Eurostatin uusimmassa kestävän kehityksen indikaattorijulkaisussa Suomi on yhä EU:n ykkönen t&k-rahoituksessa ja kakkonen eko-innovaatioindeksissä. Suomi on myös niiden kolmen maan joukossa, joissa 100 prosentilla yrityksistä on laajakaistaliittymä. Miksi emme nouse ripeämmin ”bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi”, kuten Sipilän hallitus toivoo?
Olemme monissa tärkeissä ympäristöindikaattoreissa edelleen EU:n keskiarvon huonommalla puolella, jätteitä syntyy paljon, luonnonvaroja käytetään ylettömästi, luonnonvara- ja energiatuottavuus ovat EU:n häntäpäätä ja yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on EU:n keskiarvon alapuolella.
Tilastokeskuksen uusitun ympäristöliiketoiminnasta kertovan tilaston mukaan ympäristöliiketoimintaa syntyy ennen kaikkea perinteisillä toimialoilla: rakentamisessa, metalliteollisuudessa ja energiahuollossa. Suurta korkean teknologian tukemaa ”vihreän kasvun” voittokulkua ei vielä näy.
Rakentamisessa vihreä kasvu liittyy energiansäästöön ja sen hallintaan, energian tuottamiseen uusiutuvista luonnonvaroista ja jätevesi- ja vesihuoltoon. Metalliteollisuudessa ympäristöliiketoiminta liittyy pääasiassa niin kutsuttuun kiertotalouteen eli kierrätysmetallien käyttöön raaka-aineena. Energiahuollon vihreä kasvu on energiantuotantoa uusiutuvista luonnonvaroista ja energian säästöä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kymmenen vuoden strategiseksi tavoitteeksi parantaa bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin avulla vaihtotasetta, lisätä omavaraisuutta, luoda uusia työpaikkoja sekä saavuttaa ilmastotavoitteet ja Itämeren hyvä ekologinen tila. Ympäristöliiketoimintaa tarvitaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla syntyy kasvua, työllisyyttä ja vientiä.
Vuonna 2015 vietiin noin miljardin euron edestä kemian teollisuuden tuotteita, jotka liittyvät energian tuotantoon uusiutuvista energialähteistä eli kysymys oli pääasiassa biopolttoaineista (ks. taulukko). Myös noin miljardin euron edestä vietiin paperi- ja kartonkituotteita, jotka liittyvät energian säästöön. Sähkölaitteiden ja muiden koneiden ja laitteiden vientiä, jotka liittyvät energian säästöön, oli myös runsaan miljardin euron edestä.
Ympäristöliiketoiminnan vienti 2015, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus, ympäristöliiketoiminta. Määritelmät ovat EU:n ympäristötilinpitoasetuksesta.
Mainitut erät ovat niitä korkean teknologian tuotteita, joiden viennin toivotaan erityisesti kasvavan.
Maatalouden luomutuotanto ja kaivannaistoiminnan ympäristöliiketoiminta on vielä hyvin pientä Suomessa. Luomutuotannon luulisi kasvavan, koska tuotteilla on kysyntää. Ympäristöliiketoimintaa on jonkin verran palveluissa, esimerkiksi suunnittelussa ja tutkimuksessa. Tämä toiminta voi vielä lisääntyä.
Biopolttoaineiden tuotanto kasvaa lähivuosina edelleen. Uusiutuvan energian osuus on meillä EU:n kolmanneksi korkein Ruotsin ja Latvian jälkeen.
Uusiutuvan energian lisäämiseen on tarvittu paljon yhteiskunnan tukea. Onko sen tuotantoa mahdollista vielä kasvattaa, kun rakenteilla ja suunnitteilla olevat ydinvoimalat valmistuvat?
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.
