Kansantalouden tilinpidon menetelmä- ja aikasarjauudistus aiheuttaa tasokorjauksia aikasarjoihin

Kansantalouden tilinpidon laskentamenetelmiä ja vuositilinpidon aikasarjatietoja 1975-2004 on muutettu. Erityisesti bruttokansantuotteen ja sen alaerien volyymikehityksen laskentamenetelmät ovat muuttuneet. Samalla aikasarjoihin on tehty muita tarkistuksia. Muutokset johtuvat pääasiassa EU:ssa tehtävästä kansantalouden tilinpidon harmonisointityöstä. Muutosten takia aiemmin 1.3.2006 julkaistut vuotta 2005 koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia nyt julkaistavien tietojen kanssa.

Uudella laskentamenetelmällä saatu Suomen bruttokansantuote on hieman korkeampi kuin aiemmin raportoitu ja myös volyymin kehitys poikkeaa jonkin verran vanhalla menetelmällä lasketusta. Kansantuotteen taso nousi erityisesti vuosina 1999-2004 sekä vuosina 1975-1993. Tarkistettu uusi bruttokansantuote on näinä vuosina 1,0-2,5 prosenttia korkeampi kuin vanhalla menetelmällä laskettu.

Kansantuotteen määrällinen vuosimuutos tarkentui laskentamenetelmän uudistuksen takia vähemmän kuin yhden prosenttiyksikön verran muina vuosina paitsi vuonna 2001. Tuolloin bruttokansantuotteen volyymi kasvoi uuden menetelmän mukaan 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, aiemmin kasvuksi arvioitiin yksi prosentti. Muutos johtui palveluiden vientitietojen tarkistuksesta ylöspäin.

Muutoksia volyymilaskelmissa

Kansantalouden tilinpidossa on otettu käyttöön ns. vaihtuva perusvuosi. Uudessa menetelmässä perusvuotta vaihdetaan juoksevasti niin, että kiinteähintaiset luvut lasketaan edellisen vuoden hintoihin, esimerkiksi nyt julkaistavat vuoden 2004 tiedot vuoden 2003 hintoihin. Uusi menettely ottaa talouden rakennemuutokset paremmin huomioon kuin aiemmin käytetty kiinteä perusvuosi.

Vaihtuvan perusvuoden mukaiset luvut on muunnettu viitevuoden hintaisiksi ketjuttamalla vuosimuutokset. Nyt julkaistavissa sarjoissa viitevuosi on 2000. Kiinteähintaisia tietoja tulkittaessa on huomattava, että ketjutettujen sarjojen absoluuttisia lukuja ei tule laskea yhteen. Esimerkiksi jonkin vuoden toimialoittaiset viitevuoden hintaiset arvonlisäykset eivät summaudu koko kansantalouden arvonlisäykseksi tai bruttokansantuotteen alaerät eivät summaudu bruttokansantuotteeksi.

Toinen kiinteähintaisten tietojen menetelmämuutos on siirtyminen kaksoisdeflatointiin: kiinteähintainen tuotos ja välituotekäyttö lasketaan tuotteittain noin 950 tuoteryhmän tarkkuudella ja kiinteähintainen arvonlisäys saadaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena. Muutoksen takia vanhalla ja uudella tavalla lasketut tiedot bruttokansantuotteen ja sen alaerien volyymin kehityksestä eroavat toisistaan. Muutokset saattavat olla suuria erityisesti toimialatasolla. Kaksoisdeflatointimenetelmää on uudistetuissa aikasarjoissa sovellettu vuodesta 2001 alkaen.

Koska myös käypähintaisia lukuja on uudistuksen yhteydessä tarkistettu, käypähintaisten arvojen tarkistukset heijastuvat myös volyymin muutoksiin, jotka siis poikkeavat aiemmista laskelmista.

Kolmas volyymimenetelmämuutos koskee julkisyhteisöjen terveys-, koulutus- ja sosiaalipalvelujen sekä pakollisen sosiaalivakuutuksen laskentaa, jossa on siirrytty suoriteindikaattoreiden käyttöön. Uutta menetelmää sovelletaan vuodesta 2001 lähtien. Menetelmä mahdollistaa tuottavuuden kehityksen mittaamisen näillä julkisten palvelujen toimialoilla. Aiempi menetelmä perustui kustannusten deflatointiin ja oletukseen tuottavuuden pysymisestä vakiona.

Muut muutokset

Uudistuksen yhteydessä on tehty joukko muita menetelmämuutoksia ja tarkistuksia, jotka ovat vaikuttaneet bruttokansantuotteen ja sen alaerien tasoihin sekä muihin kansantalouden tilinpidon tietoihin. Esimerkiksi palvelujen vientiin on tehty tasotarkistus vuodesta 1999 alkaen, mikä nostaa loppukäytön ja samalla bruttokansantuotteen tasoa sekä lisää vaihtotaseen tuloja. Muutos on tehty myös Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankauppatilastossa. Tasotarkistuksen taustalla ovat Tilastokeskuksen parantuneet tiedonkeruuvaltuudet, jotka ovat antaneet aiempaa paremman mahdollisuuden vertailla eri tilastojen lähdetietoja. Vertailun seurauksena palvelujen ulkomaankaupan käsitteen tulkintaa on pystytty tarkentamaan: liike-elämän palvelujen vientiin on lisätty eriä, jotka aikaisemmin on jouduttu kohdentamaan yritysten välituotekäyttöön tasapainotettaessa kansantalouden tarjontaa ja kysyntää.

Palvelujen vientiin tehdyt tarkistukset lisäsivät vientiä vuosina 1999-2004 vuosittain noin 2-4 miljardia euroa. Koko viennin taso (tavarat ja palvelut yhteensä) nousi noina vuosina tarkistuksen takia 3-7,5 prosenttia.

Myös "verot ja veronluonteiset maksut" -tilaston aikasarjat sekä julkisyhteisöjen EMU-alijäämä- ja bruttovelka-aikasarjat muuttuvat uudistuksen seurauksena. Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankauppatilaston tiedot julkaistaan vuodesta 2000 alkaen.

Tietojen vertailukelpoisuus aiemmin julkaistuihin

Menetelmäuudistuksen takia tietojen vertailukelpoisuuteen on tilastoja käytettäessä syytä kiinnittää erityistä huomiota. Aiemmin 1.3.2006 julkaistut vuotta 2005 koskevat kansantalouden tilinpidon tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia nyt julkaistavien lukujen kanssa. Nyt tiedot julkistetaan uudella menetelmällä laskettuina vuodesta 1975 lähtien vuoteen 2004 saakka. Uudet vuositilinpidon aikasarjat 1975-2004 korvaavat aiemmin julkaistut aikasarjat.

Neljännesvuositilinpidossa uusi volyymin laskentamenetelmä ja uudistetut tasot otetaan käyttöön vuoden 2006 ensimmäistä neljännestä koskevissa tiedoissa, jotka julkistetaan 9.6. 2006. Tuolloin tuotetaan myös vuoden 2005 tiedot uuden menetelmän mukaisina. Neljännesvuosittaiset aikasarjat 1975-2004 ovat saatavissa Tilastokeskuksesta huhtikuun alussa.

Uusien tasojen mukaiset sektoritilejä koskevat tiedot vuodelle 2005 julkistetaan 13.7.2006.

Lisätietoja:
Vuositilinpito: Olli Savela (09) 1734 3316 ja Eeva Hamunen (09) 1734 3385
Verot ja veronluonteiset maksut: Mika Sainio (09) 1734 2686
Julkisyhteisöjen EMU-alijäämä ja bruttovelka: Elli Paakkolanvaara (09) 1734 2262
Palvelujen ulkomaankauppatilasto: Rami Peltola (09) 1734 3615

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

Linkit:
Menetelmäseloste: http://tilastokeskus.fi/til/vtp/men.html

Tiedotteeseen liittyvät tilastojulkistukset:
Verot ja veroluonteiset maksut 2004
Julkisyhteisöjen alijäämä ja bruttovelka EMU-kriteerien mukaisina 2004
Palvelujen ulkomaankauppatilasto

Jaa