Tilastolive: Suuri energiakeskustelu
8.9.2022 Lähetyksen tekstiversio
Alkutunnuksessa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus, Tilastolive.
Matti: Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa Tilastoliveen suureen energiakeskusteluun. Tämä on suora lähetys Tilastokeskuksesta Helsingin kalasatamasta. Sähkön hinta ja energian riittävyys ovat nyt kaikkien huulilla, energiamarkkinat ovat sekaisin ja kotitalouksien sähkölaskut ovat vaarassa karata käsistä. Jäätyvätkö torpat talvella, kun energiaruuvi kiristyy entisestään. Pelastaako Olkiluoto vai onko edessä paluu fossiilisiin polttoaineisiin.
Millä Venäjän tuontia voidaan paikata? Minun nimeni on Matti Paavonen ja minun kanssani ovat monista muista energia-asioista keskustelemassa yliaktuaarit Virve Rouhiainen ja Ville Maljanen. Hyvää huomenta. Tervetuloa studioon.
Matti: Kertokaapas mulle nyt onko niin, että niin paljon Keski-Euroopan sähköntuotannosta olisi rakennettu Siperiasta virtaavan maakaasun varaan. Kun Venäjä kiristää energiaruuveja, niin koko Euroopan sähkömarkkinat menevät sekaisin.
Ville: Kyllä se periaatteessa noin on, että tietysti lisäksi maakaasua käytetään myös paljon Keski- Euroopassa lämmitykseen ja sitten myös teollisuus käyttää maakaasua. Kun maakaasusta on niukkuutta ja maakaasusta tehdään sähköä, se nostaa sähkön hintaa.
Virve: Juu, tähän vaikuttaa nimenomaan se, että sähkömarkkinoilla nykyään hinta määräytyy sen kalleimman tuotantomuodon mukaan, joka tällä hetkellä Keski-Euroopassa on maakaasu.
Matti: Eli kaasua tarvitaan joka tapauksessa mm. kemian teollisuuteen ja sitten tarvitaan asuntojen lämmitykseen, jolloinka kysyntä ei jousta alaspäin. Koko ajan tarvitaan tietty määrä kaasua ja kun sitä ei tulekaan niin paljon, silloin se sähköntuotannossa hinta nousee hirveän korkeaksi.
Ville: Joo, se on niin kuin kysynnän ja tarjonnan laki tässä, enemmän olisi kysyntää, kun tarjontaa tällä hetkellä. Sen takia hinta on koko ajan korkealla.
Matti: No, energia on muutakin kuin kaasua ja sähköä. Mitä energiaa Suomessa käytetään ja miten paljon?
Ville: Suomessa käytetään aika paljon energiaa niin kuin ylipäätänsä, täällä on paljon kylmää ja lämmitykseen tarvitaan paljon. Kaukolämpöä tehdään esim. puupolttoaineilla ja toki myös sitten energiaa käytetään ihan autoissa liikenne polttonesteissä elikkä se kuluttaa energiaa. Paljon energiankulutusta on muilla, kun sähkö ja maakaasu.
Virve: Suomessa on maakaasun rooli on energiapaletissa hyvin pieni, että se on hyvä muistaa. Suhteessa me ollaan paljon helpommassa tilanteessa kuin Keski-Eurooppa.
Matti: Mutta sitten meille tulee ne heijastusvaikutukset siitä, kun maakaasu on vähissä tai kaasu on vähissä Keski-Euroopassa, sitten se nostaa sähkön hintaa ja se heijastuu sitten aikanaan meillekin.
Virve: Juuri näin se toimii.
Matti: Siellä on sitten yritykset, kotitalouden ja sitten on liikenne merkittäviä. Kuinka suuren osan energiasta kuluttaa kotitaloudet?
Virve: Kotitalouksien osuus energiankulutuksesta on sellainen parikymmentä prosenttia.
Matti: Ja sitten siihen päälle kotitalouden liikenne.
Virve: Joo liikenne siihen tulee vielä sitten energiat tilastoissa niin kotitalouksien liikennepolttoaineiden käyttö on siellä liikenteen puolella. Eli tässä tilastojen käsitteet hieman vaihtelevat.
Matti: No mulla on mahdollisuus siis kysyä kaikki mitä olen aina halunnut kysyä energiamarkkinoista ja aion tämän hyödyntää.
Mistä Suomessa käytetty energia tulee?
Ville: No paljon tuodaan tietysti ulkomailta, mutta toki meillä on omaakin tuotantoa, että just mainitut nämä puupolttoaineet on Suomessa niin kuin tällä hetkellä kaikkein suurin energialähde. Sitten on kotimaista polttoaineita, on myös turve. Ydinvoimaan meillä on suht paljon, sillä tehdään siis sähköä vaan sitten lisäksi tuodaan. Tietysti fossiiliset polttoaineet kaikki tuodaan ulkomailta elikkä siihen sisältyy maakaasu, kivihiili ja sitten mitäs vielä olikaan öljy.
Matti: Öljy.
Ville: Totta kai se oli se toiseksi merkittävin, meinasi unohtua ihan täysin. Suomeenhan tuodaan paljon öljyä niistä myös hyvin paljon lähtee Suomesta heti laivalla eteenpäin. Suomi jatkojalostaa näitä öljytuotteitansa.
Matti: Aivan, öljyn merkitystä nostaa se, että me tuodaan öljyä aikaisemmin merkittävästi Venäjältä ja sitten viedään sitä eteenpäin jalostettuna, jolloin itse asiassa niin kun se ei ole Suomen lopputuotekysyntää.
Ville: Se ei ole sitä.
Matti: Vesi ja tuuli.
Ville: Vesi ja tuuli toki on. On myös niin kuin ihan merkittäviä, tietysti koko ajan kasvamassa, että niin kuin tuulivoiman käyttö, että vesi pysyy suht vakiona. Se ei tietysti energiankäytöstä ole ihan hirveän paljon, mutta sähköstä se tuulivoima alkaa olemaan jo ihan merkittävä siivu.
Matti: Olemmeko me energiaa omavaraisia ja jos ei niin missä tilanteessa ei?
Ville: Ei olla energian omavaraisia. Suomi tosiaan niin kuin sanoin tuo paljon energiaa ulkomailta eli tämä ei ole mahdollista Suomessa tällä hetkellä. Suomi ei pysty niitä fossiilisia polttoaineita tuottamaan ja sähköistäkin tuodaan merkittävä osa kuitenkin muista maista ja se tietysti korostuu niin kuin talvella tämä sähkö.
Sähkön tuonti että, että silloin pitää saada naapurilta sähköä, että Suomessa ei sitä tuotantoa itsellä niin paljon ole tällä hetkellä.
Matti: Eli meidän ei kannata elätellä ajatuksia siitä, että oltaisiin saari vaan kannattaa tukeutua naapureihin ja muodostaa yhteisiä markkinoita.
Virve: Kyllä näin on, koska siinä on myös sellainen, että jos me ajatellaan sähköä, joka on näistä energiatuotteista vaikeimmin varastoitava siihen ei oikeastaan taloudellisesti edullisia tekniikoita tällä hetkellä ole. Kulutuksen ja tuotannon pitää olla tasapainossa ja koska laitokset aina silloin tällöin vikaantuu niin, jos tavallaan se vikaantumisriski jaetaan suuremmalle porukalle, niin se tulee edullisemmaksi. Sitten myös, jos tämmöisissä sähköjärjestelmissä on eroa kuten Pohjoismaissa Norjassa on paljon vesivoimaa, mutta heillä on kuivina vuosina niin vaikeuksia saada sähkön tuotettua riittävästi sähköä omiin tarpeisiinsa.
Toisaalta on se vesivoima niin pystyy tuottamaan paljon tehoa ja sitten taas nämä Suomi ja Tanska, jotka ovat tämmöisiä maita, joissa on paljon lämpövoima niin täällä pystytään sitten usein tuottamaan se energia, mutta tehosta voi olla pulaa eli tämmöisten systeemien yhteiskäyttöisyys on kaikille edullista.
Matti: Mitä isompi kokonaisuus, sitten toimintavarmempi. Tuossa mainitsit siis no paljon tärkeitä asioita, mutta sähkön varastointi eli tosiaan, kun me nyt halutaan tässä, että valot toimivat ja kännykät saadaan ladattua niin silloin jossain se sähkö pitää tuottaa samalla samaan aikaan kun me sitä kulutetaan.
Ei ole missään valtavia akusto, jonne sitä sähköä voitaisiin varastoida. Ilmeisesti ainoa keino varastoida ne niin kuin järkevästi, on käytännössä vesivoima eli sinne patoaltaisiin voi varastoida vettä.
Virve: Patoaltaisiin voi varastoida vettä.
Ville: Joo nyt toki nyt sitten Keski-Euroopassa on käytössä jonkin verran tämmöistä pumppuvoimaa, että halvan sähkön aikana vesi pumpataan sinne niihin altaisiin ja ajetaan sitten pois kun tuota kalliimpaa sähköä ja tämmöistäkin Suomeen ollaan nyt suunniteltu kun sähköhinnat on niin paljon noussut, niin näiden hankkeiden kannattavuus tietysti nousee.
Matti: Ja Norjassahan on paljon vesivoimaa, jotenka Norja voi ikään kuin toimia tämmöisenä pohjoismaisten markkinoiden sähkövarastona.
Virve: Joo tämä on se tilanne tällä hetkellä Norja taitaa toimia laajemminkin sähkövaraston, koska sieltä viedään sähköä myös paljon Keski-Eurooppaan.
Ville: Mutta Ruotsissa on myös paljon vesivoimaa, että siellä on myös tätä varsinkin Pohjois-Ruotsissa, että siinä sitten on se ongelma ruotsalaisten kannalta, että sieltä ei ole niitä siirtoyhteyksiä niin paljon tehty. Tuonne Etelä- Ruotsiin päin niin ne ei pysty siirtämään sitä kaikkea, että sitten se siirretään Suomeen. Suomalaiset on nauttinut sitä kautta halvasta sähköstä sieltä Pohjois-Ruotsista, mutta tietysti siirtoyhteyksien rajoittaa sitä, että sen enempää ei voi tuoda, kun linjat antaa myöten.
Matti: Joo ja sitten toinen minkä mainitsit, oli huoltoseisokit, joko suunnitellut tai sitten suunnittelemattomat. Asioita menee rikki myös sähkölaitoksissa ja sitten yksi laitos on alhaalla niin mitä useampia sähkölaitoksia, niin sitä vähemmän yhden laitoksen huoltoseisokki häiritsee.
Virve: No juuri näin se on ja tässä on myös hyvä. Hyvä niin kun mietitään sitä sähkömarkkinoiden tilannetta tiedostaa se, että esimerkiksi suurin osa ydinvoimaloista huolletaan tässä kesällä ja koska se on tämmöistä tietynlaista ammattitaitoa vaativaa tekemistä, niin siellä myös sitten työvoiman saatavuus rajoittaa sitä, että mihin ne voidaan sijoittaa ne seisokit.
Matti: No ei ole siis energian omavaraisia.
Sähkön nettotuonti elikkä kun me tuomme sähköä ja me viemme sähköä, me ollaan osa isompaa markkinaa niin se kuinka paljon enemmän me tuodaan sähköä kuin mitä me viedään sitä. Nettotuonti on ilmeisesti noin viidennes meidän kokonaiskulutuksesta.
Ville: Sitä luokkaa on ollut viime vuodet kyllä.
Matti: Eli olemmeko me siis 80 prosenttisesti sähköä omavaraisia?
Virve: Se on taas tämmöinen tilannekohtainen asia. Meillä niin kun kuukausitasolla tarkasteltuna, niin on nettotuonti ja ollut säännönmukaisesti, mutta sitten meillä on tätä hetkellistä vaihtelua.
Eli saattaa olla, että jos meillä on hyvin kylmä talvipäivä, niin silloin meillä on iso tuontitarve, koska kylmän tämmöisenä kylmänä pakkaspäivänä tuulivoima on tyypillisesti vähän saatavilla, mutta sitten jos tulee taas lauhempi talvipäivä, niin silloin tuuli on yleensä myös tuulista ja tuulivoimaa on saatavilla. Eli tämä sähkömarkkina elää todella hyvin voimakkaasti, että mikä käy ja mistä tuodaan ja minne viedään.
Matti: Siinä on se tuotanto. Jos on tuuleton päivä niin ei saada tuulivoimaa, mutta sitten myös se kysyntä eli kylmä päivä niin tarvitsee lämmittää paljon.
Virve: Joo, ja tässä tietysti sitten tulee se kysymys siitä, että paljonko tämmöisenä päivänä kulutus pystyy joustamaan, että jos me ajatellaan sitten sellaista, että suurimmassa osassa sähkölämmitteisen kotitalouksien Suomessa on myös tulisija.
Jos siihen ajan käyttöön, niin sähköä voidaan korvata polttopuulla, niin se on sitten yksi, joka laskee sitä kysyntää. Eli siellä on paljon näitä elementtejä, että paljonko sinne sitten tulee sitä kysyntäjoustoa.
Ville: Kyllä ja nythän oli esimerkkejä esimerkiksi siitä, että jotkut yritykset ovat siirtäneet toimintansa yövuoroon päivän vuoroista, koska sähkö on silloin niin paljon halvempaa, niin se on niin paljon kannattavampaa ja tämmöistä varmaan tulee ensi talvena näkyy enemmänkin määrin teollisuus siinä joustaa saatetaan laittaa tehdas kiinni, koska sähkö on niin kallista se on kannattavampaa jättää se tuotanto tuottamatta ja sen sijaan myydä se kuluttamatta käyttämä sähkö markkinoille niin saadaan siitä se tuotto.
Matti: Joo, käytetään sähköä silloin kun muut eivät sitä käytä, silloin sen saa halvalla, koska ei ole niin paljon kysyntää. Ei joudu kilpailemaan muiden kanssa siitä, että saanko minä tuon sähkön eurolla vai otatko sinä sen kahdella.
No miten paljon meillä on sitä päivä- ja kausivaihtelua. Pystyttekö tuolta takaraivosta heittää jotakin mittasuhdetta. Jos me yöllä, kesäyönä kulutetaan yksi yksikkö sähköä niin miten paljon me talvella aamulla, kun kaikilla on kahvinkeittimet ja sähköpatterit päällä yhtä aikaa.
Teollisuus rullaa täysillä, miten iso ero tässä on?
Ville: Nyt ei ihan lonkalta pysty heittämään, mutta kyllä se siis on niin kuin monta kertaluokkaa suurempi tai siis muutaman kertaa suurempi sähköteho silloin se peruskuorma koko ajan teollisuus osa on 24/7 päällä teollisuudesta, joka kuluttaa sähköä. Tietysti niin kuin just sanoit sitä, milloin niitä kulutuspiikkejä tulee talvella varsinkin on sitten tietysti korkeampi kulutus myös sitten viikko tasolla on vaihtelua. Arkipäivät silloin kuluu enemmän sähköä ja varsinkin silloin aamulla, kun laitetaan kahvinkeittimet päälle ja illalla kun tullaan töistä ja ruvetaan laittamaan ruokaa. Nämä ovat tyypillisiä sellaisia kulutushuippuja päivätasolla.
Matti: Joo, välillä mennään ihan kävelyvauhtia ja sitten välillä joutuu juoksemaan niin paljon kuin kintuista lähtee, jos olisin energian tuotantolaitos.
No Olkiluoto kolme, miten se vaikuttaa tähän kokonaisuuteen, esimerkiksi meidän sähköomavaraisuuteen, onko se merkittävä?
Matti: Se on todella merkittävä. Nyt kun Venäjän tuonti on käytännössä lopetettu kokonaan, se korvaa kokonaisuudessaan sen Venäjältä tuodun sähkön määrän. Vähän jää ylitsekin vielä, sitten kun se saadaan kokonaan käyttöön sillä, on kyllä iso merkitys.
Matti: Eli jos se korvaa Venäjän, aiemmin tuotiin Venäjältä niin se pystytään korvaamaan niin sitten jää jäljelle oikeastaan se miten Keski-Euroopassa saadaan korvattua, miten se vaikuttaa sitten meihin heijasteena. No energiaa tuotetaan ja tuodaan ja sitä kuluttaa kotitaloudet, yritykset ja muut asiakkaat ja siinnä välissä on sitten energian hinnat eikö niin. Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, että mihin hintaan, vaikka sähköä Suomessa voi ostaa?
Virve: No me ollaan itse asiassa keskusteltu tähän liittyvistä asioista eli siellä on se, jos puhutaan sähköstä, jossa todettiin, että se ei ole varastoitava. Muissa energioissa näin on, niin sitten se, että mihin hintaan sitä voi ostaa se vaikuttaa usein minkä tyyppinen sopimusjärjestely on. Sähköä yleensä ostetaan sellaisella sopimuksella, jossa on tietty aika ja markkinoilla on hyvinkin erilaisia sopimustyyppejä. Eli isoimmat sähkönkäyttäjät teollisuus niin heillä on yleensä omaa sähköntuotantoa, jolloin he saavat sen tuotantokustannuksen kustannushintaan ja sitten he ostavat markkinoilta ja he ovat aktiivisia siellä sähkön johdannaispörssissä.
Sitten vähän pienemmän teolliset sähkönkäyttäjät, niin heillä oli usein palveluna tämä sähkönhankinta ja sielläkin käytetään niitä pörssimarkkinoita sekä sitä fyysistä markkinaa. Sitten näitä suojauksia puhutaan sellaisesta asiasta, kuin salkunhoitopalvelu ja sitten tullaan tänne kuluttaja-asiakkaisiin.
Siellä on tämmöiset perus sähkösopimustyypit eli on tämmöinen toistaiseksi voimassa oleva kiinteähintainen sopimus, jossa hintoja saa korottaa kuukauden ilmoittamalla siitä kuukauden etukäteen. Sitten on ihan pörssihintaisia sidonnaisia ja sitten on määrä sopimuksia, joissa hinta on sidottu määräajaksi eli sopimus rakenne.
Matti: Sopimusrakenne ja sitten pörssihintaan niin siihen vaikuttaa se, että miten paljon pystytään tuottamaan miten sitä kulutetaan. Eli siis me kaikki vaikutamme sillä, että kuinka paljon me sähköä kulutetaan, niin toisaalta sitten meidän sähköinfra siitä, että kuinka paljon saadaan tuotettua sähköä, mutta toisaalta myös se, että kuinka paljon muualla halutaan sähköä.
Virve: Juuri näin.
Matti: Mutta siinä välissä on sitten siirtokapasiteetti.
Virve: Siinnä on siirtokapasiteetti. Eli se ei ole niin kuin sähkö. Sähkö ei liiku ilman sitä, että siinä on siirto johto välissä. Eli se rajoittaa kuinka paljon sitten voidaan viedä sinne kalliimmalle alueelle sitä sähköä.
Matti: Eli rautalangasta kun väännetään niin, vaikka Keski-Euroopassa sähkön kysyntä olisi päätä huimaava ja hinnat nousisivat aivan pilviin niin Suomesta ei pystytä johtuen siitä, että ei ole vaan johtoa tarpeeksi viemään kaikkea sähköä sinne. Vaikka siitä saisikin siellä paremman hinnan jolloinka Suomessa hinnat ei nouse yhtä radikaalisti.
Virve: Juuri näin.
Ville: Suomen hintoihin vaikuttaa niin kun naapureiden naapuriin näiden sähkömarkkina-alueiden hinnat missä, mihin Suomella on siirtoyhteyksiä. Mutta toki heidän hinta taas vaikuttaa sitten heidän avoimet hinnat ja sitä kautta. Esimerkiksi jos keski-Euroopassa on tosi kallista sähkö tällä hetkellä, niin se vaikuttaa siirtoyhteyksien kautta tuonne Ruotsiin, Etelä-Ruotsin ja sitä kautta se tulee myös sitten Suomeenkin. Koska Suomella on yhteydet tuonne Ruotsin puolelle.
Matti: Ja siirtoyhteyksiä on siis Viroon, Etelä-Ruotsiin, Pohjois-Ruotsiin, Pohjois-Norjaan. Joo ja tietenkin Pohjois-Norjan kautta Pohjois-Ruotsin kautta Suomeen.
Virve: Juuri näin.
Ville: Joo ja Venäjälläkin oli yhteydet, mutta niitä ei nyt tällä hetkellä ole käytössä sattuneesta syystä.
Matti: Joo
Virve: Ja ne isommat yhteydet on Ruotsiin niin ne on ne isoimmat siirtoyhteydet, että se Viron yhteys on melko iso ja Pohjois-Norjan yhteys on aika pieni.
Matti: Eli Etelä-Ruotsiin on niin kuin kapasiteettia eniten.
Virve: Itse asiassa Keski-Ruotsiin.
Matti: Keski-Ruotsiin niin aivan joo ei Etelä-Ruotsiin ei Skooneen vaan tuolle Tukholman alueelle.
Virve: Näin juuri.
Matti: Joo eli sinne on kaistaa eniten, siinä sähkö pääsee parhaiten liikkumaan.
No miten, jos norjalaiset rajoittaa sähkön vientiä?
Virve: No se on niin kuin semmoinen, että tässä jo keskusteltiin siitä, että Norjalle on etua ollut tästä yhteispohjoismaisesta sähkömarkkinasta, että tämähän on niin kun tämä pohjoismainen sähköyhteistyö on käynnistynyt jo ennen yhteispohjoismaista sähköpörssiä. Eli kyllä se heille haastavaa on ja se mitä nyt tuossa lehdissä on näkynyt on se, että he ehkä enemmän miettivät sitä sähkön viennin rajoittamista Keski-Eurooppaan.
Mutta ainahan tämän tyyppisissä tilanteissa on hankalaa se, että jos pelisääntöjä muutetaan niin se sitten heijastuu siihen yleiseen luottamukseen mitä markkinan toimintaa kohtaan tunnetaan.
Matti: Eli toisin sanoen, jos meillä on nyt vaikeat oltavat ja sitten te pidätte huolen omistanne ja meille tulee vielä vaikeammat oltavat sen takia, niin siitä kun se kyllä muistetaan.
Virve: Juuri näin.
Matti: Niin haasteena on ilmeisesti siis norjalaisten näkökulmasta on se, että Etelä-Norjassa hinnat on noussut voimakkaasti ja Etelä-Norjassa asuu suurin osa väestö.
Virve: Joo ja sitten näin Suomalaisten kannattaa muistaa, että Norjan kotitaloudet lämmittää pääosin sähköllä, joten jos meillä on sähkölämmittäjän huoli sähkön riittävyydestä, niin Norjassa se on vielä suurempi, koska siellä myös kerrostaloasunnot lämpiää sähköllä.
Matti: Tossa onkin aasinsilta, johonka lupaan tarttua eli miten tämä kotitalouksiin vaikuttaa, mutta puhutaan sitä ennen vielä vähän Venäjän tuonnista, mutta vielä ennen sitä niin kysyn, että kumpi nousee talvella enemmän kulutus vai tuotanto puhutaan sähköstä?
Ville: Nyt en kyllä osaa tuohon sanoa suoraan muista, että sähkön niin kuin kulutus tietysti on sellainen, että se nousee varmasti koska tulee kylmä ja pitää lämmittää, mutta toki meillä tuotantokin nousee, koska aletaan myös kun tulee kylmä niin nämä yhteistuotantovoimalat laitetaan päälle ja meille tulee koko ajan lisää tuulivoimaa jos se Olkiluotokin saadaan täyteen toimintaan niin tulee lisää tuotantoa mutta että kumpi nousee enemmän, niin nyt en sitä tästä lonkalta pystyy heittämään.
Matti: Yhteistuotantovoimala. Mikä se on?
Ville: Se on siis voimala, joka tuottaa sekä kaukolämpöä että sähköä.
Matti: Eli toisin sanoen voimaloita, jotka ovat kesällä pois päältä ja sitten kun tulee viileämpi niin pannaan päälle.
Ville: Niin siis osa on joo pois päältä tai pienemmällä käytöllä, että sitten talvella, kun lämmöntarve lisääntyy niin myös näiden voimaloiden tuotanto lisääntyy.
Virve: Siis niissäkin on niitä huoltoseisokkeja, jotka ajoitetaan kesään ja sitten näissä nämä voimalat no sellaisia, että niitä yleensä ajetaan kaukolämmön tarpeen mukaan, eli se on niin kuin se ensisijainen, jossa päätetään, että paljonko sitä voimalaitosta käytetään.
Matti: No eipä ole viime kesänä paljon tarvinnut lämmittää tuota.
No energian tuonti Venäjältä ennen sotaa. Eli ennen kun ennen kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan tämän vuoden helmikuussa, niin miten paljon me tuotiin energiaa Venäjältä?
Ville: Energiatuotteiden tuonnin arvosta oli joku reilu puolet oli niin kuin Venäjältä peräisin.
Matti: Puolet Suomen energiatuotteiden tuonnista.
Ville: Tuonnin arvosta kyllä näin, että siitähän toki paljon oli sitä öljytuotteita mitä jatkojalostetaan ja viedään eteenpäin. Sitten, kun me tehtiin viime keväänä tämmöinen tilastollinen katsaus missä me selvitettiin, että kuinka paljon Suomessa käytetystä energiasta kulutetusta energiasta on peräisin Venäjältä, niin me päädyttiin lukuun kolmekymmentäneljä prosenttia.
Matti: Eli noin 1/3 ja se nyt on sitten pois.
Ville: Se on pois.
Matti: Vai onko niin, että sieltä tulee vielä joitakin toimituksia, mitkä on aikaisemmin sovittu, mutta käytännössä siis, että uusia ei enää sovita.
Virve: No tässä ollaan taas, että siellä on voimassa olevia sopimuksia ja sopimusrikkomuksia, niin on sitten tietyissä tilanteissa aika hankalia, että näitä viedään sopimuksia päätökseen tällä hetkellä.
Matti: Mutta tuossa näkyy siis se, että kun Suomessa tuotetaan asioita, joita viedään ulkomaille niin sehän ei ole kaikki suomalaista arvonluotia. Vaan me tarvitaan komponentteja ja niin kun raaka-aineita ulkomailta niin kun katsotaan arvonlisäpohjaista ulkomaankauppatilastoa vuodelta 2020, niin Venäjä oli Suomen ykkönen siinä ulkomaisten tuotantopanosten lähteenä. Niin se nyt näkyy tässäkin ja nyt se sitten katoaa sieltä niin.
Ville: Joo, että mielenkiintoista nähdä, kun tämän vuoden tilastot valmistuu, että kuinka paljon se on muuttunut ja sitten jatkossa, että meneekö se aivan nollaan.
Matti: Toukokuussa ainakin Tullin tilastojen mukaan öljyn tuonti raakaöljyn tuonti Venäjältä oli nolla. Se on melkoinen muutos siinä sitten Norjan merkitys korostuu.
No jos vielä rautalangasta väännetään niin jos nyt sitten yli puolet energiasta tuotiin Venäjältä ja kolmasosa Suomessa kulutetusta energiasta, niin sekö nyt on se osa mitä Suomessa pitää korvata niin että markkinat normalisoituisivat vai onko muitakin aspekteja?
Ville: Riippuu tietysti mistä markkinasta puhutaan, että sähkömarkkinoilla se ei mene ihan noin niin kuin puhuttiin, että siihen vaikuttaa se Keski-Euroopan tilanne, että vaikka Suomessa saadaan korvattua niin se vaikuttaa, että mitä ne Keski-Eurooppaan koko Eurooppa oikeastaan saa korvattua sen venäläisen energian. Siinnä on aika paljon, että jos olisikin kyse pelkästään Suomesta niin ei se vaikuttaisi maailmanmarkkinahintaan niinkään paljon, mutta nyt on vähän isommasta asiasta kyse niin sen takia tämä tosiaan heiluttelee näitä markkinoita aika paljon.
Matti: Joo aivan ristikkäisiä vaikutukset. No kun uuden voimalan rakentaminen on aika hidasta puuhaa niin uutta tuotantokapasiteettia ei näin nopeasti saada rakennettua. Niin onko sitten energiansäästö ainoa ratkaisu käytännössä?
Virve: No tossa nyt on tavallaan ollut sitä, että energia voi tietysti korvata myös toisilla muodoilla. Eli meillähän on jonkin verran sitä omaa energiantuotantoa täällä, eli sieltä on tavallaan otettu sellaista käyttöön mitä ei aikaisemmin ole käytetty.
Sitten esimerkiksi kivihiili on sellainen energialähde, jota on paljon saatavissa. No siinä on sitten nämä ympäristövaikutukset, jonka takia se ei ole suotava, mutta kyllä se energiansäästö. On se energiansäästöjä sitten myös niin kun sellainen asia, että katsoo että milloin, milloin sitä energiaa käyttää niin tämä on sellaisia olennaisia keinoja ja tässä on ehkä hyvä muistaa tämä kulutusjousto on osalta myös se, että nämä uusiutuvat energialähteet. Kun se tuuli, niin se ei ole samalla tavalla tasaista, kun sähköntuotanto on ollut aiemmin, jolloin sen kulutusjousto voisi sanoa, että se on tämän kriisin jälkeen uusi normaali.
Matti: Eli tulee vielä enemmän piikkejä, jolloinka sähköä tulee verkkoon paljon ja sähkö siellä on halpaa ja toisaalta tilanteita jolloinka sähköä ei tule niin paljon jolloinka sähkö on kallista.
Ville: Joo ja tuossa voisi vielä lisätä, että minkä takia tämä kaasu on nyt tässä näin keskiössä, niin se johtuu siitä, että öljyä ja kivihiiltä voidaan laivalla tuoda suht helposti ympäri maailmaa. Mutta maakaasun osalta tilanne ei ole se, että infra on rakennettu niitä putki siirtoa varten, että sitäkin voidaan laivalla nesteytettynä maakaasuna tuoda, mutta niitä laivoja ja niitä terminaaleja, jotka pystyvät sitten nesteytettyä maakaasua ottaa vastaan niin niitä ei ole tarpeeksi tällä hetkellä, että se pystyttäisi tämä täysin se putkikaasun niin kuin korvaamaan sillä?
Virve: Niin paitsi Suomessa se taitaa nyt onnistua, kun meille tulee se.
Ville: Meillä on hyvin, mutta esimerkiksi Saksassa ei vielä tällä hetkellä ole yhtään tämmöistä nesteytetyn maakaasun terminaalia.
Matti: Eli toisin sanoen siis energiansäästö ja kulutuksen hajauttaminen vuorokauden sisällä kuukausien välillä. No tästä päästään sitten niihin kotitalouksiin.
Kuinka paljon Suomessa on sähkölämmitteisessä kotitalouksia?
Virve: No siellä on niin kun noin puoli miljoonaa omakotitaloa, jotka lämpiävät sähköllä ja tähän on nyt laskettu mukaan myös maalämpöä ja tämmöisiä isoja lämpöpumppuja käyttävät kotitaloudet. Koska heillä se sähkönkulutus on usein se, pumppu tarvitsee kuitenkin niin paljon sähköä, että se näkyy siinä kulutustasossa. Ja sitten meillä on semmoinen kolmesataatuhatta muuta rivitaloa. Itse asiassa tuossa siinä se viisisataatuhatta oli näitä perinteisiä sähkölämmityksiä ja sitten kolmisen sataatuhatta näitä, jotka on rivitaloja ja maalämpötaloja.
Matti: Taloja vai asuntoja?
Virve: Rivitaloasuntoja.
Matti: Ja ne ei siis ole välttämättä täysin sähkölämmitteisessä, vaan siellä voi olla esimerkiksi varaava takka.
Virve: Joo eli noin viidessäkymmenessä prosentissa sähkölämmitteisistä rivitaloista on takka ja omakotitaloissa se osuus on 90 prosenttia. Maalämpö taloissa vähän vähemmän 80.
Matti: Se antaa siihen hehtaarin luokkaa siitä, että kuinka paljon näitä sähkölämmitteisiä kotitalouksia on, mutta kuinka paljon on sitten kotitalouksia, jotka ovat vaikeuksissa tämän tulevan lämmityskauden aikana, joka on noin loka-huhtikuussa. Pystymmekö me sitä arvioimaan mitenkään?
Virve: No meillähän on tuossa tehty tämmöinen katsottu tota sähkön hintojen kehitystä. Tilastokeskus on kerännyt tota keskimääräistä maksettua sähkön hintaa siitä meille taitaa olla tuossa kuvakin varmaan tulossa ja jos noita tuota hintojen liikettä katsoo, niin tossa näkee sen, että se sähkölämmittäjien keskimääräisen hinnan kehitys on ollut hyvin tasaista. Siinä juuri tuo pörssihinta piikki hieman heilauttaa sitä, mutta sen jälkeen se taso asettuu ja tämä viittaa siihen, että suuri osa näistä sähkölämmittäjistä. ostaa sähkönsä tämmöisellä määräaikaisella sopimuksella.
Jos me sitten katsomme tota tämmöistä tyypillisesti kerrostalossa asuvaa kotitaloutta, jonka kulutus on siellä noin kahdentuhannen kilowattitunnin suuruusluokassa niin tämä ryhmän sähköjen hintojen kehitys näyttää enemmän seuraavan tuota toistaiseksi voimassa olevaa olevien tarjous hintojen kehitystä. Mikä tarkoittaa sitä, että varmaan tässä ryhmässä niin tullaan näkemään paljon sitä hintojen nousua. Mutta toisaalta sitten sähkölaskun suuruus ei ollut kovin iso. Sillä pitäisi olla myös nyt kuva siitä, että miltä nämä tota sähkölaskun suuruudet näyttää tämmöisenä sähkölämmittäjän talvikuukausina. Ja sitten minkälainen siellä on sitten tällä kerrostalolla ja siinähän näkee sen, että jos sulla on talvikuukausien se lämmitys kulutus sama 2 000 kilowattituntia kuin on tämmöinen kerrostaloasunnon tyypillinen kulutus. Se on itse asiassa vähän pienempikin kuin se 2 000 kilowattituntia niin onhan se, että missä vaiheessa sinä olet sen sopimuksen tehnyt, niin sillä on tosi iso vaikutus siihen.
Nyt on tosiaan silleen, että olennaista on se, että missä vaiheessa näitä sopimuksia on uudistettu ja voisi kuvitella, että jos ne on aika tasaisesti jakautunut. Niin tämän vuoden aikana noin puolella sähkölämmittäjistä se aikaisempi sopimus umpeutuu ne, joilla se on tapahtunut alkuvuodesta tietysti vähän paremmassa asemassa kuin ne, joilla se tapahtuu nyt loppuvuodesta, kun on ollut vaikeuksia edes saada näitä kiinteähintaisia sopimuksia. Ja tosiaan jos se sähkölasku nousee sieltä parista sadasta eurosta niin 1 000 euroa onhan se huikea muutos kuukaudessa. Siinä saa olla melko iso tuloinen, jotta se ei vaikuta siihen talouden tasapainoon.
Matti: Eli toisin sanoen siis no sähkölaskut tulee nousemaan ja puhutaan isoista rahoista.
Riippumatta siitä miten käy ainakin niin kun meikäläisen taskusta niin kyllä se reikä tulee tuossa vaiheessa, mutta tota niin toisaalta sitten se niin kuin kauhuskenaario, kun katsoo pörssi hintojen kehitystä, kun saattaa olla moni 100 kertaisia ne hinnat normaaliin verrattuna jossain piikissä.
Saattaa olla, että sitä pystyy paikkaamaan sitten lämmittämällä, takaa sen päivän, kun hinnat on pahimmassa nousussa ja sitten toisekseen ilmeisesti niin, kun meillä on kuitenkin iso osa semmoisia kotitalouksia, joilla on pitkä sopimus voimassa ja heitä tämä hintavaihtelut ei sitten kosketa.
Virve: Joo, riippuu tietysti siitä, että kuinka pitkäksi tämä korkeiden hintojen jakso jää.
Matti: Seuraavan lämmityskauden aikana.
Virve: Seuraavan lämmityskauden aikana siellä on kotitalouksia, joita tämä ei kosketa.
Ville: Joo ja tässä tietysti kannattaa huomioida se, että tämä on niin kuin sähköyhtiölle suuri riski tilanne ja osahan on mennyt nyt jo konkurssiin ja tätä voidaan nähdä ensi talvenakin.
Ja sitten tietysti, jos se sähköyhtiö menee konkurssiin niin sitten pitää hankkia toinen sähkön myyjä ja sitten tulee se sopimuksen tekovaiheessa siinä vaiheessa ja varmasti korkeampi hinta taas.
Matti: Yhteenvetona on nyt siis tuossa tuli niin paljon tärkeitä informaatiota.
Eli viisisataatuhatta omakotitaloa kolmesataatuhatta rivitaloasuntoa tai kotitaloutta eli yhteensä kahdeksansataatuhatta kotitaloutta sähkölämmitteisiä. Siellä saattaa olla tukena jotain muitakin lämmitysmuotojen niin kuin takka tai maalämpö tai muuta. Heistä sitten jollain osalla on tota niin pitkä määräaikainen sähkösopimus, jolloinka ne on niin ikään kuin suojassa nyt tältä hintavaihtelut.
Virve: Joo, se on itse asiassa kuluttajalainsäädäntöä rajoittaa tuommoisen ajan sähkösopimuksen pituuden 2 vuoteen ja mahdollisesti sitten optio jatkaa.
Matti: Ja nyt sitten, jos me ajateltaisiin, että ne olisi tasan jakautunut nämä 2 vuoden, itse asiassa sekin vielä, muistatko suoraan tuosta noin hihasta, että kuinka isolla osalla on tämmöinen tota määräaikainen sopimus?
Virve: Siis meillähän ei ole tarkkaa tietoa siitä, että miten nämä jakautuvat näiden kotitaloustyyppien välillä, mutta Energiaviraston lukujen mukaan niin yli puolella on tämä määräaikainen sopimus. Sitten noin neljälläkymmenellä reilulla neljälläkymmenellä prosentilla on toistaiseksi voimassa oleva ja sitten vajaalla 10 prosentilla on tämä pörssihinta sidonnainen.
Matti: Ja sitten kun katsotaan sitä, että näillä sähkölämmittäjillä tuntuu keskihinta nousevan hitaammin kuin kerrostaloasujilla, niin oletettavaa on, että sähkölämmittäjillä on enemmän tota määräaikaisia sopimuksia.
Virve: Joo, tältä se niin kun tällä hetkellä käytettävien lukujen valossa vaikuttaa.
Matti: Joo, sitten jos me oletamme taas tämän tasajakautumisen, niin päästäänkö me jonkinlaiseen hehtaarin lukuun siihen, että kuinka montaa sähkölämmittäjän tulee seuraavan lämmityskauden aikana koskettamaan tämä, tota niin hinta vaihtelu.
Virve: No siis varmaan nyt joutuu miettimään sitä, että mistä kohtaa sen aloittaa, että hinnathan on tässä nousseet koko ajan, mutta nämä ihan huippu hinnat niin tota sanotaan, että jos tässä seuraavaan. Yksi kahdeksasosa suurin piirtein sopimuksista voisi vaihtua vaihtuu yhden vuosineljänneksen aikana, mikä tarkoittaisi sitten noin satatuhatta kotitaloutta, jotka joutuvat miettimään sitä sähkön hankintaa uudestaan.
Matti: Ja niistä sitten vielä joku osuus on matala tuloisempia, joille se on vielä pahempi paikka. No siitä päästiin nyt hehtaarin lukuun. Ei ole virallinen tilasto, mutta antaa suuntaa.
Me on katsottu nytten kohtuullisen hyvin, hyvin kotitaloudet ja niin ehkä vielä jokunen sana siitä kotitalouksia tukemisesta. Yhdeksi helpotus keinoksi talven lämmityskauden aikana on esitetty sähkön ALV:n laskua. Miten se vaikuttaa hintoihin ja kulutukseen?
Virve: No tässä on ehkä semmoinen asia, mikä on se periaatteessahan hinnan lasku, voisi nostaa kulutusta, mutta tässä on sitten hyvä kiinnittää huomiota siihen, että se arvonlisäveron lasku kohdistuu siihen energian hintaan, mikä tarkoittaa sitä, että se siirrossa arvonlisävero pysyy edelleen siinä kahdessakymmenessä neljässä prosentissa. Tämä tarkoittaa sitä, että näillä, joilla on se vanha sopimus voimassa, niin se hinnanlasku ei ole suinkaan yhtä iso, kun näillä, joilla on tota tämmöinen korkea energian hinta. Mikä siis on tietysti silleen hyvä, että se ei niin vahvasti anna sitä käyttöä lisäävää insentiiviä.
Sitten se toinen näkökulma on se, että kuinka jäykkää se energiankulutus on ja nyt on hyvä muistaa tämä eroa siinä, että pyykinpesun tarve on varmaan se tietty määrä koneellisia kuukaudessa. Joka tarkoittaa, että se tarvitsisi sen tietyn energiamäärän, jolloin energian kysyntä on jäykkää, mutta sinä pystyt kyllä ajoittamaan sen pyykinpesun halvan ja kalliin sähkön hinnan mukaan. Eli tämä näin, että minkälaisesta kulutusjousto puhutaan ja minä sanoisin, että kotitalouksissa yleensä tämä laite sähkönkulutus on aika vakioista, koska jos miettii tällaisia asioita kuin pyykinpesu, ruoanlaitto, kylmä säilytys niin ei niitä kauheasti voi jättää tekemättä tai siitä ne niin kun tekemättä jättämisen kustannus on iso lämmitys on sitten se, jossa on sitten enemmän sitä säätövaraa ja sitten näin tämmöiset luksus tyyppiset lämmitykset.
Matti: Terassi ja palju.
Virve: Terassi ja palju esimerkiksi.
Matti: Kylmänä talvipäivänä.
Virve: Jossa sitten voi sitä kylmänä talvipäivänä tuota joustoa olla.
Matti: No nyt siis, kun ekonomisti miettii tommoista, niin herää kysymys, että jos ongelma on se, että kysyntä on tarjontaa suurempi niin hinnanlasku vaikeuttaa tilannetta, mutta se on tuota ilmeisesti sitä mieltä, että se ei välttämättä ole niin niin iso haaste tässä näin.
Viimeisenä vielä nyt, kun me olemme äärimmäisen keskittyneitä sähkön hintaan hintojen nousuun hintojen vaihteluun, energian riittävyyteen. Onko jokin tärkeä energia teema, joka jää nyt meiltä peittoon, kun me ollaan niin keskittyneitä tähän turbulenssiin, mikä on juuri nyt käsillä?
Ville: Niin kyllähän nyt sähkönhinta on se mikä puhuttaa ja vähemmän puhutaan näistä ilmastotavoitteista tällä hetkellä, että niitä niistä ollaan valmis joustamaan.
Toki nekin ovat nyt sillä tavalla tapetilla, mutta se ei kuitenkaan ole poistunut sieltä mihinkään, että niistä kasvihuonekaasupäästöistä pitäisi päästä eroon.
Se nyt on yksi mikä tässä tietysti on huolettanut monia muitakin, että mitenkä ilmastotavoitteiden käy tässä tilanteessa.
Virve: Sitten semmoinen yleisempi markkinoiden toimintaan liittyvä asia, joka on näkynyt jo siellä koronakriisin aikana on se, että hyvin nopea kysyntä. Kysyntä ja tarjonta muutokset heiluttavat markkinoita ja se tarkoittaa myös silleen, että pandemian on sellainen, joka oli luonnonolosuhteista aiheutuva, mutta sota on taas ihmisten toimintaa ja tässä täytyy aina miettiä sitä, että kuinka nopeasti jotkut asiat on tehtävissä.
Tämmöiset muutokset ilman että niistä tulee sitten näitä yllättäviä sivuvaikutuksia, että jos me nyt nähdään korkeita sähkön hintoja, niin tuolla keväällä 20 niin nähtiin myös negatiivisia öljy futuuri hintoja. Kyllä tässä on ollut energiamarkkinoilla todella mielenkiintoisia asioita näkyvissä viime aikoina.
Matti: Siis negatiivisia ylifutuuri hintoja mikä tarkoittaa siis sitä, että ihmiset, joilla oli paljon öljyä laivassa niin oli valmiita maksamaan jollekin siitä, että he vastaanottaa sen öljyn joka siellä oli.
Virve: Juuri näin. Siellä oli varasto kapasiteetti öljyssä lopussa.
Matti: Kiitoksia. Tämä on ollut varmaan tilastollinen historian pisin tilastolive, eli tosiaan suuri energiakeskustelua ja minä sain kysyä kaiken mitä ollaan aina ollut tietää energiamarkkinoista. On ollut hauskaa. Kiitos oikein paljon keskustelusta Virve Rouhiainen ja Ville Maljanen. Keskustelu jatkuu Twitterissä aihetunnisteella #tilastolive.
Mukavaa päivänjatkoa ja näkemiin.
Lopussa soi musiikki ja teksti Tilastokeskus.