Yksinasuvien määrät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina – eniten alle 30-vuotiaiden sekä eläkeikäisten parissa. Vuonna 2019 yksinasuvia oli yhteensä yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista.
Millaisille alueille yksinasuminen keskittyy? Sitä voi tarkastella Paavo-postinumeroaluetilastot -palvelussa, josta löytyvät asuntokuntien määrät alueittain.
Määrällisesti eniten yksinasuvia on isoissa kaupungeissa, eniten postinumeroalueella Turku keskus, jossa heitä on lähes 12 000 eli 63 prosenttia alueen asukkaista. Seuraavaksi eniten yksinasuvia on Hervannassa Tampereella ja Helsingin Kalliossa (kuvio 1).
Kun tarkastellaan yksinasuvien osuutta postinumeron asukkaista, esiin nousee sairaala-alueita sekä muita väestömäärältään pienempiä alueita. Mukana on vain yksi lähemmäs 10 000 asukkaan alue, Helsingin Sörnäinen.
Suhteellisesti tarkasteltuna eniten yksinasuvia löytyy Huovinrinteen postinumeroalueelta Säkylästä ja Kontinkankaalta Oulusta, joissa heitä on 80 prosenttia asukkaista (kuvio 2).
Kun yksinasuvia tarkastellaan suhteellisesti, joukkoon mahtuu siis myös pienempien kuntien alueita. Vaan miten yksinasuvat sijoittuvat pääkaupunkiseudulla postinumeroalueittain? Osuudet ovat suurimpia Helsingissä (kartta 1). Yksinasuvien alueet sijoittuvat pääosin kantakaupunkiin ja sen läheisyyteen sekä radan ja suurempien väylien varsille.
Vähiten yksinasuvia löytyy pääkaupunkiseudun laitamilta. Yksinasuvien määrä on pysynyt vakaana Helsingissä viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta noussut hieman muissa pääkaupunkiseudun kunnissa.
Yksinasuvien enemmistö sijoittuu suurimpiin kaupunkeihin. Turussa ja Tampereella yli puolet asuntokunnista ovat yksinasuvia, Helsingissäkin lähes puolet.
Näyttäisi siltä, että kaupunkikeskustojen ja lähialueiden ”helppous” eli julkiset kulkuyhteydet, pienten asuntojen määrä sekä hyvät palvelut vetävät yksinasuvia puoleensa.
Yliopistokampuksilla ja niiden lähialueilla asuu paljon opiskelijoita, mikä osaltaan selittää yksinasuvien suurta määrää esimerkiksi Tampereen Hervannassa. Helsingin Kalliossa ja Sörnäisissä taas on paljon pieniä asuntoja ja paljon yöelämään liittyviä virikkeitä, jotka vetävät nuoria.
Postinumeroalueet, joilla on eniten yksinasuvia, ovat pitkälti samoja alueita, joilla on myös eniten nuorten yksinasuvien ja eläkeikäisten talouksia. Näillä alueilla on myös paljon vuokra-asuntoja. Yksinasuvien sijoittumiseen ja valintoihin vaikuttaa tietenkin myös alueen hintataso. Helsingissä, Tampereella ja Turussa riittää kysyntää yksiöille, mutta Helsingissä tyhjiä yksiöitä näyttäisi olevan eniten ns. arvoalueilla.
Jatkuuko kaupunkien keskusta-alueiden suosio yksinasuvien keskuudessa tulevaisuudessakin, vai saako koronakriisi myös yksinasuvat kaipaamaan enemmän tilaa ympärilleen? Suomalaisten luontoharrastukset ainakin ovat pandemian myötä lisääntyneet. Paavon avulla tarkkailtavaksi siis jää, vaikuttaako luonnon läheisyys myös yksinasuvien asuinaluevalintaan enemmän tulevaisuudessa.
Kirjoittaja työskentelee tietopalvelusuunnittelijana Tilastokeskuksen Asiakkuudet ja tietopalvelu -ryhmässä.
Katso myös Miia Huomon haastattelu aiheesta täältä.
Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.
Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.
Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.
Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.
Osakeasuntojen hintatilastossa on otettu käyttöön uudet alueluokitukset ja keskineliöhinnoissa huomioimme nyt myös tontin omistustiedon. Käyttäjälle vähemmän näkyvä – mutta sitäkin tärkeämpi – menetelmäuudistus parantaa asuntojen hintakuvauksen tarkkuutta ja laatua.
Lasten vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen on yleistä, mutta toistaiseksi ilmiöstä on vain vähän tutkittua tietoa. Tilastokeskuksen kyselytutkimusten perusteella vuoroasuvia lapsia on kymmeniätuhansia ja he ovat verraten tyytyväisiä arkeensa.
Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.
Pientaloasuminen on lapsiasuntokuntien suosituin asumismuoto, joka yleistyy lasten iän karttuessa, kun perheen asumisvalinnat vakiintuvat. Kerrostaloasuminen on kuitenkin yleistynyt etenkin kouluikäisten lasten asuntokunnilla. Samalla lapsiasuntokuntien ahtaasti asuminen on yleistynyt kerrostaloissa.
