Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa ja lähtöön muutama päivä.
Passi, viisumi ja muut asiakirjat. Ilmastoon sopiva vaatetus. Päiväkirja. Englannin kielistä luettavaa. Tuliaiset monilapsiselle perheelle…Viimein matkalaukku sulkeutui.
Matkustamoon lähtisi koulureppu. Sen havaitessani rohkenin (hienovaraisesti) muistutella Suomea koskevan tiedon hyödyllisyydestä – onhan hän maailmalla myös kotimaansa lähettiläs.
Otin varovasti esiin niin Suomi lukuina 2023 julkaisun kuin sen englanninkielisen version: Finland in Figures 2023 (painoa 37 grammaa).
Voisiko tämä piskuinen tietopaketti mahtua repun sivutaskuun? Voisiko tämä taskutilastoksikin kutsuttu opus kenties auttaa häntä mahdollisen esitelmän laatimisessa?
Suomi lukuina -julkaisu kertoo meistä ja yhteiskunnastamme tilastotaulukoin ja kuvioin. Mukana ovat mm. kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat, jokaisen koti, työpaikka, palkka, koulutus, eläke, mökki tai auto.
Paikallisia amerikkalaisia voisi herätellä vaikkapa saunojen määrällä. Saunojakansaa kun olemme.
Suomen väkiluvun historiallisen kehityskaaren voi esitellä aina vuodesta 1750 alkaen: julkaisun sisältämä kuvio kertoo myös historialliset tapahtumat kehityksen taustalla.
Suomalaisten kouluttautumista voi valottaa koulutusasteesta kertovilla tilastoilla ja…Tietoa siis riittää, ja myös julkaisun verkkosivuja kannattaa hyödyntää.
Lukiolaiset tekevät sekä lyhyempikestoisia opintomatkoja ja ryhmävierailuja että vähintään lukukauden kestäviä vaihto-oppilasjaksoja. Peruskoulujen oppilaat käyvät erilaisilla kansainvälisiin hankkeisiin liittyvillä vierailuilla ja leirikouluilla ulkomailla.
Opetushallitus kerää näistä tilastoja otostutkimuksella. Kouluille suunnatun kyselyn vastausprosentti vaihtelee 50–60 prosentin tuntumassa.
Kyselyn mukaan lukuvuonna 2021–2022 reilut 2 000 lukiolaista osallistui erilaisiin ulkomaanjaksoihin ja vastaavasti ulkomailta Suomeen tuli lukiovaiheessa puolet vähemmän (1 053 nuorta).
Vain kuusi prosenttia lukiolaisista lähti vaihto-oppilaaksi vähintään lukukaudeksi ja ulkomailta Suomeen tulleista 14 prosenttia oli vaihto-oppilaita.
Ensisilmäyksellä vähäiseltä vaikuttava liikkuvuus selittyy pandemialla.
Opetushallituksen mukaan korona oli myös lukuvuotena 2021–2022 merkittävin liikkuvuutta nakertanut tekijä. Lukuvuoden 2018–2019 tasolle – niin sanottuun normaaliaikaan – on siis vielä matkaa. Tuolloin Suomessa oli kolminkertainen määrä (6 605) lähtijöitä ja ulkomailta Suomeen tuli 3 007.
Lukuvuoden 2022–2023 tiedonkeruu on vasta sulkeutunut, ja uusia tilastoja on Opetushallituksen mukaan luvassa syksyllä. Vasta silloin näemme, miten liikkuvuus on toipunut.
Finland in Figures mahtui lopulta koulurepun sivutaskuun. Toivoa sopii, että jokin tilastofaktoistakin sujahtaa maailmalla koulukavereiden tai perheen muistiin.
Yksittäisenkin vaihto-oppilaan välittämällä Suomi-kuvalla on merkitystä – vähintäänkin lähipiirilleen mutta myös laajemmin.
Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.
Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Uudessa saamelaiskäräjälakiesityksessa kielikriteeri laajenisi kolmannesta sukupolvesta neljänteen polveen. Kieli kuvaa yhteisöön kuulumista ja yhteyttä elävään saamelaiseen kulttuuriin, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogissaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.
