Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Pohjoismainen tietovaihto kohentaa kuvaa Suomen koulutustasosta

18.9.2018

Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tässä artikkelissa olevat tiedot ovat tarkentuneet. Uusi korvaava artikkeli on ilmestynyt 12.11.

Artikkelin ilmestymisen jälkeen Ruotsin tilastovirasto (SCB) on lähettänyt uusia tietoja. Korjatut tiedot on julkaistu 12.11. ilmestyneessä artikkelissa.

Suomessa tilastot väestön koulutus­rakenteesta perustuvat Tilastokeskuksen ylläpitämään tilastolliseen tutkinto­rekisteriin. Rekisteri pohjautuu vuoden 1970 väestö­laskennassa lomakkeella kerättyihin tietoihin väestön koulutus­rakenteesta. Sen jälkeen tiedot on saatu vuosittain oppilaitoksilta henkilö­tasoisina.

Tutkintorekisterien laatu on pääosin korkeatasoinen, sillä oppilaitokset on velvoitettu toimittamaan tiedot tutkinto­rekisteriä varten vuosittain. Myös muissa Pohjoismaissa on vastaavan­tyyppiset tutkinto­rekisterit ja niiden tiedonkeruu on hyvin saman­kaltainen kuin Suomessa.

Ulkomailla suoritettujen tutkintotietojen puuttuminen on kuitenkin iso ongelma. Sen enempää maahan muuttaneiden henkilöiden muualla suorittamista tutkinnoista kuin suomalaisten ulkomailla suorittamista tutkinnoista ei kattavaa rekisteri­tieto­lähdettä ole olemassa (Witting 2017).

Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä noin 29 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa: Suomessa syntyneistä 27 prosenttia ja ulkomailla syntyneistä 54. Osalla näistä ei oikeastikaan ole suoritettu mitään tutkintoa perusasteen jälkeen, mutta osan tutkinto­tieto puuttuu rekisteristä. Näin on etenkin ulkomailla syntyneiden osalta.

Ulkomaalaisten ja suomalaisten ulkomailla suorittamia tutkintoja päivitetään vuosittain kahdesta lähteestä. Valviralta saadaan tiedot ulkomailla suoritetuista ja Suomessa laillistetuista terveyden­huollon tutkinnoista ja Opetushallitukselta saadaan ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamis- ja rinnastamis­päätökset.

Päivitysaineistoista saadut tutkintotiedot eivät välttämättä korjaa kovinkaan paljon rekisteriin jo syntynyttä ja jatkuvasti kasvavaa tutkinto­vajetta. Niistä saadaan tutkintotietoja lähinnä uusille maahan­muuttajille ja ne painottuvat korkeakoulu­tutkintoihin. Lisäksi ne edellyttävät henkilöiden omaa ilmoitusta tutkintoja käsitteleville viranomaisille (Witting 2017).

Tilastokeskuksessa mietitään parhaillaan, millä keinoilla tutkinto­rekisterin laatua ja kattavuutta ulkomaisten tutkintojen osalta voitaisiin parantaa. Tarkoituksena on tehdä kysely ulkomailla syntyneelle väestölle vuoden 2019 aikana yhteistyössä opetus- ja kulttuuri­ministeriön ja työ- ja elinkeino­ministeriön kanssa. Tämä tiedonkeruu ei kuitenkaan kata suomalaisten ulkomailla suoritettuja tutkintoja.

Muiden Pohjoismaiden rekistereistä yli 200 000 toisen asteen tutkintoa

Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa hanketta, jossa tuotetaan tilastoja Pohjoismaiden välisestä liikkuvuudesta, on maiden tutkinto­rekisterien kattavuutta pyritty parantamaan vaihtamalla yksilötason tietoja henkilöiden suorittamista tutkinnoista Pohjoismaiden tilasto­virastojen välillä.

Yksilötason tiedonvaihtoon antaa mahdollisuuden EU:n tilastolaki, jonka mukaan salassa pidettäviä tietoja voidaan luovuttaa Euroopan tilasto­järjestelmään kuuluvalta viranomaiselta toiselle Euroopan tilastojen kehittämiseksi, tuottamiseksi ja laadun parantamiseksi (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, artikla 21). Tämä oikeus on sisällytetty myös Suomen tilastolakiin (Tilastolaki 13 §).

Koska Pohjoismaissa ei ole olemassa yhteistä henkilö­tunnusta, tietojen vaihto perustui henkilöiden tunnistamiseen nimen, syntymäajan ja sukupuoli­tiedon avulla. Kunkin maan tutkinto­rekisteristä poimittiin kaikki ne henkilöt, joille löytyi tutkintotieto. Näiden henkilöiden syntymäaika-, sukupuoli ja nimitiedot lähetettiin muihin tilasto­virastoihin tunnistamista varten. Tunnistaminen tapahtui vertaamalla saatuja tunnistetietoja kunkin maan tilastoviraston väestö­tietokantaan.

Tunnistetuille henkilöille eli niille, jotka jonakin ajankohtana olivat asuneet maassa, liitettiin muiden maiden tutkinto­rekisteristä henkilön korkein suoritettu tutkinto ja siihen liittyvät tiedot, kuten esimerkiksi tutkinnon ala ja aste sekä suoritus­ajankohta ja suorituspaikka.

Kaiken kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekistereistä löytyi vähintään toisen asteen tutkinto lähes 209 000 suomalaiselle tai Suomessa vuoden 1970 jälkeen asuneelle henkilölle. Valtaosa eli noin 187 000 näistä tiedoista saatiin Ruotsin tilastoviraston tutkinto­rekisteristä.

Tällä hetkellä viimeisin väestön koulutusrakenne­tilasto on vuodelta 2016. Kaikkiaan muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekisteristä löytyi perusasteen jälkeinen tutkintotieto noin 31 000 vuoden 2016 lopussa Suomessa asuneille henkilöille. Näistä noin puolet määritettiin henkilön korkeimmaksi suoritetuksi tutkinnoksi (Taulukko 1).

Taulukko 1. Tutkintojen lukumäärä, jotka saatiin tiedon­vaihdon kautta muiden Pohjoismaiden tilastovirastoista
Tietolähde Kaikki Suomessa
joskus asuneet
Vuoden 2016 väestö
  3 – 8
Vähintään toisen
asteen tutkinto
3 – 8
Vähintään
toisen
asteen tutkinto
Henkilön korkeimmaksi
määritelty tutkinto
Yhteensä 208 698 31 070 15 612
Ruotsin tilastovirasto 187 325 26 211 14 184
Norjan tilastovirasto 12 476 3 196 677
Tanskan tilastovirasto 7 671 1 435 658
Islannin tilastovirasto 1 226 228 93

Noin 15 600 henkilölle saatiin tiedonvaihdossa tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkinto­rekisterissä oleva tieto. Miehiä tästä joukosta on hieman yli puolet eli noin 52 prosenttia. Valtaosa on myös syntynyt Suomessa, miehistä 70 ja naisista 80 prosenttia. Ruotsissa syntyneitä on noin 16 prosenttia ja muissa Pohjoismaissa syntyneitä noin yksi prosentti kussakin. Pohjoismaiden ulkopuolella syntyneitä tästä joukosta oli kuutisen prosenttia (Taulukko 2).

Taulukko 2. Muista pohjoismaista saadut tutkinnot vuoden 2016 väestölle syntymämaan mukaan
Syntymämaa Yhteensä % Miehet % Naiset %
Yhteensä 15 612 100 8 167 100 7 445 100
Suomi 11 678 74,8 5 734 70,2 5 944 79,8
Ruotsi 2 529 16,2 1 538 18,8 991 13,3
Norja 154 1 105 1,3 49 0,7
Tanska 197 1,3 143 1,8 54 0,7
Islanti 40 0,3 30 0,4 10 0,1
Muu maa, tuntematon 1 014 6,5 617 7,6 397 5,3

Eniten muista Pohjoismaista saatiin toisen asteen tutkintoja. Niitä oli noin 30 prosenttia saaduista tutkinnoista: miehistä 33 prosenttia ja naisista 27 prosenttia. Erikois­ammattikoulutus­asteen ja alimman korkeakoulu­asteen tutkintojen osuudet olivat miehillä ja naisilla samat. Sen sijaan ylemmän ja alemman korkeakoulu­asteen ja tutkijakoulutus­asteen tutkintojen osuus oli naisilla yli kuusi prosentti­yksikköä suurempi kuin miehillä. (Taulukko 3)

Taulukko 3. Muista Pohjoismaista saadut tutkinnot vuoden 2016 väestölle koulutusasteittain
Koulutusaste Yhteensä % Miehet % Naiset %
Yhteensä 15 612 100 8 167 100 7 445 100
Toinen aste 4 707 30,1 2 699 33 2 008 27
Erikoisammattikoulutusaste 1 645 10,5 878 10,8 767 10,3
Alin korkea-aste 2 281 14,6 1 192 14,6 1 089 14,6
Alempi korkeakouluaste 3 281 21 1 572 19,2 1 709 23
Ylempi korkeakouluaste 3 143 20,1 1 557 19,1 1 586 21,3
Tutkijakoulutusaste 555 3,6 269 3,3 286 3,8

Tavallisimmat koulutusalat olivat tekniikka, kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä terveys ja hyvinvointi. Näiden alojen tutkintoja oli reilusti yli puolet (55 %). Eniten tiedon­vaihdossa muista Pohjoismaista saaduista tutkinnoista oli tekniikan alan tutkintoja, joita oli lähes 3 500 eli reilu viidennes kaikista saaduista tutkinnoista.

Tekniikan alan tutkinnot korostuivat etenkin toisen asteen tutkinnoissa ja erikois­ammatti­tutkinnoissa. Näistä jopa lähes kolmasosa oli tekniikan alan tutkintoja. Näillä asteilla toiseksi suosituin ala oli kauppa, hallinto ja oikeustieteet (15,5 %) ja kolmanneksi yleis­sivistävä koulutus (12 %), mikä koostuu lähinnä ylioppilas­tutkinnoista. (Taulukko 4)

Korkea-asteen tutkinnoissa nousi esille selkeästi neljä koulutusalaa. Eniten oli terveyden- ja hyvinvointi­alan tutkintoja (21 %), mutta toiseksi suosituimmasta koulutusalasta kilpailivat kasvatuksen, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden sekä tekniikan alat kukin noin 15-16 prosentin osuudellaan.

Taulukko 4. Muista Pohjoismaista saadut tutkinnot vuoden 2016 väestölle koulutusaloittain

Koulutusala Yhteensä Toinen
aste 1)
Korkea-
aste
Yhteensä Toinen
aste 1)
Korkea-
aste
  lkm lkm   % % %
Yhteensä 15 612 6 352 9 260 100 100 100
Yleissivistävä koulutus 788 772 16 5 12,2 0,2
Kasvatusalat 1 647 123 1 524 10,5 1,9 16,5
Humanistiset ja taidealat 1 165 415 750 7,5 6,5 8,1
Yhteiskunnalliset alat 860 155 705 5,5 2,4 7,6
Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 2 660 1 236 1 424 17 19,5 15,4
Luonnontieteet 538 69 469 3,4 1,1 5,1
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 314 95 219 2 1,5 2,4
Tekniikan alat 3 472 2 018 1 454 22,2 31,8 15,7
Maa- ja metsätalousalat 349 185 164 2,2 2,9 1,8
Terveys- ja hyvinvointialat 2 507 528 1 979 16,1 8,3 21,4
Palvelualat 917 559 358 5,9 8,8 3,9
Tuntematon tai ei tietoa 395 197 198 2,5 3,1 2,1
1) Toinen aste sisältää erikoisammattitutkinnot

Tiedonvaihdolla suurin vaikutus Ahvenanmaan tilastoihin

Tutkintorekisterin alipeitto vaikuttaa tarkasteluihin, joissa keskitytään ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oleviin. Eniten tämä näkyy maakunnissa, joissa asuu paljon maahan­muuttajia tai joista on yleistä lähteä opiskelemaan ulkomaille.

Siten on todennäköistä että koulutustaso on oikeaa tasoa alhaisempi Uudellamaalla maahanmuuton seurauksena ja Ahvenanmaalla siksi, että ahvenanmaalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla. (Witting 2017) Lähtöoletuksena olikin, että tiedon­vaihdon kautta koulutus­tason nousu näkyisi etenkin Ahvenanmaalla.

Vuoden 2016 lopussa Tilastokeskuksen tutkintorekisterin mukaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli koko maassa 71 prosenttia. Koulutustaso oli korkein Pirkanmaalla, jossa tutkinnon suorittaneiden osuus oli noin 74 prosenttia.

Tutkintorekisterin mukaan matalin koulutustaso oli juuri Ahvenan­maalla, jonka 15 vuotta täyttäneestä väestöstä toisen tai korkeamman asteen tutkinto oli 63 prosentilla. Tämä on noin kahdeksan prosentti­yksikköä alempi verrattuna koko maan arvoon ja ero toiseksi matalimman koulutus­tason maakuntaankin tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli yli viisi prosentti­yksikköä. Korkea-asteen tutkinnon oli ahvenan­maalaisista suorittanut tutkinto­rekisterin mukaan 23 prosenttia.

Koko maan tasolla muiden Pohjoismaiden tutkinto­rekistereistä saaduista tutkinnoista noin 15 600 hyväksyttiin henkilön korkeimmaksi tutkinnoksi. Tämä nosti vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta 0,3 prosentti­yksikköä.

Suurin muutos tutkinnon suorittaneiden osuudessa oli oletusten mukaisesti Ahvenan­maalla eli 6,6 prosentti­yksikköä. Tiedonvaihdon jälkeen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli lähes 70 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi myös lähes neljä prosentti­yksikköä. (Taulukko 5 ja Kuvio 1)

Taulukko 5. Tutkinnon suorittaneiden osuus maakunnan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä vuoden 2016 lopussa, ennen ja jälkeen tiedonvaihdon
  Tutkinto­rekisteri 2016 Tutkinnot
muista Pohjois­-
maisista tilasto­-
virastoista
Yhdistetty tieto,
tutkinnon
suorit­taneiden
osuus 15 vuotta
täyttä­neistä
%
  15 vuotta
täyt­täneet
Tutkinnon
suorit­taneita
Osuus
15 vuotta
täyttä­neistä
%
Yhteensä Osuus
15 vuotta
täyttäneistä
%
Koko
maa
4 609 119 3 287 272 71,3 15 612 0,3 71,7
Uusimaa 1 362 801 981 077 72,0 4 466 0,3 72,3
Varsinais-
Suomi
403 088 286 568 71,1 1 372 0,3 71,4
Satakunta 188 419 129 157 68,5 399 0,2 68,8
Kanta-
Häme
145 999 102 149 70,0 238 0,2 70,1
Pirkanmaa 426 344 314 229 73,7 931 0,2 73,9
Päijät-
Häme
171 510 117 457 68,5 365 0,2 68,7
Kymen-
laakso
152 705 105 207 68,9 218 0,1 69,0
Etelä-
Karjala
112 405 77 767 69,2 147 0,1 69,3
Etelä-
Savo
129 450 88 936 68,7 166 0,1 68,8
Pohjois-
Savo
210 547 151 973 72,2 341 0,2 72,3
Pohjois-
Karjala
140 386 100 239 71,4 231 0,2 71,6
Keski-
Suomi
231 105 167 972 72,7 631 0,3 73,0
Etelä-
Pohjanmaa
159 150 110 211 69,2 449 0,3 69,5
Pohjan-
maa
149 806 105 084 70,1 1238 0,8 71,0
Keski-
Pohjanmaa
55 862 38 384 68,7 212 0,4 69,1
Pohjois-
Pohjanmaa
328 264 241 128 73,5 1123 0,3 73,8
Kainuu 64 068 45 092 70,4 146 0,2 70,6
Lappi 152 775 109 183 71,5 1325 0,9 72,3
Ahvenan-
maa -
Åland
24 435 15 459 63,3 1614 6,6 69,9

 

Kuvio 1. Tiedonvaihdon vaikutus tutkinnon suorittaneiden osuuteen 15 vuotta täyttäneistä maakunnittain, 2016 (%-yksikköä)
Kuvio 1. Tiedonvaihdon vaikutus tutkinnon suorittaneiden osuuteen 15 vuotta täyttäneistä maakunnittain, 2016 (%-yksikköä)

 

Myös Lapissa ja Pohjanmaalla tiedon­vaihdolla oli keskimääräistä enemmän vaikutusta tutkinnon suorittaneiden osuuteen. Lapissa tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä nousi 0,9 ja Pohjanmaalla 0,8 prosentti­yksikköä.

Kaija Ruotsalainen on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä.

 

Lähteet:

Taulukoiden ja kuvion lähde: Pohjoismainen rajojen yli liikkuvuutta ja etuuksia koskeva tilastoselvitys.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02009R0223-20150608&from=EN

Tilastolaki 280/2004
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040280

Witting, Mika (2017). Nuoret vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa – eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla? Tieto&trendit 20.11.2017.
http://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2017/nuoret-vailla-perusasteen-jalkeista-tutkintoa-eniten-uudellamaalla-ja-ahvenanmaalla/

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
2.2.2023
Pasi Piela

30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.

Blogi
5.12.2022
Pekka Myrskylä

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

Blogi
31.10.2022
Tarja Seppänen

Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.

tk-icons