Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2021, 4. vuosineljännes

Julkaistu: 21.12.2021

Julkisyhteisöjen velka kasvoi 1,4 miljardia euroa vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa 168,5 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 1,4 miljardia euroa. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen velka oli 68,7 %. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on kasvanut 9,3 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Valtionhallinnon velka kasvoi kolmannen neljänneksen aikana 0,9 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 141,0 miljardia euroa. Pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi 4,1 miljardia euroa ja lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden mittaisten velkainstrumenttien määrä pieneni 3,3 miljardia euroa. Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen kannat pysyivät lähes edellisen neljänneksen tasolla.

Paikallishallintosektorin velka kasvoi 0,5 miljardia euroa ja oli 26,5 miljardia euroa vuoden 2021 kolmannen neljänneksen lopussa. Lainakanta kasvoi 0,2 miljardia euroa ja velkainstrumenttien määrä kasvoi 0,3 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 0,1 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 2,6 miljardia euroa. Näistä työeläkelaitosten velka kasvoi 0,1 miljardia euroa lainakantojen kasvun myötä. Muiden sosiaaliturvarahastojen velka pysyi edellisen neljänneksen tasolla.

Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous ( http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html ). Valtion Eläkerahasto luetaan kuitenkin sosiaaliturvarahastoihin. Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.


Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus

Lisätietoja: Johannes Nykänen 029 551 3641, Jose Lahtinen 029 551 3776, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (233,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 21.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 3. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.5.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/jyev/2021/03/jyev_2021_03_2021-12-21_tie_001_fi.html