Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

1. Kuolemansyyt 2020

Vuoden 2020 aikana kuoli noin 55 500 henkilöä, joilla oli asuinkunta Suomessa. Tämä on noin 1 500 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Kuolintodistusten mukaan ulkomailla kuolleita oli yli 170 henkeä, loput kuolivat Suomessa. Tilaston ulkopuolelle jäävät Suomessa tilapäisesti oleskelleet kuolleet, joita menehtyi Suomessa noin 100 henkeä.

Vuonna 2020 kuolleista oli kaksi kolmesta täyttänyt 75 vuotta ja useampi kuin joka kolmas oli täyttänyt 85 vuotta. Vainajista 100 vuotta täyttäneitä oli noin 450. Kuolleiden keski-ikä (mediaani) oli naisilla 85 vuotta ja miehillä 77 vuotta, kun 10 vuotta aiemmin kuolleiden keski-iät olivat naisilla 84 ja miehillä 75 vuotta. Mediaani kuvaa keskimmäistä arvoa, eli puolet kuolleista kuoli mediaani-ikää nuorempina ja puolet mediaani-ikää vanhempina.

Väestömäärään ja ikärakenteeseen suhteutettu ikävakioitu kokonaiskuolleisuus pysyi lähes samana kuin edellisvuonna sekä miehillä että naisilla. Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suhteellisen tasaisesti 1970-luvulta lähtien eikä suunnassa tapahtunut muutosta vuonna 2020 (kuvio 1). Ikävakioitu kuolleisuusluku ottaa väestömäärän lisäksi huomioon väestön ikärakenteen muutokset. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2020

Kuvio 1. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus 1971–2020

Eniten kuolemia aiheuttivat verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet

Kuolleiden ikärakenteen takia vanhempien ikäryhmien tyypilliset kuolemansyyt hallitsevat koko väestön kuolemansyyjakaumaa (taulukko 1). Vuonna 2020 suomalaisten kuolemista 33 prosenttia aiheutui verenkiertoelinten sairauksista ja 24 prosenttia kasvaimista. Yleisin verenkiertoelinten sairaus oli sepelvaltimotauti (iskeemiset sydäntaudit), joka aiheutti lähes joka kuudennen kuoleman. Yleisimmät kuoleman aiheuttaneet syövät olivat keuhkosyöpä sekä haimasyöpä.

Dementiaan (mukaan lukien Alzheimerin tauti) kuoli 10 700 henkeä, mikä on 19 prosenttia kaikista kuolleista. Dementiakuolemien määrä on kasvanut viime vuosikymmenenä nopeasti osin väestön ikääntymisen seurauksena. Naisten kuolemista useampi kuin joka neljäs ja miesten kuolemista joka kahdeksas aiheutui dementiasta. Naisia kuoli dementiaan yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna, mikä johtuu lähinnä siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi. Ikävakioidussa dementiakuolleisuudessa ei näy selkeää eroa sukupuolten välillä (kuvio 6).

Taulukko 1. Kuolemansyiden rakenne 2020, kaikki

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Ikävakioitu kuolleisuus Ikävakioitu kuolleisuus
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % % Muutos
2019–2020, %
Muutos
2010– 2020, %
Kuolleita yhteensä 55 498 27 971 27 527 100 100 100 +0,3 -13,7
Verenkiertoelinten sairaudet 18 496 9 541 8 955 33 34 33 -1,4 -30,6
Kasvaimet 13 411 7 154 6 257 24 26 23 -1,1 -8,0
Dementia, Alzheimerin tauti 10 673 3 495 7 178 19 12 26 +1,7 +28,7
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 2 213 1 457 756 4 5 3 -2,8 -23,5
Hengityselinten sairaudet 1 749 1 130 619 3 4 2 -14,0 -32,0
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1716 1318 398 3 5 1 +0,3 -16,6
Itsemurhat 717 529 188 1 2 1 -4,4 -27,0
Covid-19 558 282 276 1 1 1 - -
Muut kuolemansyyt 5 965 3 065 2 900 11 11 11 - -

Työikäisiä kuoli edellisvuotta enemmän

Vuonna 2020 kuolleista oli työikäisiä (15–64-vuotiaita) noin 7 600, mikä on yli 200 enemmän kuin edellisvuonna. Työikäisten osuus kaikista kuolleista oli 14 prosenttia, miehillä 19 prosenttia ja naisilla 9 prosenttia.

Vuonna 2020 työikäisten ikävakioitu kuolleisuus kasvoi lähes 4 prosenttia. Kasvusta huolimatta työikäisten kuolleisuus on pienentynyt kymmenessä vuodessa yli 20 prosentilla. Miesten kuolleisuus on pienentynyt hieman enemmän kuin naisten, mikä on kaventanut sukupuolten välistä kuolleisuuseroa. Työikäisten miesten kuolleisuus on kuitenkin yhä edelleen yli kaksinkertaista naisiin verrattuna ja miesten osuus työiässä kuolleista oli yli kaksi kolmasosaa.

Työikäisiä menehtyi eniten kasvaimiin ja verenkiertoelinten sairauksiin (taulukko 2). Näihin kahteen ryhmään kuoli yli puolet työikäisistä. Työikäisinä kuolleista naisista kuoli kasvaimiin 43 prosenttia, miehistä vain 24 prosenttia. Työikäisillä miehillä verenkiertoelinten sairaudet ja kasvaimet aiheuttivat lähes yhtä suuren osuuden kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä oli naisilla 15 prosenttia ja miehillä 25 prosenttia vuonna 2020.

Työikäisten naisten yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli rintasyöpä, johon kuoli vuonna 2020 yli 200 naista (liitetaulukko 1c). Vastaavasti työikäisillä miehillä yleisin kuoleman aiheuttanut syöpä oli keuhkosyöpä (liitetaulukko 1b).

Vuonna 2020 alkoholiperäisiin syihin kuoli yli 1 000 työikäistä. Määrä oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Työikäisten miesten ja naisten alkoholikuolleisuus on kuitenkin supistunut selvästi vuoden 2007 huipputasosta, jolloin kuolleita oli 1 800. Työikäisiä miehiä menehtyi kolme ja puoli kertaa enemmän alkoholista johtuviin syihin kuin saman ikäisiä naisia.

Taulukko 2. 15–64-vuotiaiden kuolemansyiden rakenne 2020

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä 15–64-v. Miehet Naiset Yhteensä
15–64-v.
Ikävakioitu kuolleisuus
15–64-v.
Ikävakioitu kuolleisuus
15–64-v.
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % Muutos
2019–2020, %
Muutos
2010–2020, %
Kuolleita yhteensä 7 604 5 253 2 351 100 +3,8 -22,4
Kasvaimet 2 246 1 241 1 005 30 +2,1 -19,6
Verenkiertoelinten sairaudet 1 646 1 299 347 22 +3,1 -28,4
Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 1 063 829 234 14 +7,4 -25,4
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 700 559 141 9 +0,5 -31,9
Itsemurhat 560 403 157 7 -1,8 -26,5
Covid-19 42 37 5 1 - -
Muut kuolemansyyt 1 347 855 462 18 - -

Dementia ja Alzheimerin tauti aiheuttivat useamman kuin joka neljännen yli 75-vuotiaan kuoleman

Vuonna 2020 kuolleista henkilöistä oli 75 vuotta täyttäneitä naisista 77 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia. Vanhempien ikäryhmien kuolemansyyrakenne poikkeaa työikäisten kuolemansyyrakenteesta muun muassa siinä, että itsemurhien, tapaturmien sekä alkoholiperäisten kuolemansyiden suhteellinen osuus on pienempi kuin työikäisillä.

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2020

Kuvio 2. Kuolemansyiden rakenne ikäryhmittäin 2020

Eniten yli 75-vuotiaita kuoli verenkiertoelinten sairauksiin, jotka aiheuttivat 37 prosenttia kuolemista. Verenkiertoelinten sairauksien osuus kuolemansyistä kasvaa iän mukana: 60–64-vuotiaista niihin kuoli neljännes ja yli 95-vuotiaista vajaa puolet (kuvio 2). Vastaavasti kasvainten osuus kuolemansyistä pienenee 70 ikävuoden jälkeen. Kasvainten osuus oli 65–69-vuotiailla kuolleilla 40 prosenttia ja yli 95-vuotiailla enää 6 prosenttia.

Dementian (mukaan lukien Alzheimerin tauti) merkitys kuolemansyynä on kasvanut viime vuosina selvästi. Vuonna 2020 dementia (ml. Alzheimerin tauti) oli selvästi yleisempi kuolemansyy ikääntyneillä kuin kasvaimet. Vuoden 2020 aikana dementiaan menehtyi kaikista 75 vuotta täyttäneistä kuolleista useampi kuin joka neljäs ja 95 vuotta täyttäneistä useampi kuin joka kolmas.

Vuonna 2020 itsemurhan tehneistä joka kymmenes oli 75 vuotta täyttänyt. Itsemurhien osuus ikääntyneiden kuolemansyistä oli kuitenkin hyvin pieni, alle 1 prosenttia. Kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten yli 65-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus ei poikennut EU-maiden keskiarvosta vuoden 2019 ennakkotietojen mukaan.

Covid-19-virusinfektioon kuolleiden osuus 75 vuotta täyttäneissä oli vähän yli 1 prosentin. Tapaturmaisesti kuolleiden osuus ikääntyneistä oli 3 prosenttia eli yli 1 100 henkilöä.

Lisätietoa eri ikäisten kuolemansyistä löytyy liitetaulukoista 1a-1c sekä tietokantatauluista.

Taulukko 3. Yli 75-vuotiaiden kuolemansyyrakenne 2020

54-luokkainen aikasarjaluokitus Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita % % %
Kuolleita yhteens ä 37 178 16 005 21 173 100 100 100
Verenkiertoelinten sairaudet 13 819 6 081 7 738 37 38 37
Dementia, Alzheimerin tauti 10 144 3 235 6 909 27 20 33
Kasvaimet 7 001 3 555 3 446 19 22 16
Hengityselinten sairaudet 1 112 704 408 3 4 2
Ruuansulatuselinten sairaudet (pl.
alkoholiperäiset sairaudet)
859 313 546 2 2 3
Covid-19 452 199 253 1 1 1
Alkoholiperäiset taudit ja
tapaturmainen alkoholimyrkytys
143 104 39 0 1 0
Tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset) 1 121 611 510 3 4 2
Itsemurhat 69 55 14 0 0 0
Muut kuolemansyyt 2 458 1 148 1 310 7 7 6

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 10.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2020, 1. Kuolemansyyt 2020 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.7.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_001_fi.html