Ruotsi otti vastaan 26 000 syyrialaista vuonna 2014.
Ruotsin väkiluku kasvoi viime vuonna reilulla 100 000:lla, mikä oli suurin koskaan yksittäisenä vuotena mitattu väestönkasvu. Kasvua selitti ennen kaikkea maahanmuuttajien määrä, 126 966 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys (syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden) oli 25 931 henkeä ja nettomaahanmuutto 75 729 henkeä.
Maahanmuuttajista joka viides oli syyrialainen. Sotaa pakenevia syyrialaisia Ruotsiin tuli viime vuonna noin 26 000. Ruotsi on ainoana EU-maana myöntänyt pysyvän oleskeluluvan kaikille Syyriasta tuleville turvapaikanhakijoille.
Lähde: Ruotsin tilastovirasto SCB
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pyynnöstä Ruotsin maahanmuuttovirasto Migrationsverket johtaa kansainvälistä työryhmää, jonka tehtävänä on uudelleenasuttaa 130 000 syyrialaista pakolaista vuosina 2014–2016. Uudelleenasutuskohteita etsitään sekä Ruotsista että muualta Euroopasta.
Syyriaa priorisoidaan myös Ruotsin pakolaiskiintiössä, sillä joka kolmas kiintiöpakolainen, jonka Ruotsi uudelleenasuttaa tänä vuonna on Syyrian kansalainen. Vuoden 2014 pakolaiskiintiö on 1 900 henkeä, mikä on EU-maiden suurin. Suomen maahanmuuttoviraston mukaan Suomi vastaanottaa tänä vuonna 750 kiintiöpakolaista, joista 350 on korvamerkitty Syyriasta tuleville.
Näinä päivinä, eli maaliskuun puolivälissä miesten määrän odotetaan ylittävän naisten määrä ensimmäistä kertaa Ruotsin historiassa. Viimeisen 20 vuoden ajan miesten määrä on kasvanut Ruotsissa enemmän kuin naisten.
Vuoden 1749 väestötilastoinnin alkamisesta lähtien naisia on aina ollut enemmän kuin miehiä. Vaikka poikia on syntynytkin hieman enemmän kuin tyttöjä, naiset ovat eläneet keskimäärin pidempään ja miesten kuolleisuus on ollut yleisempää kaikissa ikäluokissa. Vuodesta 1998 lähtien naisten kuolleisuus on ollut suurempaa kuin miesten.
Sukupuolten välisen eron pienenemistä selittää myös maahanmuutto, sillä maahanmuuttajissa on ollut enemmän miehiä kuin naisia. Vuoden 2014 vähäinen maastamuutto on osaltaan vaikuttanut sukupuolten välisen eron kaventumiseen.
Vuoden 2014 lopussa Ruotsin väkiluvuksi kirjattiin 9 747 355, joista 4 872 240 oli miehiä ja 4 875 115 naisia. Vuonna 2014 syntyi 55 809 tyttöä ja 59 098 poikaa ja kuoli 45 594 naista ja 43 382 miestä.
Käsitteitä ja sanastoa: http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/tietoa-pakolaisuudesta/pakolaissanastoa.html
Lähteet:
Työpaikkojen määrän kasvu 2000-luvulla on ollut maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä varassa.
Suomalainen työelämä monikulttuuristuu vauhdilla. Maahanmuuttajien osaamista ei silti vielä hyödynnetä riittävästi työelämässä, osoittaa tuore tutkimus.
Ruotsinkielisyys ei ole tiukkarajainen määritelmä ja suomenruotsalaisten lasten määrä voidaan laskea useammalla tavalla. Lähes puolet ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista on käytännössä kaksikielisiä. Erityisen yleistä tämä on pääkaupunkiseudulla.
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti miehiin. Ero Ruotsin hyväksi syntyy erityisesti ikääntyneiden miesten paremmasta työllisyydestä.
Joka viides ulkomaalaistaustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritusvuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisille samassa tilanteessa.
Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.
Tilastokeskus toteutti keväällä ja kesällä kyselyn, jolla selvitettiin ulkomaalaistaustaisen väestön Suomen ulkopuolella hankkimaa koulutusta. Tietoja kerättiin verkko- ja paperilomakkeella. Yllättävän moni halusi kertoa tilanteestaan myös puhelimitse.
