Koronan myötä ulkomaan matkailu väheni minimiin. Ihmiset suuntasivat mökeille, ja kotimaanmatkailu saavutti suuren suosion. Pandemiavuosina suomalaisten matkailun aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskivat, mutta mitä päästöille käy tulevaisuudessa?

Matkailutilasto avartaa: Välimeri houkuttaa aina vaan
Suomalaisten matkat -tilasto on kuvannut matkustamistamme vuodesta 1991 asti, ja vuodesta 1995 EU-direktiivin mukaisesti yhtenäisesti kaikissa EU-maissa.
Matkailu on mukavaa ja kiinnostavaa. Matkamessut, matkablogit ja matkailun uudenlaiset trendit näkyvät jatkuvasti lööpeissä, sosiaalisessa mediassa ja uutisissa.
Tilastokeskuksessa tilastoidaan sekä kotimaan- että ulkomaanmatkailua. Jokainen EU-maa tilastoi omassa maassaan vakituisesti asuvien matkailua. Oheisessa kuviossa näkyy, kuinka suomalaisten ulkomaanmatkailu on kehittynyt vuodesta 2012.
Suomalaiset matkaavat paljon lähelle, ja kasvu on suuntautunut paljolti sinne, minne on sujuvat lentoyhteydet. Lisää tilastoja suomalaisten matkailusta löytyy täältä.
Aiemmin tietoja matkoista on kerätty puhelinhaastatteluilla. Otokseen valikoituneilta on kysytty heidän tekemistään työ- ja vapaa-ajanmatkoista. Kiinnostuksen kohteina ovat muun muassa matkakohteet, käytetyt kustannukset sekä matkojen eri tarkoitukset.
Suomalaisten matkailukyselyä on uudistettu vuoden 2019 alusta. Vastaamaan pääsee myös verkossa - vaikka heti matkan jälkeen kännykällä. Tietojen antaminen on nopeaa ja helppoa. Nyt kysytään tietoja myös kotimaan päivämatkoista.
Jos pääset matkailukyselyn otokseen mukaan, niin vastaathan! Jokainen otokseen valikoitunut edustaa yli tuhatta muuta henkilöä. Olennaista on, että kyselyyn vastaavat nekin, jotka eivät kolmen kuukauden tutkimusajankohtana matkustaneet lainkaan.
On tärkeää, että matkailusta saadaan luotettavaa tietoa, sillä matkailun merkitys kansantaloudelle on huomattava. Vuositasolla suomalaiset käyttävät kotimaanmatkailuun yli 10 miljardia euroa ja ulkomaanmatkailuun yli 5 miljardia euroa.
Katso lyhyt video, jossa otokseen päässyt ihmettelee ja täyttää matkailukyselyä.
Jaana Huhta työskentelee tiedonkeruulomakkeiden suunnittelun ja testauksen parissa, Ossi Nurmi on matkailutilastojen tiiminvetäjä Tilastokeskuksessa.
Lue samasta aiheesta:
Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sinivärisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.
Onko matkailu Suomessa ollut vain korvike ulkomaanmatkoille, vai onko suhteemme kotimaanmatkailuun syventynyt pysyvästi?
Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.
Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekevät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat. Suurin ulkomaisten osuus oli Helsingissä, 83 prosenttia yöpymisistä. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin venäläisille, kertovat Eurostatin ensimmäistä kertaa julkaisemat tiedot alustojen kautta tehdyistä varauksista.
Mittaavatko kyselylomakkeiden kysymykset sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata? Verkossa tätä voidaan selvittää web probing -menetelmällä. Tilastokeskuksen kokemusten mukaan menetelmällä saadaan tietoa vastaajien tulkinnoista ja vastausten laadusta. Käytöllä on kuitenkin rajoituksensa.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.