Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Tilastoista kuin tosielämästä

16.5.2017

”Numerokammo palvelee harvoin köyhimpien asiaa.”

Ranskalaisen talous­tieteilijän Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla -teoksen lopetus naulaa asian, jonka viimeistä edellinen lause pohjustaa:

”Raha­rikkaat muistavat kyllä puolustaa etujaan.”

Ja kun nyt aloin käydä läpi lopusta päin kirjaa, jota voi jo nyt sanoa klassikoksi, niin lainaanpa vielä edeltävätkin virkkeet tähän.

”Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tekemiseen on tuhat tapaa, eikä tilasto­aineiston kerääminen ole suinkaan aina välttämätöntä eikä – myönnettäköön – erityisen mieli­kuvituksellista.”

”Minusta kuitenkin tuntuu, että kaikkien yhteiskuntatieteilijöiden, perinteisten ja uusien medioiden journalistien ja kolumnistien, ammatti­yhdistys­aktiivien, minkä tahansa poliittisen suunnan aktivistien ja eritoten kansalaisten pitäisi vakavasti kiinnostua rahasta, sen mittaamisesta ja sen kytkeytymisestä tosi­elämään ja sen kehitys­kulkuihin.”  

Miksi luen kirjaa taaksepäin?

Koska 2000-luvun Pääoman juuri läpi luettuani olen vaikuttunut. Piketty onnistuu juuri tuossa, saa kiinnostumaan rahasta, sen mittaamisesta ja kytkeytymisestä tosielämän kehitys­kulkuihin.

Teos, jonka keskeinen käsite on pääoman kansantulo­suhde, ei ole alkuunkaan kuivakka vaan tempaa romaanin tavoin mukaansa. Piketty nojaakin Balzacin ja Austenin romaaneihin ja osoittaa historiallisella datalla, että ne kuvaavat pätevästi 1800-luvun Englannin ja Ranskan perimä­rikkaiden pääomistaan saamia vuosi­korkoja.

Tuoreemmalla datalla Piketty perustelee vähintäänkin yhtä vakuuttavasti huolestuttavan johto­päätöksensä tulevaisuudesta: Perijöiden yhteis­kunta tekee paluuta.

Onko kehitys vääjäämätöntä? Haluammeko sitä? Mitä on tehtävissä? Piketty esittää haasteen. 

”Yhteiskunta­tieteilijöiden on aivan liian helppo jättäytyä julkisen keskustelun ja poliittisten kiistojen ulko­puolelle ja tyytyä vain kommentoimaan ja repostelemaan muiden puheita ja tilastoja. Yhteiskuntatieteilijöiden velvollisuus tutkijoina ja varsinkin kansalaisina on osallistua julkiseen keskusteluun.”

Vakuuttavan datan ja analyysin lisäksi Piketty tekee itse sitä ja tarjoaa myös keinoja kehityksen korjaamiseen. ”Pääomavero ratkaisee yksityisen pääoman ja sen tuoton ikuisuus­ongelman tehokkaammin ja ilman väkivaltaa.”

Miksi kirjoitan tätä?

Intoilen teoksesta (Into-kustannukselle kiitokset kirjan suomeksi julkaisemisesta) kannustaakseni asian­tuntijoita laittamaan itsensä ja osaamisensa likoon.

Terkut siis tänään artikkeli- ja bloggaus­koulutukseen kokoontuneille Tilasto­keskuksen asian­tuntijoille. Thomas Piketty näyttää, että tilastoista – yhteis­kunnan ja talouden syvistä trendeistä – voi kirjoittaa kuin tosi­elämästä.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
14.2.2022
Jouni Kotkavuori

Leimakirveet heiluvat somessa, mutta kahtiajakojen molempia puolia voi ymmärtää. Nykyinen keskustelu­kulttuuri saa pohtivaiseksi bloggaajan, joka on lueskellut Lasse Lehtisen kirjaa sadan vuoden takaisesta Suomesta.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Blogi
5.1.2022
Leena Aulaskari, Jaana Kesti

Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää media­lukutaitoa ja lähde­kritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä. 

tk-icons