Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 29.9.2017

Julkisyhteisöjen velka väheni hieman vuoden 2017 toisella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2017 toisen neljänneksen lopussa 135,9 miljardia euroa. Edellisestä neljänneksestä velka väheni 0,4 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka väheni toisen neljänneksen aikana 2,0 miljardilla eurolla. Velan väheneminen johtui pääasiassa valtion joukkovelkakirjalainojen nettomääräisesti yhteensä 4,2 miljardin euron kuoletuksista. Kesäkuun lopussa valtion joukkovelkakirjalainoja oli liikkeellä 98,6 miljardin euron nimellisarvosta. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien kanta kasvoi samaan aikaan nettomääräisesti 2,9 miljardia euroa ja siirtokelpoisten talletusten sekä muiden talletusten 0,2 miljardia euroa. Lisäksi lyhytaikaiset lainat vähenivät yhteensä 0,9 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin yhteenlaskettu velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 0,8 miljardia euroa lähinnä pitkäaikaisen lainakannan kasvun vuoksi. Lisäksi lyhyt- ja pitkäaikaisten velkapaperien kanta kasvoi yhteensä 0,2 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi toisen neljänneksen aikana 0,3 miljardia euroa lyhytaikaisiin lainoihin luokiteltavien työeläkelaitosten johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanottamien käteisvakuuksien kannan kasvun johdosta.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi edellä mainitun väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut vakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Henna Laasonen 029 551 3303, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (229,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 29.9.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 2. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2017/02/jyev_2017_02_2017-09-29_tie_001_fi.html