Yksinasuvien määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina – eniten alle 30-vuotiaiden sekä eläkeikäisten parissa. Vuonna 2019 yksinasuvia oli yhteensä yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.
Millaisille alueille yksinasuminen keskittyy? Sitä voi tarkastella Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelussa, josta löytyvät asuntokuntien määrät alueittain.
Määrällisesti eniten yksinasuvia on isoissa kaupungeissa, eniten postinumeroalueella Turku keskus, jossa heitä on lähes 12 000 eli 63 prosenttia alueen asukkaista. Seuraavaksi eniten yksinasuvia on Hervannassa Tampereella ja Helsingin Kalliossa (kuvio 1).
Kun tarkastellaan yksinasuvien osuutta postinumeron asukkaista, esiin nousee sairaala-alueita sekä muita väestömäärältään pienempiä alueita. Mukana on vain yksi lähemmäs 10 000 asukkaan alue, Helsingin Sörnäinen.
Suhteellisesti tarkasteltuna eniten yksinasuvia löytyy Huovinrinteen postinumeroalueelta Säkylästä ja Kontinkankaalta Oulusta, joissa heitä on 80 prosenttia asukkaista (kuvio 2).
Kun yksinasuvia tarkastellaan suhteellisesti, joukkoon mahtuu siis myös pienempien kuntien alueita. Vaan miten yksinasuvat sijoittuvat pääkaupunkiseudulla postinumeroalueittain? Osuudet ovat suurimpia Helsingissä (kartta 1). Yksinasuvien alueet sijoittuvat pääosin kantakaupunkiin ja sen läheisyyteen sekä radan ja suurempien väylien varsille.
Vähiten yksinasuvia löytyy pääkaupunkiseudun laitamilta. Yksinasuvien määrä on pysynyt vakaana Helsingissä viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta noussut hieman muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.
Yksinasuvien enemmistö sijoittuu suurimpiin kaupunkeihin. Turussa ja Tampereella yli puolet asuntokunnista ovat yksinasuvia, Helsingissäkin lähes puolet.
Näyttäisi siltä, että kaupunkikeskustojen ja lähialueiden ”helppous” eli julkiset kulkuyhteydet, pienten asuntojen määrä sekä hyvät palvelut vetävät yksinasuvia puoleensa.
Yliopistokampuksilla ja niiden lähialueilla asuu paljon opiskelijoita, mikä osaltaan selittää yksinasuvien suurta määrää esimerkiksi Tampereen Hervannassa. Helsingin Kalliossa ja Sörnäisissä taas on paljon pieniä asuntoja ja paljon yöelämään liittyviä virikkeitä, jotka vetävät nuoria.
Postinumeroalueet, joilla on eniten yksinasuvia, ovat pitkälti samoja alueita, joilla on myös eniten nuorten yksinasuvien ja eläkeikäisten talouksia. Näillä alueilla on myös paljon vuokra-asuntoja. Yksinasuvien sijoittumiseen ja valintoihin vaikuttaa tietenkin myös alueen hintataso. Helsingissä, Tampereella ja Turussa riittää kysyntää yksiöille, mutta Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla.
Jatkuuko kaupunkien keskusta-alueiden suosio yksinasuvien keskuudessa tulevaisuudessakin, vai saako koronakriisi myös yksinasuvat kaipaamaan enemmän tilaa ympärilleen? Suomalaisten luontoharrastukset ainakin ovat pandemian myötä lisääntyneet. Paavon avulla tarkkailtavaksi siis jää, vaikuttaako luonnon läheisyys myös yksinasuvien asuinaluevalintaan enemmän tulevaisuudessa.
Kirjoittaja työskentelee tietopalvelusuunnittelijana Tilastokeskuksen Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.
Katso myös Miia Huomon haastattelu aiheesta täältä.
Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on yleistä, mutta toistaiseksi ilmiöstä on vain vähän tutkittua tietoa. Tilastokeskuksen kyselytutkimusten perusteella vuoroasuvia lapsia on kymmeniätuhansia ja he ovat verraten tyytyväisiä arkeensa.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Pientaloasuminen on lapsiasuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostaloasuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsiasuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.
YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perusperiaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perusperiaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.
Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennustarvikkeiden myyjille.
Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttökelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelaisalueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.
Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
