Inflaatio palautunut maltilliselle tasolle – tammikuussa inflaatio oli 3,3 %

Kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 3,3 %, kun joulukuussa se oli 3,6 %. Koronapandemiasta toipumisen myötä vuoden 2021 alusta lähtien inflaatio nousi tasaisesti ja oli korkeimmillaan joulukuussa 2022, jolloin se oli 9,1 %. Sen jälkeen inflaatio on laskenut kuukaudesta toiseen.

”Vuoden 2023 vuosi-inflaatio oli keskimäärin 6,2 %, mikä osaltaan kertoo inflaation putoamisesta huippulukemista”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.

Eniten tammikuussa nousivat kulutus- ja asuntoluottojen korot, ulkomaan valmismatkojen hinnat, kaukolämmön hinta ja hoitovastikkeet.

Asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon oli 2,5 prosenttiyksikköä. Koroissa vaikuttaa yhä EKP:n viime vuoden syyskuussa tekemä 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoron nosto. Kaukolämmön hintaa on nostanut tuotantokustannusten nousu.

Etenkin energian hinnat ovat sitä vastoin laskeneet.

”Liikenteen polttonesteiden eli dieselin ja bensiinin hinnat olivat korkeimmillaan kesäkuussa 2022 Venäjää kohtaan asetettujen talouspakotteiden vuoksi. Dieselin keskihinta oli tuolloin 2,44 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin taas 2,57 ja 98-oktaanisen bensiinin 2,67 euroa litraa kohden. Näistä lyhyen aikavälin huippulukemista hinnat olivat laskeneet tämän vuoden tammikuuhun mennessä keskimäärin 29 %”, kertoo Nieminen.

Tammikuussa dieselin keskihinta oli 1,83 euroa litralta, 95-oktaanisen bensiinin 1,76 euroa litralta ja 98-oktaanisen bensiinin 1,86 euroa litralta.

Tammikuussa pohjainflaatio oli 5,4 %. Joulukuun pohjainflaatio oli puolestaan 5,5 %. Pohjainflaatiolla mitataan lyhytaikaisista tekijöistä puhdistettua inflaatiota, joten se ei sisällä herkästi muuttuvia ruoan ja energian hintoja, jotka vaihtelevat muita hyödykkeitä enemmän kuukaudesta toiseen. Maailmantalouden kehitys ja maailman poliittiset tilanteet heiluttavat energian hintaa, kun taas jalostamattomiin elintarvikkeisiin vaikuttaa sadon onnistuminen kotimaassa ja ulkomailla.

Pohjainflaatiosta poisluettujen ryhmien inflaatio oli tammikuussa elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osalta 1,6 % (joulukuussa 2,3 %) ja energian osalta -13,2 % (joulukuussa –11,3 %).

”Pohjainflaatio oli korkeimmillaan vuoden 2023 heinäkuussa, jolloin se oli 7,4 %. Pohjainflaation nousuun vaikutti EKP:n viime vuonna tekemät koronnostot sekä palveluiden hintojen kallistuminen. Palveluiden hinnat olivat viime vuoden heinäkuussa 9,2 % korkeammalla kuin vuotta aiemmin”, toteaa Nieminen.

”Yllättäen näistä luvuista huomataan, että palveluiden ja kulutustavaroiden hintojen nousukehitys jatkui pidempään kuin elintarvikkeiden ja energian, joiden hinnat lähtivät laskuun jo vuoden 2023 keväällä. Tämä johtunee viiveestä, jolla energian hinnannousut siirtyvät kulutustavaroiden ja palveluiden hintoihin.”

Lisätietoja:
Kuluttajahintaindeksi 2024, tammikuu
Yliaktuaari Kristiina Nieminen p. 029 551 2957