Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilastokeskuksen rooli tietoyhteiskunnassa on toimia esimerkkinä ja kumppanina

26.1.2021
Twitterissä: @mrsbruun ‏
Kuva: Eeva Anundi

Olen saanut olla lähes vuosikymmenen näköalapaikalla Tilastokeskuksen pääjohtajana. Kymmenessä vuodessa toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi, tai ehkä jopa mullistunut. Virallisten tilastojen rooli luotettavan tiedon lähteenä on säilyttänyt asemansa joistakin uhkakuvista huolimatta.

Nyt keskustellaan tilastotoimen roolista nykyisessä tietoekosysteemissä.

Yhteiskunnassa on valtavasti tietoa tuottavia ja hyödyntäviä toimijoita, ja se luo painetta uudistaa myös tilastotuotantoa. Voimme vastata kilpailuun lisäämällä yhteistyötä yritysten kanssa, tuottamalla tietoa entistä nopeammin ja tarjoamalla lukujen ohella muutakin lisäarvoa, kuten asiantuntijoidemme analyysejä, tilastotiedon tueksi.

Nyky-yhteiskunnassa, jossa tietotalous on suuressa roolissa, tilastoviranomaisen merkitys on vahvassa osaamisessa: eri tietolähteiden yhdistämisessä sekä ymmärryksessä siitä, millaista metatietoa – eli tietoa tiedosta – tarvitaan, jotta tilastot ovat helppokäyttöisiä.

Lisäksi meillä on vuosikymmenien aikana sisäistetty tietojen käytön eettiset periaatteet. Niiden toteuttamisessa voimme toimia esimerkkinä muille. Maailma on täynnä dataa, mutta valitettavan paljon julkisuudessakin esitetään lukuja, joista ei edes tiedä, miltä vuodelta ne ovat tai miten ne on laskettu.

Koronatestistä puhtaat paperit

Koronakriisi laittoi Tilastokeskuksen toiminnan tiukkaan testiin. Siirryimme keväällä käytännössä yhdessä yössä etätyöhön. Tässä auttoi se, että olimme valtionhallinnossa ensimmäisten joukossa ottaneet käyttöön modernin teknologian, joka mahdollisti sujuvan etätyön ja -kokoukset.

Samalla jouduimme kaikkien maailman muiden tilastontuottajien tavoin valtavan haasteen eteen, kun päätöksenteon tueksi tarvittiin koko ajan tuoretta dataa hyvin nopealla aikataululla.

Poikkeusoloista huolimatta olemme tuottaneet yhteiskunnalle paitsi normaalin tilasto-ohjelman mukaiset tiedot, myös lukuisia koronaan liittyviä koosteita ja uudenlaisia, kokeellisia tilastoja. Työ on kuitenkin vielä kesken. Seuraavaksi tilastoja tarvitaan siihen, miten kriisistä eri näkökulmista tarkastellen selvitään.

Jatkuvan kehittymisen vuoksi omasta toiminnasta olisi aina hyvä löytää jotain parannettavaa. Koronan kohdalla en kuitenkaan voi sanoa, että meidän olisi pitänyt tehdä jotain toisin – olemme pärjänneet tässä tilanteessa huippuhyvin. Kiitos tästä kuuluu osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölle, joka on sopeutunut tilanteeseen ja löytänyt nopeasti uusia innovatiivisia toimintamalleja.

Hyvää palautetta on saatu myös muilta: Tilastokeskus paukuttaa tilastoja ulos ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tilastollisen vuosikirjan pitkät aikasarjat ovat kaikki kiinnostavia ja kuvaavat hyvin yhteiskunnan muutosta. Yksittäisenä osa-alueena nostan esiin ympäristöön ja ilmastoasioihin liittyvän tiedon. Se on hurjan haastava ja iso kokonaisuus, joka kytkeytyy monella tavoin tähän aikaan.

Ihannemaailmassa kansalaisia ei tarvitse vaivata kyselyillä

Yksi tärkeimmistä kehitysasioista on tiedon tuotantonopeus, kuten koronakriisin aikana on nähty. Ihannemaailmassa saisimme tarvitsemamme tiedot nopeasti ja oikeassa muodossa. Silloin myös tilastomme syntyisivät huomattavasti nopeammin.

Tietojen kerääminen kansalaisilta on kuitenkin entistä haastavampaa, sillä ihmisten halu vastata tutkimuksiin on jatkuvasti vähentynyt. Siksi on tärkeää panostaa kansalaisilta eri tavoin kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Tietoa kyllä kertyy monille tahoille, mutta sitä pitäisi pystyä hyödyntämään tilastotuotannossa paremmin. Ihanteellista olisi, että meidän ei tarvitsisi kysyä ihmisiltä, miten heillä menee, vaan pystyisimme tunnistamaan sen muualta kerätystä tiedosta.

Luotettavuus ja puolueettomuus ovat meille tärkeitä. Näistä on onneksi ollut helppo pitää kiinni, enkä ole urani aikana törmännyt sellaiseen tilanteeseen, jossa Tilastokeskuksen julkistamiin lukuihin olisi ulkopuolelta kohdistunut esimerkiksi poliittista painetta. Tämä on osoitus tilastotoimen ammatillisesta itsenäisyydestä Suomessa.

Omassa työssäni olen vuosien saatossa oppinut, että hyvään lopputulokseen voi päästä eri reittejä. Olen opetellut hyväksymään sen, että joku voi tehdä asian ihan eri tavalla ja paremmin kuin olin itse ajatellut.

Menneet vuodet ovatkin opettaneet luottamusta ja osoittaneet Tilastokeskuksessa tehtävän työn merkityksen. Olen nähnyt, miten valtavan monessa kohdassa tilastot ovat yhteiskunnassa mukana. Se on tehnyt tästä työstä merkityksellistä.

 

Marjo Bruun jää eläkkeelle Tilastokeskuksen pääjohtajan tehtävästä 29.1.2021. Keskiviikkona julkaistaan hänen toinen perintöbloginsa. 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.

Blogi
17.8.2021
Mikko Lindholm

Avoimen datan potentiaalia uuden digitalouden käyttövoimana ja mahdollistajana on vielä paljolti hyödyntämättä. Myös julkisten virastojen ja laitosten datapalveluiden on tulevaisuudessa oltava entistä ammattimaisempia. 

tk-icons