Juuri nyt tieto puhututtaa, askarruttaa, kiinnostaa, muuttuu ja saa muutosta aikaan. Suomi rakentaa ensimmäistä tietopolitiikkaansa. Tiedonhallinnan lainsäädäntö on valmisteilla.
Näitä tehtäessä tarkastellaan tiedon hyödyntämistä, hallinnointia ja säilyttämistä. Mitä tietoa tarvitaan, miten tietoa käytetään, kuka tietoa saa käyttää ja mihin tarkoitukseen, kuka tiedon omistaa.
Myös tietoon liittyvät teknologiset kysymykset, toimintatavat ja työnjaot täytyy ratkaista. Yhtä lailla agendalla ovat eettiset ja moraaliset kysymykset, arvot ja asenteet.
Suomella on edellytykset nousta tiedon hyödyntämisen edelläkävijäksi. Suomalainen luottamusyhteiskunta, hyvä hallinto, rekisteri- ja tietovarantoperinteet, digitalisaation vahva kehitys luovat pohjaa sille, että Suomi voi vuonna 2025 olla kestävän tietoekosysteemin esimerkkimaa.
Tietoekosysteemin kestävyys edellyttää, että tietoa kerätään, käytetään ja säilytetään eettisesti ja teknologisesti oikein. Tietoekosysteemin toimijoiden vahvuuksia tulee voida yhdistää yli toimiala- ja sektorirajojen.
Kaiken perustana olevien tietovarantojen tulee karttua ja uudistua. Tiedon käyttöön liittyviä mahdollisuuksia on osattava hyödyntää ja toisaalta rajoituksia kunnioittaa.
Tiedon laatu on osattava tunnustaa ja tunnistaa, ja tiedonlukutaidon on oltava keskeinen kansalaistaito.
Tieto on voimavarana omanlaisensa – uudistuva, uusiutuva ja karttuva. Tieto ei kulu oikein käytettäessä, pikemminkin rikastuu ja muuttuu arvokkaammaksi. Toisaalta tiedon väärinkäytökset voivat nopeasti romuttaa sekä tiedon arvon että toimijoiden välisen luottamuksen. Tarvitaan pelisääntöjä, rakenteita ja yhteistyötä.
Tilanne vaatiikin laajaa, ennakkoluulotonta ja oman edun tavoittelusta irti olevaa yhteistyötä. Eri organisaatioiden vahvuuksien tunnistaminen ja yhdistäminen luovat pohjaa uusille ratkaisuille ja innovaatioille.
Haastan kaikki tiedon kanssa toimijat yhteiseen keskusteluun ja ajatusten jakamiseen. Meidän kaikkien osaamista ja kokemusta tarvitaan onnistuneen tietopolitiikan laatimisessa ja kestävän tietoekosysteemin rakentamisessa.
Oman organisaationi, Tilastokeskuksen, vahvuudet liittyvät tietovarantoihin ja niiden käyttöön: tiedon keräämiseen, yhdistämiseen, analysointiin, standardointiin, merkityksen luomiseen ja tiedon turvalliseen käsittelyyn.
Luotettavuus ja luottamus ovat koko toimintamme ydin ja perusta. Miten ne voidaan saada palvelemaan Suomea tiedon hyödyntämisen kärkimaana? Entä mitkä ovat sinun organisaatiosi vahvuudet?
Tarkastelun lopputulema saattaa tarkoittaa uudenlaisia työnjakoja eri organisaatioiden kesken, uusia yhteistyön muotoja, tehtäviä ja rooleja eri toimijoille. Uusia mahdollisuuksia. Annammeko sille tilaa vai jäämmekö kiinni siiloihimme, poteroihimme ja perinteisiimme?
Olemme liikkeessä, muutos ja uuden suunnan etsiminen ovat käynnissä. Tartutaan tilaisuuteen, rakennetaan vahvuuksiimme perustuva suomalainen kestävä tietoekosysteemi. Yhdessä.
Kirjoittaja on Tilastokeskuksen ylijohtaja.
Kehittyneen tietotuotantomme avulla voidaan löytää ratkaisuja Suomen nykyisiin ja tuleviin haasteisiin. Tilastokeskuksen johto ehdottaa tulevan hallituksen ohjelmaan konkreettisia kirjauksia, joiden pohjalta päästäisiin nopeasti liikkeelle.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.
Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtionhallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannustehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteritietoja ja muita hallinnollisia tietoaineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.
YK:n virallisen tilaston periaatteet ohjeistavat tilastoviranomaisia kertomaan tarkasti, miten tilastot on laadittu. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta.
Tilastokeskuksen tietopalveluun esitetään toisinaan mitä eriskummallisempia kysymyksiä. Infossa työskentelevät neuvovat tiedon löytämisessä.
Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.
Digitaalisen datan merkitys taloudessa, kulttuurissa ja viihteessä kasvaa koko ajan, ja tilastoinnin piirissä on vain hyvin pieni osa kaikesta nykymaailmassa syntyvästä datasta. Tämä haastaa tietoa tuottavat viranomaiset – millainen data on merkityksellistä kansalaisille, yrityksille tai päätöksenteolle?
Kansainvälisissä tehtävissä Marjo Bruun on saanut nähdä, miten erilaisista lähtökohdista tilastointia erilaisissa yhteiskunnissa tehdään. Hänen aikanaan toiminta tilastokokouksissa on muuttunut vuorovaikutteisemmaksi.
