Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Globaaleiksi syntyneet yritykset luovat enemmän työpaikkoja

29.9.2017

Globaalit uusyritykset työllistävät vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin muut uudet yritykset – ja ne myös kasvattavat henkilöstään nopeammin. Tilanne on vastaava myös muissa Pohjoismaissa.

Globaalit uusyritykset työllistävät vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin muut uudet yritykset – ja ne myös kasvattavat henkilöstään nopeammin. Tilanne on vastaava myös muissa Pohjoismaissa.

Yritysten osallistuminen ulkomaankauppaan on tärkeä talouskasvun väline. Globalisaatio on viime vuosikymmeninä vaikuttanut vahvasti yritystoimintaan ja nimenomaan uusiin yrityksiin, joista osa on heti alkujaan kansainvälisesti suuntautuneita.

Kansainväliseen liiketoimintaan liikeideansa perustavat ja sitä varhain toteuttavat yritykset ovat viimeaikaisten tutkimusten mukaan tuottavampia kuin kotimaan markkinoilla pitäytyvät yritykset. Nimensä mukaisesti tällaiset niin kutsutut born global -yritykset tähtäävät nopeaan kansain­välistymiseen. Näistä yrityksistä on myös toivottu Suomen kilpailu­kyvyn avittajia ja uudenlaisen kasvun mahdollistajia.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan globaalien uusyritysten toimintaa viennin ja työllistävyyden näkökulmista neljän ensimmäisen toiminta­vuoden aikana.

Suomessa on 150 globaalia uutta yritystä

Suomessa globaalien uusyritysten osuus kaikista uusista yrityksistä on samaa luokkaa Ruotsin ja Islannin kanssa, mutta selvästi alempi kuin Tanskassa ja Islannissa. Globaalien uus­yritysten osuus kaikista uusista yrityksistä oli Suomessa keskimäärin 1,2 prosenttia kaudella 2008–2011 ja noin 1,5 prosenttia vuonna 2011.

Taulukko 1. Uudet yritykset Suomessa

Taulukko 1. Uudet yritykset Suomessa

 

Osuuden kasvu johtuu kuitenkin lähinnä siitä, että kaikkien uusien yritysten määrä on Suomessa vähentynyt vuodesta 2008.  Kansainvälinen talouskriisi vähensi muuallakin Pohjolassa uusien yritysten määrää.

Kehityksen kulku juontuu Suomessa myös viime vuosien heikosta talous­kehityksestä ja se on poikkeava muihin Pohjoismaihin verrattuna. Pohjolassa yleisesti määrät ja osuudet eivät ole juurikaan nousseet neljän vuoden jaksolla.

Globaaleilla markkinoilla toimiminen näyttää antavan paremmat mahdollisuudet selviytyä lasku­suhdanteissa. Suomessa globaalien uusyritysten selviytymisaste neljäntenä toiminta­vuotenaan on selkeästi korkeampi (71 %) kuin muissa uusissa yrityksissä (61 %). Tilanne on saman­kaltainen muissakin Pohjoismaissa.

Useampi kuin joka toinen harjoittaa vientiä jo ensimmäisenä vuotenaan

Huomattava joukko syntyjään globaaleja yrityksiä alkaa harjoittaa vientiä jo toimintansa ensimmäisenä vuotena. Suomessa 53 prosenttia alkujaan globaaleista yrityksistä harjoittaa vientiä jo aloitusvuonnaan, ja yleensä loputkin alkavat viedä seuraavana toiminta­vuotenaan. Hyvin harvoin muut uudet yritykset alkavat harjoittaa vientiä elleivät alkujaan tee niin.

Vientitulot tuovat useimmille globaaleille uusyrityksille alle 5 prosenttia liikevaihdosta (joko ensimmäisenä vuonna tai sen jälkeen). 5–50 prosenttia viennin osuus liikevaihdosta on reilulla kolmanneksella ja yli puolet 18 prosentilla globaaleista uusyrityksistä, mikä on varsin korkea lukema vakiintu­neemmillekin (vienti-)yrityksille. Iso joukko uusia globaaleja yrityksiä ei kuitenkaan harjoittanut vientiä vielä toimintansa neljäntenä vuonnakaan.

Neljäntenä toimintavuotena viennin osuus liikevaihdosta oli vähemmän kuin 5 prosenttia viidesosalla Suomen globaaleista uus­yrityksistä. 38 prosentilla viennin liikevaihto-osuus oli enemmän kuin viisi prosenttia ja 16 prosentilla yli puolet.  Muista uusista yrityksistä 99 prosenttia ei harjoittanut vientiä kolmantena aloittamisen jälkeisenä vuotenaan.

Kuvio 1. Globaalien ja muiden uusien yritysten vienti-intensiteetti neljäntenä toimintavuotenaan

Kuvio 1. Globaalien ja muiden uusien yritysten vienti-intensiteetti neljäntenä toimintavuotenaan

 

Kolmannes viennistä muualle maailmaan

Globaalit uusyritykset (pl. ruotsalaiset) hieman yllättäen harjoittavat kokeneempia yrityksiä vähemmän vientiä muihin Pohjoismaihin neljäntenä toiminta­vuotenaan. Suomessa muun Pohjolan osuus on ”nuorten” yritysten osalta 12 ja ”vanhojen” 16 prosenttia. Globaalien tulokkaiden viennistä jopa 34 prosenttia menee muualle maailmaan, mikä selittääkin sen, että muiden kohde­alueiden (muu EU, USA ja Kanada, BRIC-maat) osuudet jäävät varttuneita yrityksiä pienemmiksi.

Teollisuustoimialojen osuus globaaleiden uusyritysten viennistä oli 97 prosenttia. Teollisuus­tuotteista 46 prosenttia vietiin Euroopan unioniin, 8 prosenttia Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, 10 prosenttia BRIC-maihin (Brasilia, Intia, Kiina, Venäjä) sekä 37 prosenttia muualle maailmaan.

Kuvio 2. Globaalien ja muiden vientiyritysten kohdealueet neljäntenä toimintavuotenaan (2014)

Kuvio 2. Globaalien ja muiden vientiyritysten kohdealueet neljäntenä toimintavuotenaan (2014)

 

Kansainväliset tulokkaat luovat työllisyyttä

Globaalit uusyritykset luovat enemmän työpaikkoja kuin muut uudet yritykset. Kaikissa Pohjoismaissa globaalit uusyritykset työllistivät sekä aloitus- että neljäntenä toiminta­vuotenaan työvuosin mitaten enemmän kuin muut uudet yritykset. Tulokkaiden työvuosien (FTE) määrä yritystä kohti oli Suomessa ensimmäisenä vuonna 0,8 ja neljäntenä vuonna jo 2,7. Muiden yritysten vastaavat luvut jäivät alle puoleen tästä (0,4 ja 1,2).


Kuvio 3. Globaalien ja muiden uusien yritysten työllisyys (FTE) yritystä kohti

 Kuvio 3. Globaalien ja muiden uusien yritysten työllisyys (FTE) yritystä kohti

 

Kaikkiaan globaalit uudet yritykset ovat kiinnostavia työllisyys­näkökulmasta. Laajempi tieto kansainvälisten yritysten toiminnasta on tärkeää myös politiikka­toimien kannalta, jotta niiden avulla voidaan luoda otollisemmat olosuhteet näille yrityksille globaaleissa arvoketjuissa. Olisi tarpeen selvittää näiden uusien ja rohkeiden yrittäjien taustoja. Onko siellä kenties kokeneita pääoma­sijoittajia start-upeineen vaiko nuoria ennakko­luulottomia ulkomaille pyrkiviä uusyrittäjiä?

Alkujaan kansainväliset yritykset tuovat kotimaiseen yritys­kenttään aivan uutta dynamiikkaa. Ne luovat muita uusia yrityksiä enemmän työllisyyttä. Ne myös todennäköisesti selviävät paremmin, vaikka osa niistä epäonnistuukin ja seurauksena voi olla työpaikkojen menetyksiä.

------------------------------------------------------------------

Artikkeli perustuu Services and Goods Exports from the Nordics: Strongholds and profiles of exporting enterprises –julkaisun lukuun 6. Nordic Born Globals.

Pohjoismaiseen vertailututkimuksessa oli mukana 360 783 uutta vuosina 2008–2011 toimintansa aloittanutta yritystä. Näistä 9 113 voidaan pitää kansainvälisiksi syntyneiksi sillä kriteerillä, että ne ovat harjoittaneet vientiä joko toimintansa aloitus- tai sitä seuraavana vuotena.

Aineistona käytettiin pohjoismaisten tilastovirastojen yritysdemografia­tietoja. Mukana olivat vain aidot aloitukset, ei esim. fuusioiden ja spin-offien kautta syntyneitä eikä ulkomaalais­omisteisia uusia yrityksiä.

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä

Lue samasta aiheesta:

tk-icons