Onko kotona extrapaali wc-paperia? Ja etäopetettavia yläkoululaisia? Tässä ehdotus asioiden yhdistelemiseksi.
Vaikuttavin tilastollinen esitys, jonka olen nähnyt, tehtiin nimittäin kymmenellä vessapaperirullalla. Olen jonkun kerran halunnut toistaa näkemäni, mutta koskaan ei ole ollut tarpeeksi rullia – aina on pitänyt improvisoida kukkaruukuilla sun muilla, mikä on syönyt visuaalista tehoa.
Nyt kun tarvittavat rullat löytyvät kaikilta, ehdotan kotona pidettäväksi tilasto- ja väestötieteen havaintoesitystä, jossa on aimo annos myös ekologisesti tärkeää tietoa, ripaus taikuuttakin.
Esityksen voi käydä opiskelemassa täällä ja sitten soveltaa sitä tähän päivään ja kotiyleisön tasolle. Ruotsalainen lääkäri, miekannielijä ja tilastovalistaja Hans Rosling havainnollistaa vessapaperirullilla, miksi maailman väkimäärä nousee 10 miljardiin, vaikka väestöräjähdys on jo taltutettu.
Yksi rulla merkkaa miljardia maapallon asukasta. Kun vuosia sitten näin livenä Roslingin esityksen, kuuden rullan alhaalta paksumpi torni muuntui viiden rullaparin seinämäksi. Maapallon väestön vanhetessa ikärakenne tasoittui, kun alle 15-vuotiaiden lasten lukumäärä oli jo lakannut kasvamasta noin kahdesta miljardista.
Lapsihuippu on jo saavutettu, oli yksi Roslingin faktapohjaisista viesteistä maailmalle. Väestö kasvaa vielä jonkin aikaa, sitä ei voi pysäyttää, koska nuoria ihmisiä on niin paljon. Mutta väestöräjähdyksen moottori, korkea hedelmällisyys, on jo sammunut useimmissa maailman maissa.
Hans Roslingin näkemykselle ja osaamiselle olisi muutenkin nyt käyttöä. Ennen menehtymistään vuonna 2017 Rosling ehti olla torjumassa ebola-epidemiaa Länsi-Afrikassa.
Toivottavasti Roslingin kollegat tekevät nyt yhtä hyvää työtä analysoiden kylmäpäisesti informaatiota ja tehden siitä harkittuja päätelmiä. Faktapohjaiselle päätöksenteolle on nyt käyttöä – niin kuin veskipaperirullillekin.
Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.
Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Uudessa saamelaiskäräjälakiesityksessa kielikriteeri laajenisi kolmannesta sukupolvesta neljänteen polveen. Kieli kuvaa yhteisöön kuulumista ja yhteyttä elävään saamelaiseen kulttuuriin, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogissaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.
Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan.
