Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Mihin sinä luotat?

2.10.2014
Twitterissä: @HMikkela

Tietotuotanto kohtaa samanlaisen muutoksen kuin media on jo kohdannut.

Heli Mikkelä, Tietopalvelujohtaja, Tilastokeskus, Tieto&trendit

Millä perusteella teet päätöksiä, arvioit taustoja ja vaikutuksia? – Uskon tietoon ja tietoon pohjautuvaan päätöksentekoon.

Kuulostaako tutulta? Mitä kauaskantoisempi tai laajavaikutteisempi päätös, sitä tärkeämmäksi nostetaan tiedon rooli suhteessa intuitioon, arvostuksiin, näkemyksiin, uskomuksiin tai mielipiteisiin. – Olemmehan rationaalisia.

Mediakasvatus ja medialukutaito ovat nykyisin tärkeä osa lasten ja nuorten opetusohjelmaa. Internetin, sosiaalisen median ja vapautuneen tiedonvälityksen myötä yhä keskeisemmäksi ovat nousseet kyky arvioida eri uutisvälineiden ja tiedonvälitystahojen luotettavuutta sekä kyky itse toimia näillä areenoilla.

Arvioni on, että tietotuotanto, tutkimus ja tilastointi ovat kohtaamassa samantapaisen muutoksen kuin media on jo kohdannut: niiden rooli tiedontuottamisen ”portinvartijoina” on ellei murtumassa niin ainakin olennaisesti muuttumassa.

Big data, erilaiset avoimet tietoaineistot, tiedon jalostamiseen käytettyjen ohjelmistojen ja välineiden yleinen saatavuus sekä laajat kanavat jaella tietoja haastavat yhtä lailla tiedon tuottajat kuin tiedon käyttäjätkin. Erilaisia tutkimuksia, selvityksiä, tilastoja ja raportteja voi tuottaa ja jaella yhä useampi käyttäen mitä moninaisimpia tietolähteitä ja välineitä.

Tarvitsemme tiedonlukutaitoa. Sen keskeisiä elementtejä ovat lähdekriittisyys ja kyky kyseenalaistaa. Jyvät voi erottaa akanoista perustelluilla kysymyksillä: Kuka tiedon on tuottanut, millaisilla menetelmillä, miten hyvin tiedon taustat on kuvattu, miten tieto on vertailtavissa muihin tietolähteisiin, onko saatavilla ajallisesti tai alueellisesti vertailukelpoista tietoa, kuvaako tieto sitä mitä sen väitetään kuvaavan, millaisia oletuksia tietoa tuotettaessa on tehty, millaisia varauksia tiedon käyttöön mahdollisesti liittyy…

Tarkastelun laajentaminen aikaan ja kontekstiin kasvattaa pohdintojen listaa. Arjessamme ”trenditieto”, kehitystä kuvaava tieto kuten tilastot, linkittyy ”hetkitietoon”, tässä ja nyt saataviin havaintoihin. Onko trenditieto kuva todellisuudesta, jota vasten hetkitietoa peilataan? Miten hetkitieto haastaa ja muuttaa trenditiedon? Joudumme arvottamaan keskenään nopeuden ja laadun, kokonaisuuden ja yksityiskohdat.

Tiedon käyttöön ja päätöksentekoon liittyy myös kysymys vastuusta. Tunnistammeko tietoon liittyvät riskit ja niistä kumpuavat rajoitukset? Olemmeko valmiita sietämään epävarmuutta ja kantamaan vastuun riskien toteutumisen vaikutuksista?

Joskus tieto osoittautuu omien näkemysten tai mielipiteiden vastaiseksi. Tai se on tylsää, ”siinä ei ole politiikan tekemisen makua”, kuten eräs poliitikko kerran totesi keskusteltaessa erilaisten tilastojen ja tutkimusten roolista poliittisten ohjelmien rakentamisessa. Jätetäänkö tieto syrjään vai käytetäänkö sitä siitä huolimatta?

Vastuunkanto on todellisuuden tunnistamista ja myöntämistä. Mitä haastavammat ovat ajat, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, että käytettävissä on luotettavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Että käytettävissä on riittävästi tiedontuottamisen ja tiedonvälittämisen erityisosaamista. Ja että tietoa osataan ja halutaan käyttää.

 

Heli Mikkelä,

Tietopalvelujohtaja, Tieto&trendit-lehden vastaava päätoimittaja

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Lue samasta aiheesta:

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.

Blogi
19.5.2021
Tiina Karppinen, Heidi Pirtonen

Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

tk-icons