Miten lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa? Yksi oleellinen asia on tiedon saatavuus – tiedon löytämisen tulee olla helppoa. Kun tilastotiedon tuottajia on useita, muodostaa löydettävyys ison haasteen. Ideaalitilanteessa asiakkaan ei tarvitse harhailla etsimässä tietoa, vaan kaikki tieto – tai ainakin virallinen tilastotieto – löytyy samasta paikasta.
Suomen virallisia tilastoja tuottavat organisaatiot eli SVT-toimijat muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan tilastoekosysteemiksi. Toimijoiden välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet, mutta on tärkeää tehdä se näkyväksi. Luonnontieteistä lainattu käsite ekosysteemi kuvaa hyvin usean toimijan muodostamaa kokonaisuutta, jossa vuorovaikutuksessa pyritään kohti yhteisiä tavoitteita. Luonnontieteilijät saattavat olla termin laajentuneesta käyttöalasta harmissaan, mutta muille termi on hyödyllinen uudenlaisen kumppanuuden ja yhteistyön kuvaajana.
Ekosysteemi kuvaa hyvin mallia, jossa kaikki osapuolet win-win-hengessä hyötyvät yhdessä tekemisestä ja yhteiselosta. Ekosysteemin sisällä tavoitteena on jakaa osaamista ja tietoa, sekä yhdessä innovoida ja luoda uusia ratkaisuja tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin.
Komealta kalskahtava ekosysteemiyhteistyö konkretisoituu käytännön tasolla. Esimerkiksi Tullin aloitteesta on pohdittu, miten virheellistä tietoa voidaan torjua ja tilastontuottajien tunnettuutta ja näkyvyyttä somessa lisätä. Luonnonvarakeskuksen ja muiden tilastoviranomaisten kanssa puolestaan selvitetään yhteistyötä muun muassa tutkijoille tarjottavien tutkimusaineistojen, tiedon jakelun ja yhteisten tiedonkeruiden osalta.
Tilastoekosysteemin kehittämislinjaukset kaudelle 2021-2023 vahvistettiin loppuvuodesta 2020. Kun toiveena on lisätä tiedon käyttöä, niin kehittämistä ohjaavat luonnollisesti asiakkaiden tarpeet. Tiedon täytyy olla helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä.
Tuleville vuosille linjauksissa on neljä kehittämistavoitetta. Haluamme yhdessä nostaa esille tiedon arvon ymmärtämisen yhteiskunnassa, laadukkaan tiedon tärkeyden, yhteistyön merkityksen ja tietojen käytön edistämisen. Tavoitteet liittyvät tiiviisti toinen toisiinsa – tiedon laatu muodostaa perustan sen arvostukselle, joka taas mahdollistaa tiedon lisääntyvän käytön. Avataanpa näitä vähän enemmän.
Tiedon arvo syntyy sen laajasta käytöstä ja hyödyntämisestä yhteiskunnassa. Tilastotiedon arvo kytkeytyy myös tiedon laatuun, joka tarkoittaa niin käytettyjä menetelmiä ja lopputulosta kuin prosessia, jolla tilastotieto kerätään, tuotetaan ja julkaistaan.
Laadun merkitys luotettavan tiedon tunnusmerkkinä korostuu valeuutisten ja tiedon väärinkäytön myötä. Yhtenä tärkeänä tehtävänämme on viestiä laajasti yhteiskunnassa siitä, miten luotettavan tiedon tunnistaa.
Yhteistyön edistäminen on sisäänkirjoitettu koko ekosysteemiajattelun perusideaan – yhdistämällä voimamme pääsemme parempiin tuloksiin tehokkaammin ja nopeammin. Monilla alueilla olemme uuden äärellä, ja toimintaperiaatteita ja menetelmiä on järkevää muodostaa yhdessä.
Lisäksi tilastoekosysteemin ulkopuolella on yhä kasvava joukko muita toimijoita, jotka tekevät työtä tiedon parissa. Siksi kumppanuudet niin julkisella sektorilla kuin julkisen ja yksityisen sektorin välillä ovat yksi ratkaisu yhä haastavampien tehtävien ratkaisemisessa. Esimerkiksi suurten aineistojen käsittely edellyttää uusia ratkaisuja, kuten data-analytiikan, koneoppimisen ja pilvipalveluiden hyödyntämistä.
Lopulta kaikki kiertyy tiedon käyttäjään. Asiakkaan saama hyöty toteutuu, kun käytettävissä oleva tieto on laadukasta ja vastaa tiedon käyttäjän tarpeita. Kun tiedon tuottajia on yhteiskunnassa useita, löydettävyys voi aiheuttaa ongelmia tiedon etsijälle. Vastuu tämän ongelman ratkaisemisesta on tiedon tuottajilla.
Kunnianhimoisena tavoitteenamme on yhden luukun periaate – asiakkaan ei enää tarvitse harhailla etsimässä tietoa, vaan kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Missä olemme viiden vuoden kuluttua? Miten tiedon löydettävyyttä ja käyttöä tulisi edistää? Osallistu keskusteluun Twitterissä tunnisteella #tilastoekosysteemi.
Kirjoittaja työskentelee Kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueen ylijohtajana Tilastokeskuksessa.
YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perusperiaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.
YK:n virallisen tilaston periaatteet ohjeistavat tilastoviranomaisia kertomaan tarkasti, miten tilastot on laadittu. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta.
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.
Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttökelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelaisalueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä.
Rikosten tilastointi riippuu paljolti siitä, miten poliisi tallentaa tiedot järjestelmäänsä. Tilastokeskus ei tee suuria muutoksia poliisilta tulevaan aineistoon.
Miksi samasta ilmiöstä on kahdet eri luvut? Niin Tilastokeskuksen kuin opetushallinnon tarkasteluille on käyttötarpeensa, mutta ne voivat hämmentää tietojen käyttäjiä.
