Nnamdi Azikiwe International Airport in Abuja. Eletään helmikuun kuivaa kautta; näkyvyys on huonon ilmanlaadun vuoksi heikko. Piskuisella lentoasemalla on vastassa järeästi aseistettuja vartijoita. Auton alaosa tarkistetaan hotellin portilla.
Kuljettajamme pitää silmällä, kun liikumme päiväsaikaan ulkona. Ostoskeskuksen ovella kurkistetaan laukkuihin, mutta asiakkaat ovat harvassa.
Olemme konsultointimatkalla Nigerian pääkaupungissa Abujassa. Kanssani matkassa on kolme Tilastokeskuksen asiantuntijaa.
Abuja sijaitsee maantieteellisesti keskellä Nigeriaa, vajaat 500 kilometriä Lagosista koilliseen. Suotuisan sijaintinsa vuoksi se valikoitui maan uudeksi pääkaupungiksi Lagosin kasvettua hallitsemattomasti.
Asukkaita Afrikan väkirikkaimmassa maassa arvioidaan olevan jo lähemmäs 230 miljoonaa. Abujan seudulla pääkaupunkiterritoriossa heistä asuu vain muutama miljoona.
Varsinainen matkakohteemme Abujassa on Nigerian kansallinen tilastotoimisto National Bureau of Statistics. Talo sijaitsee liikekeskustassa melko lähellä kansallista moskeijaa.
Tehtävämme on osa laajempaa EU:n tilastoviraston Eurostatin yleisafrikkalaista tilasto-ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on tukea Afrikan integraatioprosessia vahvistamalla Afrikan tilastojärjestelmää sekä varmistaa laadukkaiden tilastotietojen käyttö integraatiota koskevassa päätöksenteossa ja politiikan seurannassa.
Nigerian tilastotoimiston kanssa tehtävä yhteistyö on osa yhteiskuntatilastoihin keskittyvää hanketta. Helmikuinen missio on järjestyksessä toinen, ensimmäinen toteutettiin syyskuussa 2023.
Helmikuussa agendalla ovat mm. hallinnolliset aineistot, vaihtoehtoiset tietolähteet, tietopohjainen päätöksenteko ja SDG (Sustainable development goals) -indikaattorit. Syyskuussa keskityimme tilastotiedon viestintään ja jakeluun.
Käytännössä kerromme osallistujille omassa työssämme – eli Tilastokeskuksen toiminnassa ja tilastotuotannossa – hyviksi todetuista käytännöistä. Aiheet on valittu ennalta vastaamaan paikallisten tarpeita (niistä tarkemmin jutun lopussa).
Pyrimme mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan ratkaisuja esille nouseviin kysymyksiin. Lisäksi tarjoamme koulutusta toivotuista aiheista.
Vastaanotto on molemmilla kerroilla lämmin ja innostunut; osallistujat ovat motivoituneita ja tuovat keskustelussa esiin kehittämisen kannalta keskeisiä näkökulmia. Missioiden päätteeksi saamme palautteen ja kuulemme toiveet jatkoa varten. – Paikallisten välittömyydestä ja ystävällisyydestä piirtyy hyvä muisto.
Matkan jälkeen olen vielä yhteydessä Nigerian tilastoviraston viestintäpäällikköön. Lähetän hänelle lupaamiani tietoja ja samalla mietin maan kehitysnäkymiä. Jututan myös kollegoitani.
Nigeria on maailman kuudenneksi suurin öljyntuottaja; valtaosa maan vientituloista saadaan öljystä ja kaasusta. Öljyvaroistaan huolimatta maa kuuluu maailman 20 köyhimmän maan joukkoon. Nigerian tilastoviraston mukaan 63 prosenttia väestöstä – miltei 133 miljoonaa nigerialaista – kärsi moniulotteisesta köyhyydestä vuonna 2022.
Missä määrin Nigeria on kärsinyt niin sanotusta resurssikirouksesta?
Käsitteellä viitataan kehitykseen, jossa merkittävä luonnonvara tuo väestölle laaja-alaisen vaurauden ja vakauden sijaan korruptiota ja köyhyyttä. Resurssikirouksesta puhuttaessa merkittävimpänä yksittäisenä esteenä laaja-alaiselle taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle nähdään korruptio. Pitkälti sen vuoksi luottamus demokratiaan ja hallintoon on ollut vähäistä.
Lisäksi Nigerian kehitystä ovat mutkistaneet lukuisien eri heimojen ja väestöryhmien väliset kiistat sekä uskontojen väliset ristiriidat. Nykyisin enemmistö pohjoisen asukkaista on muslimeja ja kristityt ovat valtaväestönä Etelä-Nigeriassa.
Puolet nigerialaisista on alle 18-vuotiaita. Vuonna 2022 nigerialaisille nuorille suunnatussa kyselyssä vain viisi prosenttia heistä arveli, että maan kehitys kulkee hyvään suuntaan.
Opintonsa jo päättänyt kuljettajamme Abujassa ei ollut erityisen toiveikas. On käynyt selväksi, että köyhyyden ruokkima väkivaltainen rikollisuus on lisääntynyt kaikkialla.
Myönteinen kehityssuunta edellyttäisi hallinnolta tiukkaa irtisanoutumista korruptiosta. Tarvittaisiin kipeästi toimia: työpaikkoja ja kouluun pääsyä ympäri maan, ravintoa ja puhdasta vettä, terveydenhoitoa, naisten aseman parantamista, riittävää infrastruktuuria, talouden monipuolistamista, päästöjä vähentäviä innovaatioita…
Tarvitaan luottamusta, jota Suomessa on – ainakin aiemmin – ollut. Luottamusta voidaan rakentaa läpinäkyvällä tietopohjaisella päätöksenteolla. Siinä laadukkailla tilastoilla ja niiden ymmärrettävällä viestinnällä on keskeinen rooli.
Kirjoittaja on Tieto&trendit -lehden toimittaja.
Helmikuussa Abujan missiolle osallistuivat kirjoittajan lisäksi Jukka Hoffrén, Pasi Piela ja Leena Storgårds. Syyskuussa paikan päällä olivat Kim Huuhko ja Tuomas Lehto sekä konsultointia Tilastokeskuksessa koordinoiva Marika Pohjola.
Konsultoinnissa mukana useita maita – Abujassa laaja kattaus aiheita
Tilastokeskuksen yhteistyö Nigerian tilastoviraston kanssa kuuluu toiseen EU:n rahoittamaan yleisafrikkalaiseen tilasto-ohjelmaan. Ohjelmassa on käynnissä kaksi projektia: toinen keskittyy yhteiskuntatilastoihin (SOCSTAF) ja toinen taloustilastoihin (ECOBUSAF). Tilastokeskus on mukana molemmissa.
Abujan missiot ovat osa yhteiskuntatilastoja koskevaa projektia, jota koordinoi Tanskan tilastovirasto. Tanskan ja Suomen lisäksi siihen osallistuvat sisarorganisaatiot Ranskassa, Puolassa ja Espanjassa. Afrikasta mukana ovat Nigerian lisäksi mm. Etelä-Afrikka, Ruanda ja Tunisia.
Tilastokeskuksen asiantuntijoiden aiheet Nigerian tilastovirastossa:
Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Tutkija- ja aineistopalvelun määrittäminen Tilastokeskuksen tehtäväksi on merkittävin lainsäädäntöön tehty muutos. Yhdessä rekisterinpitäjien ja tutkijayhteisön kanssa voimme luoda rekisteritutkimukselle kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimusinfrastruktuurin.
Tilastokeskus ottaa tänään käyttöön uuden visuaaliseen ilmeen. Uudella ilmeellä haluamme paitsi puolustaa luotettavaa tietoa myös innostaa ihmisiä tilastojen inspiroivaan maailmaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
EU tekee määrätietoisesti työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoreen raportin mukaan edistystä on tapahtunut monella sektorilla, mutta haasteita riittää esimerkiksi ilmaston ja energiankulutuksen osalta. Lisäksi korona on aiheuttanut takapakkia terveyteen ja talouteen.
Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
