman jälkeistä talouskasvua.
JULKISEN SEKTORIN rahoitusasema on kääntynyt reippaasti alijäämäiseksi kaikissa keskeisissä teollisuusmaissa. Aktiivista finanssipoliittista elvyttämistä on harjoitettu muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Englannissa, joissa myös rakenteelliset budjettialijäämät ovat kasvaneet.
OECD:n arvioiden mukaan julkisen sektorin rahoitusalijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna Japanissa 8 prosenttia, Yhdysvalloissa 4-5 prosenttia sekä Saksassa ja Ranskassa 3-4 prosenttia. Teoreettinen evidenssi ja käytännön kokemukset puhuvat sen puolesta, että tällaiset alijäämät pitemmän päälle heikentävät talouksien kasvumahdollisuuksia.
Myös Yhdysvaltain vaihtotasealijäämä, josta on puhuttu pitkään, näyttää säilyvän suurena lisäten epävarmuutta muun muassa valuuttamarkkinoilla.
Alhainen korkotaso on vauhdittanut kotitalouksien velkaantumista. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, Englannissa ja Saksassa kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on noussut reippaasti yli sadan prosentin. Kestävän velkaantumisen rajaa on vaikea arvioida, mutta esimerkiksi keskuspankit ovat monissa maissa alkaneet varoitella ylivelkaantumisen riskeiltä.
Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on vielä alhainen (70-71 prosenttia vuonna 2002), mutta velkaantumisen vauhti huolestuttaa.
MYÖS VÄESTÖKEHITYS alkaa nakertaa talouksien kasvupotentiaalia. Jo lähivuosivuosina Suomen ohella monissa muissakin teollisuusmaissa siirrytään niin sanotun demograafisen työvoimapulan aikaan, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat alkavat olla sieltä poistuvia suuremmat.
Päivitetty 9.9.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi