Tilastolive: Kansantalouden ja julkisen talouden kehitys 2023
15.3.2024 lähetyksen tekstiversio
Elina Somervuori: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin Kalasatamasta. Tänään olemme julkaisseet uudet tiedot kansantalouden tilinpidosta ja julkisesta taloudesta vuodelta 2023. Tuoreista luvuista ja niiden kehityksestä ovat keskustelemassa kanssani yliaktuaarit Tapio Kuusisto, Natael Kivari ja Elina Ikola. Tervetuloa studioon Tapio, Natael ja Elina.
Helmikuun lopulla julkaistujen tietojen mukaan Suomen kansantalous painui taantumaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla, ja koko viime vuoden bruttokansantuote supistui yhden prosentin edellisvuodesta. Tänään julkaistut tiedot täydentävät kokonaiskuvaa vuodesta 2023. Tapio, mitä uutta taloudesta voidaan sanoa tänään julkaistujen tietojen perusteella?
Tapio Kuusisto: Tosiaan tuotannon näkökulmasta vuosi 2023 oli varsin synkkä. Erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa nähtiin laskua, mutta kotitalouksien osalta vuosi oli itse asiassa vähän eri näköinen. Eli itseasiassa vuosi 2022 oli synkempi kotitalouksien näkökulmasta kuin vuosi 2023. Silloin vuonna 2022 hintataso oli noussut niin voimakkaasti, että ihmisillä meni entistä enemmän rahaa yksityiseen kulutukseen, ja sitten kotitalouksien tulot eivät pysyneet perässä ja kotitalouksien säästö jäi pari miljardia alijäämäiseksi. Nyt sitten vuonna 2023 tämä tilanne hieman helpottui ja itse asiassa kotitalouksien osalta nähtiin myös positiivisia lukuja.
Elina Somervuori: Kerro vähän, että mitä nämä positiiviset muutokset olivat?
Tapio Kuusisto: Ensimmäisenä voi mainita tällaisen yksittäisen asian, joka liittyy veroihin eli verrattuna palkkoihin ja yksityiseen kulutukseen, niin arvonlisävero, jota kotitaloudet maksoivat, kasvoi hitaampaa tahtia. Tämä liittyy siihen, että kotitaloudet saivat energiaan liittyvän väliaikaisen alennuksen. Toinen asia mikä paransi kotitalouksien tilannetta, oli se, että palkat olivat kasvussa ja samaan aikaan inflaatio laski. Eli vuoden 2023 aikana alkuvuodesta inflaatio oli vielä korkea, mutta sitten vuoden kuluessa, kun inflaatio laski ja palkankorotukset tulivat mukaan, niin itseasiassa kotitalouksien reaalipalkka kääntyi nousuun.
Kolmas asia, mikä kotitalouksien kannalta oli positiivista, oli että kotitalouksien saamat maksetut eläkkeet olivat peräti 8 prosentin kasvussa. Se osittain selittyy sillä, että eläkeläisten määrä on kasvanut, mutta ennen kaikkea sekin itse asiassa liittyy tähän kasvaneeseen hintatasoon vuonna 2022. Nyt sitä vuoden 2023 eläkepottia korotettiin leikatulla indekseillä, johon vaikuttaa toisaalta hintojen nousu ja palkkojen kehitys. Kun hintojen nousu on ollut korkeata silloin vuonna 2022, niin nyt vuoden 2023 osalta tätä tilannetta korjattiin sitten korottamalla näitä eläkkeitä.
Elina Somervuori: Entä millaisia negatiivisia muutoksia kotitaloudet kohtasivat?
Tapio Kuusisto: Korkojen vaikutushan näkyy vähän viiveellä kotitalouksille. Siellä on tyypillisesti kotitalouksilla kahdentoista kuukauden euribor lainan koroissa ja nyt sitten vuoden 2023 aikana korkomenot alkoivat näkymään täysimääräisesti. Kotitalouksien maksamat korkomenot kasvoivat tosi voimakkaasti vuonna 2023, mikä sitten tietysti vaikutti kotitalouksien tilanteeseen. Sitten vielä toinen asia mikä on tärkeää huomata, on se, että vaikka reaalipalkat nyt vähän kohenivatkin vuoden 2023 loppupuolella, niin se reaalipalkkojen lasku, jota me olemme nähneet viimeisen muutaman vuoden aikana, on ollut tosi voimakas. Ja nyt pieni koheneminen ei kuitenkaan ole paikannut sitä pudotusta mikä nähtiin aikaisemmin.
Elina Somervuori: Natael, Tapio mainitsi korkojen nousun. Miten rahoituslaitokset pärjäsivät vuonna 2023?
Natael Kivari: Pankkien osalta vuosi 2023 oli erityisen hyvä eli pankkien korkokate vahvistui selvästi. Korkokate lasketaan pankkien lainoista saatujen ja talletukselle maksettavien korkojen erotuksena. Ja kun talletusten korot nousivat selvästi hitaammin kuin viitekorot, niin erotus maksettujen ja saatujen korkojen välillä suurenee. Eli voidaan sanoa, että pankit olivat vuoden 2023 todellisia voittajia ja tämä näkyy myös sektorin ylijäämässä, joka oli selvästi ylijäämäinen.
Elina Somervuori: Vuosi 2023 oli rahoituslaitosten osalta siis tosi positiivinen. Miten yrityssektorilla meni?
Natael Kivari: Jos katsomme yrityssektorin voittoja, niin ne kyllä supistuivat vuodentakaisesta. Tapio mainitsee, että kotitalouksien palkat olivat kasvussa ja tämä näkyy yrityssektorin menopuolella eli kuluissa. Ja kun maksetut palkat kasvoivat suhteessa enemmän kuin sektorin arvonlisäys, niin voitot pienenivät. Myös kohonneet korkokustannukset kurittivat yrityssektoria ja erityisesti nousseet korot heikensivät uudisrakentamista.
Vaikka toisaalta me näimme kyllä yrityssektorin rahoitustuottojen kasvua, niin tämä kasvu ei kompensoinut yrityssektorin rahoitusmenojen kasvua. Sektorin ensitulo eli tulos kun huomioidaan rahoituserien muutokset, supistui edellisvuodesta. Yksi merkittävä muutos, mikä nähtiin nyt vuonna 2023 yrityssektorilla, oli itseasiassa varastojen muutokset. Vuonna 2022 varastot paisuvat suuriksi varautumisen ja energiakriisin seurauksena.
Nyt vuonna 2023 me nähdään, että näitä varastoja on purettu pois ja varastojen purku voi olla yksi selittävä tekijä tehdasteollisuuden heikolle kehitykselle. Supistuneilla varastoilla oli merkittävä positiivinen vaikutus sektorin ylijäämään. Eli vaikka yrityssektorin voitot ja ensitulo supistuivat, niin sektori jäi silti ylijäämäiseksi vuonna 2023.
Elina Somervuori: Elina, miltä vuosi 2023 näytti julkisen talouden näkökulmasta?
Elina Ikola: Talouskasvun vaimeneminen ja kohonnut hintataso näkyy myös julkisessa taloudessa. Viime vuonnahan julkisyhteisöjen alijäämä supistui reippaasti, mutta nyt sitten tänä vuonna palattiin lähemmäs koronavuosien tasoa ja julkisyhteisöjen alijäämä oli seitsemän miljardia euroa 2023, kun vuonna 2022 se oli kaksi miljardia euroa ja suhteessa bruttokansantuotteeseen se oli 2,7 prosenttia.
Julkisyhteisöjen alasektoreista paikallishallinnon ja valtion alijäämä kasvoi reilusti. Näiden yhteenlaskettu alijäämä oli 11 miljardia euroa ja näillä sektoreilla tapahtuu merkittäviä muutoksia vuonna 2023 kun, sote toimintojen ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Työeläkelaitosten ylijäämä oli suunnilleen edellisen vuoden tasolla eli se oli noin kolme miljardia euroa. Ja siellä nämä Tapionkin mainitsemat indeksikorotukset eläkkeiden indeksikorotukset nostivat maksettuja eläkkeitä, mutta toisaalta sitten saadut omaisuustulot ja eläkemaksujen kasvu kompensoi tilannetta.
Muilla sosiaalirahastoilla tilanne oli poikkeuksellisen ylijäämäsiä, eli tähän vaikutti ennen kaikkea maksu saaduissa sosiaaliturvamaksuissa, jonka taustalla on sairausvakuutusmaksuprosenttien korotus tai kohonnut taso ja näiden perusteella maksujen perusteella oleva palkkasumman kasvu.
Elina Somervuori: Millaisia syitä alijäämän kasvun taustalla oli?
Elina Ikola: Siellä oli monia syitä, mutta isossa kuvassa tilanne oli se, että julkisyhteisöjen tulot kasvoivat tosi vaimeasti tai tosi niukasti, mutta menot kasvoivat paljon. Ja jos katsotaan verotuloja ja pakollisia sosiaaliturvamaksuja, niin tulo- ja pääomaverot kasvoivat aika maltillisesti ja sitten tavaroista ja palveluista maksettujen verojen kertymä laski vajaalla miljardilla eurolla.
Elina Somervuori: Miten korkojen nousu näkyy julkisessa taloudessa?
Elina Ikola: Ehkä minä vielä sen verran kerron tuosta, että menopuolella kulutusmenoja lisäsi erityisesti palkkojen muiden kustannusten kasvu. Ja tämä näkyy erityisesti paikallishallinnossa ja joissa kulutusmenot tai julkisten palvelujen tuottamiseen käytetty rahasumma kasvoi yli neljällä miljardilla eurolla.
Elina Somervuori: Siirrytäänkö sitten korkoihin.
Elina Ikola: Sitten voidaan siirtyä korkoihin eli kokonaisuudessaan julkisyhteisöjen maksamat korot kasvoivat hiukan saatuja vähemmän. Tämä johtuu työeläkelaitosten saamien korkojen kasvusta. Valtiolla nettokorkomenot kasvoi noin 300 miljoonaa euroa. Ja tässä yhteydessä on ehkä hyvä mainita, että kansantalouden tilinpidon korkokäsitys eroaa jonkin verran liikekirjanpidon korkokäsityksestä. Kansantalouden tilinpidossa korkojen swap-järjestelystä seuraavia maksuvirtoja ei kirjata tuloihin tai menoihin. Nyt sitten vuonna 2023 valtion korkomenot kasvoivat loivemmin ennen swappia kun swappien jälkeen. Tämä selittää eroa kansantalouden tilinpidon korkomenojen ja valtion liikekirjanpidon korkomenojen välillä.
Elina Somervuori: Miten alijäämä näkyy julkisyhteisöjen velkaantumisessa?
Elina Ikola: Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu nimellishintainen bruttovelka kasvoi vajaalla neljällätoista miljardilla eurolla vuodesta 2022. Ja suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteisöjen EDP-velka oli 75,8 prosenttia.
Elina Somervuori: Suomen talouden pidempiaikaisesta kehityksestä on puhuttu paljon viime aikoina. Miltä tilanne näyttää kokonaistuotannon suhteen Tapio?
Tapio Kuusisto: Nyt kun saatiin mukaan vielä vuoden 2023 pudotus, niin nyt itse asiassa bruttokansantuote asukasta kohden viitevuoden 2015 hinnoin eli siis hintakorjattuna, tippui taas vuoden 2008 tasoa alemmalle tasolle. Eli tarkoittaa sitä, että bruttokansantuote asukasta kohden ei ole kasvanut viiteentoista vuoteen, vaan itseasiassa se on nyt vähän alemmalla tasolla kuin mitä se oli silloin finanssikriisin aikaan.
Elina Somervuori: Mistä tämä talouden pidempiaikainen heikko kehitys johtuu?
Tapio Kuusisto: Tähän on useampi selittävä tekijä. Yksi semmoinen keskeinen asia, joka selittää tämmöistä aika erikoistakin tilannetta verrattuna muihin maihin on se, että sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa on ollut merkittävä rakennemuutos. Eli vielä silloin finanssikriisin aikaan puhelinten vienti oli keskeinen korkean arvonlisäyksen osa Suomen taloutta. Ja sitten finanssikriisin jälkeen puhelinvienti poistui kokonaan aika nopeastikin muutamassa vuodessa, samaan aikaan kun muuten talous oli kääntynyt kasvuun sekä Euroopassa että Suomessa. Suomen osalta kasvu osittain peittyy, kun katsotaan kokonaistasoa. Sen takia samaan aikaan täällä puhelimeen liittyvää arvonlisäystä poistui.
Toinen asia mikä selittää pidemmän aikavälin heikkoa kehitystä, on väestön ikääntyminen. Vaikka nyt työllisyystilanne oli edelleen vuonna 2023 melko hyvä, niin siellä on kuitenkin koko ajan käynnissä muutos, jossa työikäisen väestön määrä laskee ja samaan aikaan eläkeläisten määrä kasvaa. Ja tämä tietysti osaltaan sitten vaikuttaa hidastavasti talouskasvuun, kun työikäisen väestön määrä laskee. Tämä sitten osaltaan vaikuttaa myös niin, että eläkeläisten määrä taas kasvaa, niin sitten julkisen talouden hoivamenot ja terveyteen liittyvät menot kasvavat.
Elina Somervuori: Elina, miltä tämä pidempiaikainen kehitys näyttää julkisen talouden näkökulmasta?
Elina Ikonen: Nämä Tapion mainitsemat väestön ikääntyminen ja vaimea talouskasvu näkyvät myös julkisessa taloudessa. Julkinen talous tai julkinen sektori on ollut viimeisen viidentoista vuoden aikana alijäämäinen ja velkasuhde on kasvanut huomattavasti. Velkasuhde kääntyi kasvuun vuoden 2008 finanssikriisin aikoihin.
Elina Somervuori: Tarkoittaako julkisen talouden alijäämä, että Suomi velkaantuu, Natael?
Natael Kivari: Ainoastaan julkisen talouden alijäämää katsomalla ei välttämättä saada kokonaiskuvaa. On myös hyödyllistä tarkastella esimerkiksi vaihtotasetta paremman kokonaiskuvan saamiseksi. Vaihtotase kuvaa kansantalouden ulkoista tasapainoa ja Suomen vaihtotase on ollut kylläkin pitkään alijäämäinen poikkeusvuosia 2020 ja 2021 lukuun ottamatta. Myös vuonna 2023 vaihtotase jäi alijäämäiseksi, mutta alijäämä pieneni merkittävästi edellisvuodesta. Vuoden 2023 vaihtotaseessa on muutama kehityslinja eli toisaalta palvelujen nettovienti supistui, mikä huononsi vaihtotasetta, mutta sitten kauppatase koheni merkittävästi, mikä taas paransi vaihtotasetta. Kauppataseen kohentumisen taustalla on energian tuonnin arvon lasku. Myös kasvaneella korkokustannuksilla oli vaikutuksia vaihtotaseeseen ja nämä vaikutukset olivat negatiivisia.
Eli ulkomaille maksetut omaisuusmenot kasvoivat enemmän kuin ulkomailta saadut omaisuustulot, mikä heikensi vaihtotasetta. Eli näiden tekijöiden yhteissummasta vaihtotase jäi alijäämäiseksi vuonna 2023.
Elina Somervuori: Kiitos Natael. Kiitos oikein paljon keskustelusta Tapio Kuusisto, Natael Kivari ja Elina Ikola. Kiitos myös katsojille ja mukavaa päivänjatkoa kaikille!