Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne on monimuotoinen: korkeakoulutettujen ja tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on suurempi kuin suomalaistaustaisilla, mutta samaan aikaan moni on pelkän perusasteen varassa tai kokonaan ilman tutkintoa. Tilastokeskuksen tekemät täydennyskeruut selventävät kuvaa ulkomaista syntyperää olevan väestön koulutuksesta ja osaamisesta.

Alueiden väliset erot väestön koulutus­tasossa ovat huomattavia. Menestyvien kaupunki­seutujen sisällekin kätkeytyy selvästi kouluttamattomampia alueita. Koulutustaso on kuitenkin noussut vähemmän koulutetuillakin alueilla viime vuosina.

Suomalaisnuoret eivät saavuta vanhempiensa koulutustasoa, ja inhimillinen pääomamme on kääntymässä laskuun. Syynä on koulutus­tarjonnan supistuminen. Varsinkin miesten tilanne antaa aihetta vakaviin kysymyksiin.  

Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutus­tason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?

Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.

Tilastokeskus toteutti keväällä ja kesällä kyselyn, jolla selvitettiin ulkomaalaistaustaisen väestön Suomen ulkopuolella hankkimaa koulutusta. Tietoja kerättiin verkko- ja paperilomakkeella. Yllättävän moni halusi kertoa tilanteestaan myös puhelimitse.

Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.

Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tässä artikkelissa olevat tiedot ovat tarkentuneet. Uusi korvaava artikkeli on ilmestynyt 12.11.

Arvovaltaiset kansainväliset koulutus­vertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärki­maiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyö­ryhmän muistio puhuu osaamis­pohjan murenemisesta ja korkea­koulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keski­arvon. Mistä risti­riidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yli­opistosta kirjoittavat väärin­ymmärrysten ketjusta.