Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yksinasuvia paljon kaupunkien keskusta-alueilla

15.2.2021
Twitterissä: @MiiaHuomo
Kuva: Risto Wuolle

Yksinasuvien määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina – eniten alle 30-vuotiaiden sekä eläkeikäisten parissa. Vuonna 2019 yksinasuvia oli yhteensä yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.

Millaisille alueille yksinasuminen keskittyy? Sitä voi tarkastella Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelussa, josta löytyvät asuntokuntien määrät alueittain.

Määrällisesti eniten yksinasuvia on isoissa kaupungeissa, eniten postinumero­alueella Turku keskus, jossa heitä on lähes 12 000 eli 63 prosenttia alueen asukkaista. Seuraavaksi eniten yksinasuvia on Hervannassa Tampereella ja Helsingin Kalliossa (kuvio 1).

Kuvio 1. Määrällisesti eniten yksinasuvien talouksia postinumero­alueittain 2019, kpl
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelu

Kun tarkastellaan yksinasuvien osuutta postinumeron asukkaista, esiin nousee sairaala-alueita sekä muita väestömäärältään pienempiä alueita. Mukana on vain yksi lähemmäs 10 000 asukkaan alue, Helsingin Sörnäinen.

Suhteellisesti tarkasteltuna eniten yksinasuvia löytyy Huovinrinteen postinumero­alueelta Säkylästä ja Kontinkankaalta Oulusta, joissa heitä on 80 prosenttia asukkaista (kuvio 2).

Kuvio 2. Suhteellisesti eniten yksinasuvien talouksia postinumero­alueittain 2019, %
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelu

Kun yksinasuvia tarkastellaan suhteellisesti, joukkoon mahtuu siis myös pienempien kuntien alueita. Vaan miten yksinasuvat sijoittuvat pääkaupunki­seudulla postinumero­alueittain? Osuudet ovat suurimpia Helsingissä (kartta 1). Yksinasuvien alueet sijoittuvat pääosin kantakaupunkiin ja sen läheisyyteen sekä radan ja suurempien väylien varsille.

Kartta 1. Yksinasuvien taloudet pääkaupunki­seudulla postinumero­alueittain, 2019
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Paavo-postinumero­aluetilastot -palvelu

Vähiten yksinasuvia löytyy pääkaupunkiseudun laitamilta. Yksinasuvien määrä on pysynyt vakaana Helsingissä viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta noussut hieman muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.

Palvelut houkuttelevat suurempiin kaupunkeihin

Yksinasuvien enemmistö sijoittuu suurimpiin kaupunkeihin. Turussa ja Tampereella yli puolet asuntokunnista ovat yksinasuvia, Helsingissäkin lähes puolet.

Näyttäisi siltä, että kaupunki­keskustojen ja lähialueiden ”helppous” eli julkiset kulkuyhteydet, pienten asuntojen määrä sekä hyvät palvelut vetävät yksinasuvia puoleensa.

Yliopistokampuksilla ja niiden lähialueilla asuu paljon opiskelijoita, mikä osaltaan selittää yksinasuvien suurta määrää esimerkiksi Tampereen Hervannassa. Helsingin Kalliossa ja Sörnäisissä taas on paljon pieniä asuntoja ja paljon yöelämään liittyviä virikkeitä, jotka vetävät nuoria.

Postinumeroalueet, joilla on eniten yksinasuvia, ovat pitkälti samoja alueita, joilla on myös eniten nuorten yksinasuvien ja eläkeikäisten talouksia. Näillä alueilla on myös paljon vuokra-asuntoja. Yksinasuvien sijoittumiseen ja valintoihin vaikuttaa tietenkin myös alueen hintataso. Helsingissä, Tampereella ja Turussa riittää kysyntää yksiöille, mutta Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla.

Jatkuuko kaupunkien keskusta-alueiden suosio yksinasuvien keskuudessa tulevaisuudessakin, vai saako koronakriisi myös yksinasuvat kaipaamaan enemmän tilaa ympärilleen? Suomalaisten luontoharrastukset ainakin ovat pandemian myötä lisääntyneet. Paavon avulla tarkkailtavaksi siis jää, vaikuttaako luonnon läheisyys myös yksinasuvien asuinalue­valintaan enemmän tulevaisuudessa.

 

Kirjoittaja työskentelee tietopalvelu­suunnittelijana Tilastokeskuksen Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.

Katso myös Miia Huomon haastattelu aiheesta täältä.

 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
11.3.2022
Mika Ronkainen, Arja Tiihonen

Pientaloasuminen on lapsi­asuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostalo­asuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsi­asuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.

Blogi
7.3.2022
Leena Storgårds

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

Blogi
4.2.2022
Juho Keva

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

Blogi
24.1.2022
Anna Mustonen

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

tk-icons