Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2022, helmikuu

Kuluttajahintaindeksin painorakenteessa kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2021 yli 8 %

Tiedonkeruu

Koronapandemian pitkittymisestä johtuen hintojen keruu kuluttajahintaindeksiin eri alueilla Suomessa on yhä vaihtelevasti haasteellista. Tästä johtuen hintakeruun keruutapaa on vähitellen siirretty käyntikeruusta internet-hintojen keruuseen. Hintakeruutavan muutos kuvastaa nykytilaa, koska vastaavasti myös kuluttajien ostot ovat enenevässä määrin siirtyneet nettikauppaan. Hintatietoja kerätään myös keskitetysti Tilastokeskuksessa, jolloin tiedonlähteinä ovat muut tilastot, internet ja massa-aineistot.

Hyödykekori

Kuluttajahintaindeksin laskenta perustuu hyödykekoriin, jota päivitetään vuosittain kulutuksessa tapahtuvien muutoksien myötä. Hyödykekoriin lisätään uusia hyödykkeitä, jos niiden vuosittainen kulutuksen arvo on vähintään promille kokonaiskulutuksesta. Vastaavasti hyödykekorista poistetaan hyödykkeitä, joiden arvo-osuus on pudonnut alle promilleen kokonaiskulutuksesta. Vuosittain päivitettävän hyödykekorin avulla varmistetaan edustavien tuotteiden ja palveluiden sisältyminen indeksiin.

Vuoden 2022 alussa hyödykekoriin lisättiin ainoastaan pintahiivaoluet, joita ovat mm. ale, vehnäolut, portteri ja stout. Näitä varten muodostettiin uusi hyödykeryhmä 02.1.3.2.1 Muut alkoholia sisältävät oluet. Tämän uuden ryhmän alla on kaksi hyödykettä: Muu vahva olut ja Muu keskivahva olut.

Vuoden 2022 hyödykekorista poistettiin vähäisestä kulutuksesta johtuen seuraavat hyödykkeet:

  • Vauvan paita

  • Piilolinssit

  • Digikamera

  • Lasten- ja nuortenkirja

  • Kotimaan valmismatkat

  • Matkalaukku

Painorakenne

Kuluttajahintaindeksin vuoden 2022 painorakenne perustuu regulaation mukaisesti kansantalouden tilinpidon laskelmaan yksityisistä kulutusmenoista. Nyt jatketaan viime vuonna käyttöönotettua menetelmää, jossa 4-numerotason hyödykeryhmien kulutusmenot otetaan tilinpidon neljännesvuosittain laskettavista vuoden 2021 yksityisistä kulutusmenoista.

Kuluttajahintaindeksin painorakenteessa yksityisen kulutuksen kokonaisarvo oli vuonna 2021 lähes 114 miljardia euroa kun se vuonna 2020 oli noin 105 miljardia euroa. Yksityiset kulutusmenot ovat nousseet siten yli 8 prosenttia.

Tilinpidon yksityiset kulutusmenot jaotellaan käyttötarkoitusluokittain, joista kuluttajahintaindeksin painorakenteen määrittelyyn huomioidaan 4- ja 5-numeroiset käyttötarkoitusluokat. Alatasojen (6- ja 7-numeroiset luokat) painorakenne arvioidaan muiden luotettavien lähteiden pohjalta, kuten kulutustutkimuksen kulurakenteella, muilla Suomen virallisen tilaston tuottajan (SVT) tilastotiedoilla sekä keskusliikkeiden ja –järjestöjen myyntiaineistoilla.

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2015 ja 2022, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuvio 1. Kokonaiskulutuksen arvo-osuudet hyödykeryhmittäin vuosina 2005, 2015 ja 2022, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuviossa 1 on päähyödykeryhmittäin 17 vuoden välinen vertailu. Vuoteen 2015 verrattuna ovat kulutusmenojen osuudet prosentteina laskeneet erityisesti ryhmissä:

  • 03 Vaatetus ja jalkineet (-26 prosenttia)

  • 11 Ravintola ja hotellit (-17 prosenttia)

  • 09 Kulttuuri ja vapaa-aika (lähes -18 prosenttia)

Ainoastaan ryhmän 04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet kulutusmenojen osuus on noussut seitsemän vuoden aikana noin 23,5 prosenttia. Vuoteen 2021 verrattuna tämän ryhmän kulutusmenot ovat kuitenkin pysyneet jokseenkin samalla tasolla.

Kuviossa kaksi esitetään yksityisen kulutuksen vuosikohtainen rakenne päähyödykeryhmittäin.

Kuvio 2. Vuoden 2022 painorakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Kuvio 2. Vuoden 2022 painorakenne hyödykeryhmittäin, prosenttia kokonaiskulutuksesta

Koronapandemia on vaikuttanut yhä jonkin verran yksityiseen kulutukseen. Tämä vaikutus on nähtävissä myös kuluttajahintaindeksin painorakenteessa, kun verrataan viime vuoden painorakennetta tuoreimpaan vuoden 2022 painorakenteeseen. Taulukossa 1 esitetään muutos pääryhmittäin prosentteina.

Taulukko 1. Kuluttajahintaindeksin painorakenteen muutos vuodesta 2021 vuoteen 2022, prosenttia

2021 2022 Muutos, %
Kuluttajahintaindeksi 100,0 100,0
01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 13,7 13,3 -2,9
02 Alkoholijuomat ja tupakka 5,3 5,1 -3,4
03 Vaatetus ja jalkineet 3,5 3,8 8,0
04 Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet 26,9 26,3 -2,2
05 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito 5,6 5,5 -1,6
06 Terveys 5,3 5,3 0,2
07 Liikenne 12,8 13,0 2,1
08 Viestintä 2,8 2,7 -1,2
09 Kulttuuri ja vapaa-aika 10,2 10,2 -0,3
10 Koulutus 0,5 0,4 -21,0
11 Ravintolat ja hotellit 6,0 6,0 0,7
12 Muut tavarat ja palvelut 7,5 8,3 10,8

Vaatetus ja jalkineet -ryhmän kulutus on tämän vertailun perusteella noussut 8 prosenttia. Suurin lasku yksityisessä kulutuksessa oli koulutuksessa, jossa kulutus laski noin 21 prosenttia. Syynä tähän oli lähinnä koronapandemiasta johtuneet työväen- ja kansalaisopistojen sulkemiset tietyksi ajaksi.

Yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitus-luokitus

Hyödykkeiden määrittelyssä käytetään vuonna 2016 käyttöön otettua hyödykeluokitusta (eCOICOP englanniksi, European Classification of Individual Consumption According to Purpose ), joka perustuu YK:n yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoitusluokitukseen. EU-ohjeistuksen mukaan hyödykkeet on jaettu 5-numerotason mukaisiin alaryhmiin, joiden avulla erotellaan palvelut ja tuotteet omiin hyödykeryhmiin. Suomen kansallinen luokitus tarkentaa EU:n luokitusta 6- ja 7-numeroisilla hyödykeryhmillä. Alajako päivittyy vuosittain, kun uusia hyödykkeitä otetaan hyödykekoriin tai poistetaan siitä.

Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne päivitetään myös vuosittain

Tilastokeskus on päivittänyt myös EU:n tilastovirastolle Eurostatille laskettavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenteen. Sen perusvuosi on sama kuin kansallisen kuluttajahintaindeksin, 2015=100.

Yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä käytetään pääasiallisesti EU-maiden välisessä inflaatiovertailussa. Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina.

Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu samoihin paino- ja hintatietoihin kuin kansallinen kuluttajahintaindeksi, mutta sen hyödykevalikoima on suppeampi. Siihen eivät kuulu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa noin 86 prosenttia kansallisesta indeksistä.

Taulukko 2. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuulumattomien kulutuserien arvo-osuudet Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 vuonna 2021 ja 2022

COICOP-koodi Hyödyke/ryhmä Paino KHI:ssä vuonna 2021, % Paino KHI:ssä vuonna 2022, % Muutos, %
04.6 Omistusasuminen 10,48 10,44 -0,4
07.2.4.2.1.1 Ajoneuvovero 1,29 1,17 -9,0
09.4.3 Rahapelit 1,43 1,22 -14,8
12.5.2.0.1.2 Omakotitalon palovakuutusmaksu 0,10 0,20 97,6
12.6.2.1.1.2 Kulutusluottojen korot 0,93 0,88 -5,5
12.7.0.1.1.2 Muut luvat 0,05 0,05 -4,3
YKHIstä poistetut yhteensä 14,28 13,96 -2,3
Suurimmat muutokset kulurakenteessa viime vuoteen verrattuna ovat rahapelien arvo-osuuden lasku lähes 15 prosenttia ja ajoneuvoveron lasku 9 prosenttia. Omakotitalon palovakuutuksen arvo-osuus on tuplaantunut edellisvuoteen verrattuna.

Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristiina Nieminen 029 551 2957, Hannele Markkanen 029 551 3358, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 18.2.2022

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. tammikuu 2022, Kuluttajahintaindeksin painorakenteessa kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2021 yli 8 % . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.8.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2022/01/khi_2022_01_2022-02-18_kat_001_fi.html