Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

5. Tapaturmakuolleisuus väheni naisilla

Tyypillisiä kuolemaan johtaneita tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset, myrkytykset, kuljetustapaturmat sekä hukkumiset. Tässä tapaturmiin lasketaan mukaan kaikki muut myrkytykset lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, jotka on luokiteltu kansallisessa aikasarjaluokituksessa alkoholiperäisiin syihin.

Vuonna 2020 Suomessa menehtyi tapaturmaisesti yhteensä 2 200 henkilöä, mikä on lähes saman verran kuin edellisvuonna. Väestömäärään suhteutettu tapaturmakuolleisuus on vähentynyt vuodesta 2004 lähtien lähes yhtäjaksoisesti. Vuosina 2016–2018 kuolemaan johtaneissa tapaturmaluvuissa oli nähtävissä kasvua, mutta kasvu taittui vuonna 2019.

Vuonna 2020 tapaturmakuolleisuus pieneni lähes kaksi prosenttia vuodesta 2019. Miesten ja naisten kuolleisuus kehittyi kuitenkin vuoden aikana eri suuntiin. Miesten tapaturmakuolleisuus kasvoi edellisvuodesta kolme prosenttia, kun taas naisten kuolleisuus väheni yli yhdeksän prosenttia (kuvio 9). Tapaturmiin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta hukkumisissa ja myrkytyksissä (pl. alkoholimyrkytykset). Vähenemistä tapahtui kaatumisturmissa ja kylmyyteen liittyvissä paleltumiskuolemissa.

Tapaturmaisesti kuolleista kaksi kolmasosaa oli edelleen miehiä. Tapaturmat aiheuttivat neljä prosenttia kaikista kuolemista, miehillä viisi prosenttia ja naisilla kolme prosenttia.

Kuvio 9. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 1970–2020

Kuvio 9. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 1970–2020

Ikääntyneiden naisten kaatumisturmat vähentyivät

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma oli kaatuminen tai putoaminen. Niihin menehtyi vuoden 2020 aikana noin 1 150 ihmistä, mikä on yli puolet kaikista tapaturmakuolemista.

Kuolemaan johtaneista kaatumisista kaksi kolmasosaa tapahtui yli 80-vuotiaille. Kaatumisturmissa kuolleiden keski-ikä oli miehillä 82 vuotta ja naisilla 88 vuotta.

Vuonna 2020 kaatumisturmien määrä väheni edellisvuodesta noin kolmella prosentilla. Naisilla eritysesti yli 80-vuotiaiden naisten kaatumisturmat vähentyivät aiempaan verrattuna. Miesten kuolemaan johtaneet kaatumistapaturmat sitä vastoin lisääntyivät jonkin verran. Suhteutettuna elossa olevien määriin miehille tapahtui useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille.

Tapaturmaisia myrkytyksiä miehillä edellisvuotta enemmän

Tapaturmaisiin myrkytyksiin (pl. alkoholimyrkytykset) kuoli vuonna 2020 yhteensä 310 henkilöä, joista miehiä oli kolme neljästä. Vuoteen 2019 verrattuna myrkytyskuolemat lisääntyivät noin 30 henkilöllä. Tapaturmaisiin myrkytyskuolemiin menehtyneiden keski-ikä oli miehillä 34 vuotta ja naisilla 48 vuotta. Suurin osa tapaturmaisista myrkytyksistä on moniainemyrkytyksiä, joissa on mukana useita eri lääkeaineita sekä alkoholia ja/tai huumeita.

Yli puolet vuoden 2020 kuolemansyytilaston tapaturmaisista myrkytyskuolemista oli EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen EMCDDA:n määritelmän mukaisia huumausainekuolemia. Ne myrkytystapaturmat, jotka eivät ole EMCDDA:n määritelmän mukaisia huumausainekuolemia, aiheutuivat lähinnä rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden (esim. bentsodiatsepiineja) yliannostuksesta.

Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat olivat kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumiset) menehtyneitä oli vuonna 2020 kaikkiaan 225. Kuolleiden määrä on 16 enemmän kuin vuonna 2019. Kuljetustapaturmissa kuolleisiin ei tilastoida liikenteessä itsemurhan tehneitä tai sairaskohtaukseen kuolleita.

Hukkuneiden määrä kasvoi vuodesta 2019

Vuonna 2020 hukkui tapaturmaisesti yhteensä 151 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkuneita oli 23. Hukkuneiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Vuonna 2019 hukkuneita oli 132. Hukkuneista suurin osa, kahdeksan kymmenestä, oli miehiä. Hukkuneista oli 65 vuotta täyttäneitä yli puolet.

Lasten hukkumiskuolemat vähenivät edellisvuodesta. Alle 15-vuotiaita hukkuneita (ml. vesiliikenteessä hukkuneet) oli viisi, kun edellisenä vuonna määrä oli kahdeksan. Hukkumiskuolemat ovat vähentyneet 2000-luvun alusta, jolloin hukkuneita oli noin 200 vuodessa (kuvio 10). Hukkumistapaturmiin luetaan veteen ja jäihin putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Jäihin vajoamalla kuolleiden jalankulkijoiden määrä kasvoi edellisvuoden 7 henkilöstä 26 henkilöön vuonna 2020.

Vuonna 2020 tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleita oli 42, kun edellisenä vuonna kuolleita oli 48. Uhreista suurin osa, kaksi kolmesta, oli miehiä. Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleisiin ei tilastoida tahallisesti sytytetyissä tulipaloissa kuolleita. Lisäksi saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 51 (2019:48 kuollutta). Kylmyyteen tapaturmaisesti menehtyneitä oli 46, mikä on puolet vähemmän kuin vuonna 2019.

Eläinten aiheuttamat tapaturmaiset kuolemat ovat Suomessa harvinaisia. Niihin menehtyi vuonna 2020 viisi ihmistä. Tapaturmat aiheuttaneet eläimet olivat hirvi, hevonen ja koira. Eläinten aiheuttamiin tapaturmiin on viimeisen kymmenen vuoden aikana kuollut vuosittain keskimäärin 9 ihmistä. Eniten kuolemaan johtaneita tapaturmia kymmenen vuoden aikana on aiheuttanut hirvi (21 kuolemaa), koira (20), hevonen (18) ja ampiainen (18).

Kuvio 10. Hukkumistapaturmissa kuolleet 1996–2020

Kuvio 10. Hukkumistapaturmissa kuolleet 1996–2020

Päihteet mukana joka kuudennessa tapaturmakuolemassa

Henkilön päihtymyksellä oli osuutta noin joka kuudenteen tapaturmakuolemaan. Päihtyneiden osuus tapaturmakuolleista on pienentynyt 2000-luvulla. Vuonna 2020 tapaturmaisesti kuolleista oli päihteiden vaikutuksen alaisena tapaturmahetkellä 16 prosenttia, mikä on saman verran kuin edellisvuonna.

Vuonna 2020 tapaturmaisesti kuolleista päihtyneitä oli yhteensä 312 henkilöä, joista alkoholipäihtyneitä oli suurin osa, 277 henkilöä. Lisäksi 35 henkilöä oli useamman erilaisen päihteen (huume/lääke/alkoholi) vaikutuksen alaisena (liitetaulukko 2).

Vuonna 2020 yleisintä tapaturmahetken päihtymys oli saunan kuumuuteen ja tulipaloissa kuolleilla. Heistä lähes puolet oli päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena. Myös hukkuneista, ruokaan tukehtuneista ja ulkona kylmyyteen kuolleista vähintään joka kolmas oli ollut päihtyneenä tapaturman tapahtumahetkellä. Kuljetusturmissa tapaturmaisesti kuolleista oli 29 prosenttia päihtynyt tapahtumahetkellä, kun edellisvuonna osuus oli ollut alle neljännes. Sen sijaan kuolemaan johtaneissa kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 80-vuotiaille, päihteiden vaikutuksen alaisena oli vähemmän kuin joka kymmenes.

Kuolemansyytilastossa päihtymys on määritelty kuolintodistukselta. Luvuissa ovat mukana alkoholipäihtymyksen lisäksi myös huume- ja lääkepäihtymykset. Luvut eivät sisällä tapaturmaisia alkoholi-, lääke- ja huumemyrkytyksiä.


Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Kati Taskinen 029 551 3648, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 10.12.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2020, 5. Tapaturmakuolleisuus väheni naisilla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.7.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_kat_005_fi.html