Tiedosta tulevaisuus -podcast: Tiedonhaku ja hyvät tiedonlähteet

Tunnusmusiikki soi

Tero Kekki: Tietoa on nyky-yhteiskunnassa entistä enemmän ja helpommin tarjolla, mutta samaan aikaan liikkeellä on myös aiempaa enemmän väärää tietoa. Tilastotieto sinänsä ei äkkiseltään kuulosta kovinkaan seksikkäältä aiheelta, mutta se kätkee kuitenkin sisälleen paljon mielenkiintoisia havaintoja meistä ja meidän tavastamme elää. Miten tämä tieto saadaan kaikkien ulottuville niin, että se on mahdollisimman ymmärrettävää? Siitä me puhumme nyt.

Tunnusmusiikki soi

Tero Kekki: Tämä on tilastokeskuksen Tiedosta tulevaisuus -podcast, jossa puhutaan tiedon hausta, tilastoinnista ja tiedon visualisoinnista. Minä olen Tero Kekki, tervetuloa mukaan.

Tunnusmusiikki soi

Tero Kekki: Tärkeintä ei ole tietää, vaan tietää, mistä tieto löytyy, opetti minulle edesmennyt isäni ollessani pikkupoika ja se on jäänyt vahvasti mieleeni. Tilastokeskuksen tietoasiantuntija Katriina Tiainen, pitääkö isäni oppi edelleen paikkansa?

Katriina Tiainen: Kyllä pitää ja jopa ehkä enemmän kuin sinun isän aikoihin. Eli meillä on kaikenlaisen tiedon määrä maailmassa lisääntynyt aivan hirveästi tässä lähivuosikymmeninä, mutta sitten siellä joukossa on myös hirvittävän paljon kaikenlaista väärää tietoa ja kaikkea muuta turhaa. Sen takia tallainen hyvien tietolähteiden tuntemus on äärimmäisen tärkeää maailmassa.

Tero Kekki: Mistä sitä tietoa sitten kannattaa oikein lähteä hakemaan?

Katriina Tiainen: No jos on kyse jostain sellaisesta yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta, niin todennäköisesti joku virasto Suomessa tuottaa siitä tilastoa, jolloin kannattaa aloittaa Tilastokeskuksen sivuilta. Meillä on koottu sinne näitä Suomen virallisia tilastoja. Tällaisia on esimerkiksi väestötilastot tai koulutukseen liittyvät tilastot, tai vaikka rikollisuuteen liittyvät tilastot.

Tero Kekki: Onko sitten vääriä paikkoja etsiä tietoa?

Katriina Tiainen: No en lähtisi sanomaan että on vääriä paikkoja, mutta on parempia ja on huonompia paikkoja, mistä tietoja voi lähteä hakemaan.

Tero Kekki: No nykyään on varmaan aika tavallista että tietoa haetaan hakukoneiden avulla ja hakukoneiden kautta. Mitä hyviä puolia siinä on tai liittyykö siihen jotakin ongelmia?

Katriina Tiainen: On hirveän tehokas ja näppärä ja nopea tapa hakea tietoa aloittaa googlaamalla silloin, kun tietää mitä hakee ja suurin piirtein että mistä sitä tietoa hakee. Esimerkiksi tiedän, että Tilastokeskus tuottaa tietoa kesämökeistä, niin voin vain googlata että ”tilastokeskus kesämökit” ja pääsen aika nopeasti sitten sinne oikean tiedon pariin. Ongelmana on toki se, että nämä hakukoneet ei löydä ihan sinne meidän virastotietokantoihin asti, eli sellaiset yksityiskohtaiset tiedot pitää sitten kuitenkin edelleen navigoida siellä meidän sivuilla tai jonkun muun tiedontuottajan sivuilla. Ja toinen hakukoneiden ongelma on se, että niissä on ne tietyt algoritmit minkä avulla ne toimii. Ne toimii miten ne sattuu toimimaan, eli sieltä saattaa tulla myös niitä huonompiakin lähteitä tai paikkoja ja tietoa mukaan. Silloin hyvä käsitys niistä hyvistä lähteistä auttaa.

Tero Kekki: Voidaanko sanoa että tiedon haku on yksi tämmöinen peruskansalaistaito?

Katriina Tiainen: Kyllä voidaan ehdottomasti sanoa. Eiköhän me kaikki haluta elää sellaisessa yhteiskunnassa, missä päätöksenteko pohjautuu luotettavaan ja perusteltuun tietoon. Jos ei ole hyviä tiedonhaun tai tiedon tulkinnan taitoja, ei oikein pysty arvioimaan toteutuuko tämä tavoite. Ja silloin ne omat vaikuttamismahdollisuudetkin yhteiskunnassa jää aika pieniksi.

Tero Kekki: No miten sitten suu pannaan jos sitä haluttua tietoa ei kerta kaikkiaan mistään löydy?

Katriina Tiainen: No ihan kaikesta valitettavasti ei vielä tilastoja ole vielä tehty, mutta sitten tilastotiedonhaussa kannattaa muistaa että pohjimmiltaan tilastotietohaku on aina sen parhaan mahdollisen tiedon etsimistä. Jos yrittää ja yrittää eikä löydä niin sitten voi vähän miettiä sitä, että pitäisikö sitä omaa kysymystä miettiä vähän yleisemmällä tasolla tai sitten ihan uudelta kantilta. Se voi joskus auttaa, että jos ei vaikka löydy että kuinka monta kertakäyttölautasta suomalaiset käyttää vuodessa, niin sitä ei välttämättä kukaan tai mikään taho tilastoi. Mutta toisaalta me tilastoidaan sitä, että kuinka paljon niitä tuotetaan tai kuinka paljon niitä viedään Suomesta ulos ja kuinka paljon niitä tuodaan Suomeen. Näistä voidaan sitten laskea se suurin piirteinen arvio siitä, että kuinka paljon kertakäyttölautasia käytetään.

Tero Kekki: Eli siinä tarvitaan vähän luovuutta myöskin tiedon hakijalta

Katriina Tiainen: Kyllä!

Tero Kekki: Hyvä hyvä. Tuntuu kuitenkin siltä, että maailma on väärällään väärää tietoa. Mistä sitä voi ihminen tietää, että on oikean tiedon lähteellä kun sitä tietoa hakee?

Katriina Tiainen: No silloin se käsitys niistä hyvistä lähteistä on ihan ensiarvoisen tärkeää. Että jos on jossain Suomen virallisen tilastontuottajan sivuilla niin silloin voi olla melko varma, että on aika hyvien lähteiden äärellä. Mutta sitten taas jos on jossain muualla niin siellä täytyykin sitten osata arvioida sitä tiedon luotettavuutta ihan itse. Pitää miettiä sitä, että missä se tieto on julkaistu, että voiko sillä tiedon jakajalla olla vaikka joku oma lehmä siinä ojassa vai onko se puolueeton toimija. Ja onko sitä tietoa tulkittu siellä oikein ja että onko siellä merkitty sen tiedon lähteet ja löytyykö ne samat tiedot alkuperäislähteestä. Se vaatii sitten tallaista työstöä se muilta ja muista paikoista otetun tiedon tulkitseminen.

Tero Kekki: Hyvä. Mutta tähän loppuun sanon sinulle vielä kolme lyhyttä lausetta tai sanaa. Kerro mitä niistä sinulle tulee välittömästi mieleen. Oletko valmis?

Katriina Tiainen: Joo

Tero Kekki: Medialukutaito

Katriina Tiainen: No se on äärimmäisen tärkeä kansalaistaito.

Tero Kekki: Jodel

Katriina Tiainen: Se on täynnä ihan kaikkea, hyvässä ja pahassa. (naurahdus)

Tero Kekki: Otavan suuri tietosanakirja

Katriina Tiainen: No se on varmaan aikanansa ollut aivan mahtava tiedon aarrearkku.

Tero Kekki: Kiitoksia! Haluatko tähän loppuun vielä kenties kertoa jotakin vinkkejä niille, jotka Tilasto-olympialaisiin haluaisi osallistua?

Katriina Tiainen: Olkaa uteliaita. Aina kun näette jotain tietoa niin miettikää mistä se on kotoisin ja onko se luotettavaa ja mistä lähteestä se on peräisin. Kyseenalaistakaa paljon.

Tunnusmusiikki soi

Tero Kekki: Lokakuussa alkaa ilmoittautuminen neljänsiin Tilasto-olympialaisiin. Kyseessä on eurooppalainen tilastokilpailu, jonka järjestää EU:n tilastovirasto Eurostat.  Edellisen kerran yli 17 000 opiskelijaa osallistui kisoihin ja tänäkin vuonna mukana on 16 Euroopan maata. Kilpailu on tarkoitettu nuorille ja siihen voivat osallistua kaikki yläkoulussa, lukiossa tai toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret. Nyt on Suomen nuorilla mahdollisuus osoittaa, millaisista tilasto-osaajia meiltä löytyy.

Tunnusmusiikki soi

 

Päivitetty 20.10.2020