Datahuonepilotti-hankkeen tavoitteena on edistää rekisteriaineistojen käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa (kuvio 1). Tilastokeskus toimittaa VATT:n yhteydessä toimivan Datahuoneen tutkijoiden analysoitavaksi ajantasaista aineistoa Tilastokeskuksen ja muiden rekisteriviranomaisten tietokannoista.
Datahuoneen tutkimusryhmien käytössä on laajasti tutkijapalveluiden nykyisiä valmisaineistoja. Uusien valmisaineistojen kehittämisen kautta Datahuoneelle toimitettuja aineistoja on tarkoitus saada myös laajempaan käyttöön.
Valmisaineistokirjasto on tärkeä osa suomalaista tutkimusta. Valmisaineistot ovat jatkuvasti ylläpidettäviä, valmiiksi kuvattuja teemoittaisia kokonaisuuksia yksikkötason kokonaisaineistoista.
Valmisaineistoille on keskeistä aineistojen yhdisteltävyys. Aineistoja on mahdollista yhdistää yhdenmukaisesti suojatuilla tunnuksilla esimerkiksi yritys-, henkilö-, rakennus- tai asuntotunnuksen avulla. Valmisaineistojen käyttö mahdollistaa vertailtavuuden, toistettavuuden sekä pitkät aikasarjat.
Valmisaineistojen käyttö tutkimuksessa on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana (kuvio 2), ja nykyään jo yli kahdella kolmasosalla FIONA-etäkäyttöjärjestelmän tutkimushankkeista on vähintään yksi valmisaineistomoduuli käytössään.
Valmisaineistojen kehittämishanke on alkanut, ja valmisaineistokirjasto tulee laajenemaan. Olemme keskustelleet syksyn aikana useiden rekisterinpitäjien kanssa uusista mahdollisista valmisaineistomoduuleista. Esimerkiksi opiskelua ja tutkintoja käsittävän Koski-tietovarannon tietojen saaminen tutkimuskäyttöön on tutkijoiden toiveissa.
Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa tehdään mikroaineistoihin liittyvää tutkimustyötä yhteistyössä vierailevien tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tutkijapalveluiden vierailevat tutkijat ovat osallistuneet monipuolisesti erilaisiin hankkeisiin, joiden tärkeänä tuotoksena syntyy sekä uusia tutkimusaineistoja että aineistotuntemusta.
Hyödynnämme nykyistä tutkijayhteistyötä valmisaineistojen kehittämisessä ja kuuntelemme aktiivisesti tutkijoiden näkemyksiä. Valmisaineistojen kehittämisprojektin esiselvitysvaihe ajoittuu loppuvuodelle 2023. Jouluun mennessä saamme hahmoteltua suuntaviivat ensi vuoden kehitystyölle.
Vuonna 2024 keskustelut rekisterinpitäjien kanssa jatkuvat ja laajenevat. Uusien valmisaineistomoduulien kehittämisen nopeus ja laajuus riippuvat hankkeen saamasta rahoituksesta, mutta tavoitteena on aloittaa ensimmäisten uusien valmisaineistojen koostaminen jo ensi keväänä.
Datahuoneen käyttöön on saatu jo useita uusia aineistoja, kuten tietoa väestönmuutoksista, rakentamisesta ja asumisesta sekä kiinteistöverotuksesta. Tilastokeskuksen luovuttamia aineistoja on mahdollista hakea käyttöön myös muihin tutkimushankkeisiin.
Uusien valmisaineistojen kehittämisen kautta Datahuoneelle toimitettuja aineistoja on tarkoitus saada myös laajempaan käyttöön. Valmisaineistojen ja aineistoprosessien kehittämisessä tehdään valmisaineistokirjaston kehittämishankkeen ja datahuonepilotin kesken tiivistä yhteistyötä.
Tervetuloa mukaan kehitystyöhön!
Niina Lesonen työskentelee Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa valmisaineistokirjaston tuoteomistajana ja Satu Nurmi toimii Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa datahuonetoiminnon tutkimuspäällikkönä.
Jos tämä blogi herätti sinussa ajatuksia, ota yhteyttä kirjoittajiin. Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@stat.fi.
Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Tutkija- ja aineistopalvelun määrittäminen Tilastokeskuksen tehtäväksi on merkittävin lainsäädäntöön tehty muutos. Yhdessä rekisterinpitäjien ja tutkijayhteisön kanssa voimme luoda rekisteritutkimukselle kansainvälisesti ainutlaatuisen tutkimusinfrastruktuurin.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Elämme aikoja, jolloin totuutta on puolustettava näkyvästi. Vastuullamme on huolehtia demokratiaa palvelevan tilastotuotannon elinehdoista: luottamuksesta ja puolueettomuudesta.
Alamme Suomessa lähestyä kriittistä pistettä, jossa datataloudesta tulee oikeasti merkittävää liiketoimintaa. Mikä sitten tekee menestyvän datapalvelun? Datamenestyjät -kilpailutöissä nousee esiin ainakin kaksi ominaisuutta: visualisointi ja oikeanlainen kysymyksen asettelu.
Koronakriisi, ilmastokriisi ja talouden suhdannevaihtelut ovat nostaneet hyvinvoinnin niin poliittiseen debattiin kuin arkipäiväiseen jatkuvaan keskusteluun. Hyvinvoinnin tekijät, käsitykset ja mittarit elävät ajassa.
